Hyppää sisältöön

Usein kysyttyä liikennesuunnitelmasta

Mihin tarvitaan keskustavisiota ja keskustan liikenne- ja liikkumissuunnitelmaa? Lue vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. 

    • Keskustasta halutaan entistä viihtyisämpi, liikenneturvallisempi ja lapsiystävällisempi asumis-, asiointi- ja oleskeluympäristö. Lahden keskusta on Päijät-Hämeen asumisen ja liike-elämän keskipiste. On tärkeää parantaa keskustan houkuttelevuutta ja elinvoimaa asuin- ja asiointipaikkana.
    • Keskusta on jatkuvassa muutoksessa. Uusia asuinalueita ja –kortteleita sekä vetovoimakohteita syntyy. Myös keskustan palveluverkko muuttuu, ja sen mukana muuttuvat liikennevirrat. Liikennettä on suunniteltava kokonaisuutena, jotta palvelut ovat saavutettavia ja kaikilla liikkujilla on turvalliset kulkuolosuhteet.
    • Keskusta on tällä hetkellä koti noin 12 000 lahtelaiselle, ja alueelle tulee muuttamaan lisää asukkaita. Tämä asettaa vaatimuksia myös kaupunkiympäristön laadulle. Asukkailla on oikeus liikenneturvalliseen sekä melutasoltaan ja ilmanlaadultaan hyvään asuinympäristöön.
    • Edistämällä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita asukkaiden hyvinvointi lisääntyy. Hyvinvoivat asukkaat tuovat kaupungille mittavia kustannussäästöjä, kun sairaanhoitokulut pienenevät ja työterveyspoissaolot vähenevät.

    • Keskustassa on useita kehittyviä kortteleita: Ranta-Kartanon ja Radanvarren alueet ovat tulevaisuuden asuinalueita. Kauppakadun ja Saimaankadun korttelialueilla Paavolassa, niin sanotun tornitalokaavan alueella, on mittava täydennysrakentamispotentiaali. Paavolaan rakennetaan parhaillaan myös kampusaluetta.
    • Keskustaan on tulossa useita vetovoimakohteita, kuten Ranta-Kartanon kylpylähotelli sekä taide- ja muotoilumuseo LAD. Viihtyisä ympäristö houkuttelee käveltävään, elinvoimaiseen kaupunkitilaan tottuneita matkailijoita.
    • Palveluita, erityisesti terveyspalveluita, keskitetään keskustaan. Tämä voi lisätä keskustan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Tällä hetkellä Lahden keskustassa asuu noin 12 000 asukasta. Nykyiset kaavat ja maankäytön tavoitesuunnitelma mahdollistaisivat noin 8600 asukkaan lisäyksen tulevien 20–30 vuoden aikana. Tämänhetkinen kasvuennuste vuoteen 2030 mennessä on noin 1900 asukasta.

    • Keskustassa on lähivuosina tarve kolmelle uudelle pysäköintilaitokselle.
    • Uudet laitokset ovat suunnitteilla sairaalanmäelle, Ranta-Kartanoon ja matkakeskuksen länsipuolelle.
    • Tarve uusille pysäköintilaitoksille liittyy keskustan maankäytön muutoksiin: täydennysrakentamiseen, liityntäpysäköintiin ja palveluiden keskittämiseen.
    • Suunnitelmat yksittäisistä pysäköintilaitoksista tuodaan jokainen erikseen päätöksentekoon.
    • Keskustavisiotyö ja hyväksytty liikennesuunnitelma eivät edellytä laitosten rakentamista. Liikenneverkon muutoksilla toki huolehditaan siitä, että pysäköintilaitokset ovat helposti autoilijoiden saavutettavissa.

    • Kaupunkia on kehitettävä niin, että nykyiset ja uudet asukkaat kokevat sen vetovoimaisena ja viihtyisänä asuinympäristönä.
    • Muutoksessa on pysyttävä mukana. Vetovoimaisen kaupungin keskusta ei ole enää se 1950-luvun autokaupungin ihanne, jonka mukaan Lahti(kin) on rakennettu.
    • Keskusta on kokonaisuus. Uudet palvelukeskittymät ja asuinalueet pakottavat huomioimaan palveluiden saavutettavuuden ja liikkumisen turvallisuuden. Liikenteen ja liikkumisen suunnittelua ei voi jättää odottamaan – odottelu voi kostautua liikenneturvallisuuspuutteina tai ruuhkina.

    • Vesijärvenkatu on tällä hetkellä vilkkaasti liikennöity katu, jolla on merkittävässä määrin sellaista läpiajoliikennettä, joka ei käytä keskustan palveluita. Hajauttamalla liikennevirtoja eri reiteille, Vesijärvenkatu saadaan helppokäyttöisemmäksi juuri keskustan palveluita käyttävälle liikenteelle.
    • Asukaskyselyissä Vesijärvenkatu on koettu turvattomaksi ja epäviihtyisäksi. Pyöräily samassa tilassa kävelyn kanssa aiheuttaa vaaratilanteita, ja puiden väliin pysäköivät autot kaventavat myös jalankulun ja pyöräilyn tilaa.
    • Vesijärvenkadulla on todettu liikenneturvallisuus-, melu- ja ilmanlaatuongelmia. Kadulla ajetaan ylinopeutta: pohjoisosassa Sammonkadun kohdalla jopa 70 % autoista ajaa ylinopeutta.
    • Rauhoittamalla liikennettä Vesijärvenkadusta on mahdollista suunnitella keskustan yrityksiä palveleva asiointikatu, jossa olisi viihtyisä kävely-ympäristö, sujuvat pyörätiet sekä helppokäyttöisiä kadunvarren pysäköintipaikkoja asiakkaiden käytettäväksi.
    • Kun keskustan asukasmäärä kasvaa ja uusia elinvoima kohteita rakennetaan, Vesijärvenkadun ongelmat voivat pahentua. Korvaava kehäreitti on tarpeen myös eri puolilta keskustaan kulkevien alakoululaisten koulumatkan liikenneturvallisuuden takia.
    • Pysäköintilaitokset ovat nopeammin saavutettavissa keskustan kehältä.
    • Vesijärvenkatua pitkin voisi jatkossakin ajaa keskustan läpi, mutta jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla.

    • Keskustan kehäreitin muodostaisi Mannerheiminkatu–Saimaankatu–Lahdenkatu–Hollolankatu.
    • Keskustan hyvä saavutettavuus autolla varmistetaan sujuvalla kehäkadulla. Autoliikenteen kehäreittien muodostaminen ja kävelyn ja pyöräilyn reittien kehittäminen keskustassa ovat tehokkaita keinoja varmistaa liikenteen sujuvuus kasvavassa kaupungissa.
    • Vuoksenkadun reitti mahdollistaa sujuvan reitin Mannerheiminkadulta itäisen keskustan palveluihin, kaupunginsairaalalle ja Paavolan ja Lotilan tuleville kampuksille. Ilman kehäreitin toimenpiteitä autoliikenne lisääntyisi Loviisankadun rampilla ja Vesijärvenkadulla sekä liikenteellisesti haastavalla Harjukatu-Vuoksenkatu-Saimaankatu alueella.
    • Kehältä voidaan opastaa keskustan pysäköintilaitoksiin. Tällöin pysäköintipaikkaa kadunvarsilta etsivää liikennettä syntyy vähemmän ja keskustan viihtyvyyttä ja liikenneturvallisuutta saadaan parannettua.
    • Eteläinen kehätie on valmistumassa, ja se mahdollistaa ulkokehän muodostaman nopean reitin kaupungin eri osien välillä. Kehäreitit vähentävät turhaa keskustan läpiajoa, mikä parantaa ilmanlaatua ja vähentää meluhaittoja erityisesti Vesijärvenkadulla.
    • Läpiajoliikenteen siirtyminen kehälle elävöittäisi keskustaa, kun kävelyn olosuhteet parantuisivat ja viihtyisyys lisääntyisi. On tutkittu, että miellyttävässä ympäristössä kuljetaan 70 % pidempiä matkoja. Mitä pidempään ihmiset viihtyvät, sitä enemmän he käyttävät myös keskustan palveluita.
    • Läpiajoliikenteen vähenemisellä on vaikutus liikenneturvallisuuteen, ja liikenteen vähentyessä nopeusrajoitukset voitaisiin laskea 30 km/h koko keskusta-alueella.

    • Kaupungin läpi kulkeva liikenne pyritään ohjaamaan valtateiden muodostamalle ulkokehälle, jolloin keskustan suuntaan ja kehäkadulle ohjautuu vähemmän läpiajavaa autoliikennettä.
    • Toimivuustarkasteluissa haasteellisimmaksi liittymäksi on todettu Saimaankadun ja Karjalankadun liittymä. Kehäkadun sujuvuus on mahdollista varmistaa älykkäällä liikennevalo-ohjauksella.
    • Loviisankadun rampin sujuvuus varmistetaan oikeanlaisilla kaistamäärillä ja liikennevalo-ohjauksella. Toimivuustarkasteluissa liittymässä ei ole todettu ongelmia.

    • Kaupunginsairaalan ja uuden alakoulukampuksen (arvioitu valmistumisvuosi 2026) muutokset lisäävät alueen liikennettä. Lisäys koskee kävelyä, pyöräilyä ja autoilua.
    • Sairaalanmäki uhkaa ruuhkautua, jos liikenne kaupunginsairaalaan ja Lotilan alakoulukampukselle ohjautuu ainoastaan Vesijärvenkatu-Harjukadun kautta. Samoille reiteille tulee kulkemaan satoja alakoululaisia, joten nykyisellä katuverkolla koulureiteistä uhkaa tulla turvattomia.
    • Autoliikenteen kiertoreitit ja Vesijärvenkadun liikenteen rauhoittaminen toisivat turvallisemman liikkumisympäristön koululaisille ja kaupunginsairaalaan tulijoille.
    • Kehäkadun yhteydessä alakoulukampukselle on mahdollista toteuttaa turvallinen kulku kehäkadun päällä menevän ylikulkukannen kautta.

    • Tällä hetkellä keskustan joukkoliikenteen vaihtopysäkit sijaitsevat Kauppatorilla. Ehdotettu vaihtopysäkkialue sijaitsee Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun kulmauksessa jatkuen Vesijärvenkadulla Kirkkokadun liittymään saakka.
    • Muutoksen myötä etelä-pohjoissuunnan bussit kulkisivat suoraan Vesijärvenkatua pitkin. Pääosa itä-länsisuuntaisista linjoista kulkisi myös edelleen Kauppatorin kautta.
    • Matkakeskus säilyy nykyiseen tapaan kaukoliikenteen terminaalina.

    • Ratkaisulla saadaan tehokkuutta, sujuvuutta sekä kustannussäästöjä. Vuorot nopeutuisivat etenkin etelä-pohjoissuunnan linjoilla, ja liikennöinnin kustannussäästöjä syntyisi noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa.
    • Vesijärvenkadun vaihtopysäkkialue palvelisi paremmin tulevaisuuden maankäyttöä, erityisesti Paavolan ja Niemen kampuksia ja niiden saavutettavuutta matkakeskukselta tai etelän suunnasta.
    • Joukkoliikenne on tuonut elinvoimaa torille, ja bussit kulkisivat torille jatkossakin. Kävelyn viihtyisyyden lisääminen keskustassa ”lyhentää” kävelymatkaa torilta vaihtopysäkkialueelle. Torin ympäristön kävelyalue laajenisi, ja Aleksanterinkadun palvelut olisivat selkeämmin jalankulkijoiden käytössä.

    • Toriparkin rakentaminen mahdollisti keskustan täydennysrakentamisen. Toriparkin valmistumisen jälkeen keskustassa on ollut 15–20 kaavoituskohdetta vuosittain ja useita kerrostalotyömaita. Toriparkki on generoinut noin 100 miljoonan euron yksityiset investoinnit keskustan täydennysrakentamiseen.
    • Aleksanterinkadun muutos yksisuuntaiseksi ja -kaistaiseksi näkyy kadunvarren liike-elämässä. Kesäisin Aleksia reunustaa 12 viihtyisää ravintolaterassia ja tunnelma on parhaimmillaan kuin Keski-Euroopan kävelykaduilla.
    • Kadun kulkijamäärät ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta nyt painottuu erityisesti jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenteen käyttäjät. Vuonna 2010 autojen määrä oli viisinkertainen nykyiseen verrattuna ja pääosin läpiajoliikennettä. Läpiajoliikenne ei vahvista Aleksanterinkadun ja keskustan elinvoimaa.
    • Kävelijät ovat potentiaalisempia asiakkaita kuin autoilijat. Nykytilanne palvelee Aleksanterinkadun yrityksiä paremmin kuin ennen.

    • Päinvastoin. Kehäreittien muodostaminen on tehokas keino varmistaa liikenteen sujuvuus kasvavassa kaupungissa. Ruuhkien syntyminen on todennäköisempää, jos keskustan kehäkaturatkaisua ei toteuteta.
    • Liikennesuunnittelu on laaja kokonaisuus, eikä mitään ratkaisua voi katsoa pelkästään yhden kulkumuodon näkökulmasta. LIISUn tavoitteena on suunnitella tasa-arvoista liikkumista. Suurin osa asukkaista käyttää sekaisin eri kulkumuotoja, ja tärkeintä olisi, että kaikille kulkumuodoille on varattu oma tilansa. Myös jalankulkijalla ja pyöräilijöillä on oikeus turvalliseen, sujuvaan liikkumiseen kaupunkitilassa.
    • Keskustassa tärkein suunnittelukriteeri on kestävien kulkutapojen, eli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen, edistäminen. Kestäviin kulkutapoihin panostamalla saadaan aikaan parhaat ympäristö- ja terveysvaikutukset ja sitä kautta myös yhteiskunnallista säästöä.
    • Autoliikenteen kapasiteetista on ydinkeskustassa jossain määrin tingittävä, jotta voidaan ratkaista liikenteen ongelmia, varautua tulevaisuuden maankäyttöön sekä kohentaa kestävien kulkutapojen asemaa.
    • Lähitulevaisuudessa keskustaan tulee lisää asukkaita, toimintoja ja palveluita, jotka lisäävät liikennettä ja liikkumista. Liikennesuunnitelman ja samalla koko keskustavision tavoitteena on vahvistaa keskustan elinvoimaa ja vetovoimaa sekä viihtyisyyttä ja terveellisyyttä niin asuin- kuin asiointipaikkana mutta samalla turvata hyvä saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla.

    • Keskustaa ei olla sulkemassa autoilta. Myös Vesijärvenkadulla läpiajo sallitaan tulevaisuudessakin.
    • Keskustan hyvä saavutettavuus autolla varmistetaan sujuvalla kehäkadulla ja opastamalla sieltä keskustan pysäköintilaitoksiin. Tällöin myös pysäköintipaikkaa kadunvarsilta etsivää liikennettä syntyy vähemmän ja keskustan viihtyvyyttä ja liikenneturvallisuutta saadaan parannettua. Keskustapysäköinnissä on tärkeää, että ratkaisut edesauttavat kaikkia keskustan toimintoja: asumista, liike-elämää ja muita palveluja, oleskelua sekä matkailua.
    • Kehäkadun sisäpuolinen alue on rauhallisemman liikenteen aluetta. Huoltoliikenne on mahdollista kaikilla kaduilla, ja tarkempi suunnittelu tehdään katukohtaisesti yhdessä kadun toimijoiden kanssa.

    • Yhteensä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden kasvaminen sekä henkilöautoilun väheneminen Liisun toimenpiteiden avulla toisi vuosittain lähes 7,5 milj. €:n suuruiset hyödyt aikuisten 20–74-vuotiaiden ikäluokassa fyysisen aktiivisuuden lisäyksen tuomien terveyshyötyjen myötä ja sitä kautta kuolleisuuden vähenemisen myötä.
    • Sen sijaan jos mitään ei tehdä ja liikenne kasvaa liikenteen perusennusteen mukaisesti, kävely vähenisi 0.05 km/vrk asukasta kohden ja pyöräilyn lisäys olisi huomattavasti tavoitelähtöistä ennustetta pienempi, vain 0.04 km/asukas/vrk. Tällä mallilla tehdyn HEAT-laskennan mukaan ennenaikainen kuolleisuus lisääntyisi 5 henkilöllä 10 vuoden aikana, mikä vastaisi lähes 1,4 milj. €:n kustannuksia vuodessa. Kymmenessä vuodessa kustannukset olisivat yli 11 milj. €.
    • Joukkoliikenteen liikennöinnin säästö olisi n. 0,5 M€/v, kun torin kierto jätettäisiin etelä-pohjoissuunnan reiteillä tekemättä.
    • Kaupungin tekemät investoinnit generoivat myös yksityisiä investointeja. Esimerkiksi Toriparkki on generoinut n. 100 miljoonan euron yksityiset investoinnit. Lisäksi Kävely-ympäristön parantaminen useiden tutkimusten mukaan lisää yritysten asiakasmääriä (20-40%) ja sitä kautta parantaa yritysten liikevaihtoa (10-25%).

    • Liikenne- ja liikkumissuunnitelman ratkaisujen kustannusarvio on 16–26 miljoonaa euroa, toimenpiteet rahoitettaisiin kymmenen vuoden aikajänteellä normaalista kunnallistekniikan investointibudjetista.
    • Toimenpiteet rahoitettaisiin kymmenen vuoden aikajänteellä kaupungin budjetista.
    • Säästöjä on mahdollista saada etelä-pohjoissuunnan bussien torin kierron poisjäännin tuomista liikennöintisäästöistä, jotka on arvioitu olevan 0,5 milj. €/v eli 10 vuoden aikana 5 miljoonaa euroa.
    • Lisäksi lisääntyvä kävely ja pyöräily tuottaa kaupungille mittavia kustannussäästöjä kuolleisuuden vähenemisen myötä. Yhteensä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kasvaminen sekä henkilöautoilun väheneminen LIISUn tavoitelähtöisen mallin mukaan toisi lähes 60 milj. €:n suuruiset hyödyt kymmenen vuoden ajalta fyysisen aktiivisuuden lisäyksen tuomien terveyshyötyjen myötä.

    • Keskustan asukkaat saavat rauhallisemman asuinympäristön. Melu vähenee ja ilmanlaatu paranee.
    • Autolla asiointi on sujuvaa, kun keskustan kehältä ohjataan pysäköintilaitoksiin ja niistä on helppo kulku kävellen keskustan palveluihin.
    • Liikkuminen kävellen ja pyörällä on sujuvampaa, turvallisempaa ja miellyttävämpää. Kaikille kulkijoille on oma paikkansa.
    • Joukkoliikenteen matka-ajat lyhenevät, kun torin kierto jää pois.
    • Asiointi ja oleilu keskustassa on miellyttävämpää, kun katutila on viihtyisä, rauhallinen ja ilmanlaatu on parempi.

    • 10.11.2020 Tekninen ja ympäristölautakunta käsitteli päätösesitystä. Lautakunta palautti esityksen uudelleen valmisteluun.
    • 30.11.2020 Kaupunginhallitus käsitteli päätösesitystä. Kaupunkikehitysjohtaja käytti otto-oikeuttaan teknisen ja ympäristölautakunnan päätökseen. Hallitus hyväksyi esityksen ja teki siihen tarkennuksia.
    • 14.12.2020 Keskustavisio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa.