Miksi kaupunkibulevardia tehdään? Ruuhkauttaako kadun kavennus liikenteen? Miten hälytysajoneuvot pääsevat uudella kadulla liikkumaan? Onko tulevaisuuden katu esteetön? Miten liikennemäärät on laskettu, mallinnettu ja huomioitu suunnitelmassa?
Tutustu vastauksiin alta.
Kaupunkibulevardi tarvitaan Radanvarren aluetta, liityntäpysäköintiä ja läpiajoliikennettä varten. Radanvarsi kehittyy voimakkaasti ja sinne tulee paljon uutta rakentamista sekä asukkaita tulevina vuosina. Nykyisen väylän kaupunkibulevardisointi on ollut ehtona radanvarren kaavoituksen etenemiselle.
Mannerheiminkadun luonne muuttui valtatiestä kaduksi, kun Eteläinen kehätie valmistui. Mannerheiminkadun ajoneuvoliikenteestä 50 % siirtyy ennusteiden mukaan kehätielle, ja raskaanliikenteen osalta osuus on vielä suurempi. Huhtikuussa 2021 raskaan liikenteen määrä Mannerheiminkadulla oli vähentynyt noin kolmannekseen aiemmasta, väyläviraston tiedote.
Tilasto liikennemäärien muutoksesta
Kaupunkibulevardin kautta voidaan hillitä paremmin ajonopeuksia sekä siirtää sellaista läpiajoa eteläiselle kehätielle, joka ei liity keskustan palveluiden käyttämiseen. Näin parannetaan alueen liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä, kun ilmanlaatu ja melutilanne kohenee.
Kun kyseessä on kaupungin katu, pitää entistä paremmin ottaa huomioon myös tasapuolisesti kaikki liikkumismuodot: kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja autoilu. Muutoksen yhteydessä korjataan tilanne nykyisen tieliikennelain mukaiseksi. Se tarkoittaa, että esimerkiksi lain edellyttämällä tavalla kävely ja pyöräily erotetaan toisistaan eri väylille.
Mannerheiminkadulla halutaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita sekä lisätä viihtyisyyttä. Liikennemäärät eivät vaadi kahta kaistaa suuntaansa autoliikenteelle, mutta pelastusliikenteelle esitetään lisäkaistoja pidennettyinä kääntymiskaistoina ajoradalle ohitusmahdollisuuksien varmistamiseksi.
Pelastusliikenteen ohitusmahdollisuuksille tutkittiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Reunalevitykset koettiin kunnossapidollisesti haasteellisiksi. 2+2 kaistat todettiin liikenneturvallisuuden kannalta uusien liittymien ja bussipysäkkiratkaisuiden sekä suojateiden kannalta huonoksi ratkaisuksi. Näitä ratkaisuja tutkittiin yhdessä poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa.
Tasapuolinen kaikkien kulkumuotojen osuus ja viihtyisämpi ympäristö luovat paremmat olosuhteet radanvarren kehittymiselle.
Ei ruuhkauta. Liikenne pysyy sujuvana. Liikennemäärät Mannerheiminkadulla eivät vaadi kahta kaistaa suuntaansa. Sujuvuus varmistetaan liittymissä lisäkaistoilla.
Liikenteestä on tehty toimivuustarkastelut risteyksissä, joihin suunnitellaan muutoksia. Tarkastelut pohjautuvat ennustettuihin liikennemääriin, mutta arvioita on myös tehty ennustetta jonkin verran suuremmilla liikennemäärillä.
Järjestelyt toteutetaan esteettömyyden SURAKU-ohjeiden mukaisesti. Linjaosuus on esteetön. Itäosassa alikulkujen kohdalla voivat kuitenkin jalankulku- ja pyöräilyväylien pituuskaltevuudet olla yli 8 %.
Mannerheiminkadulle halutaan luoda viihtyisämpää, meluttomampaa, puhtaampaa ja turvallisempaa ympäristöä jo nyt. On tärkeää toteuttaa muutoksia ennakoivasti. Se edistää kehittyvän Radanvarren alueen houkuttelevuutta, mutta myös eteläisen kehätien tehokkaampaa käyttöä.
Radanvarren alueen rakentaminen Jaksonkadulla on jo alkanut ja Mannerheiminkadun toteutusta suunnitellaan vuosille 2023 ja 2024.
Radan eteläpuolellakin kulkee kävely- ja pyöräilyreitti, joka palvelee Vahva-Jussin (entinen Starkin alue), Tornatorin ja Hennalan alueita. Eteläpuolelle on suunniteltu uusi Teräsmuorinraitti, jonka rakentaminen aloitetaan kesällä 2021.
Pyöräilyn pääreitti kulkee kuitenkin radan pohjoispuolella. Se palvelee Radanvarren aluetta sekä Sopenkorpea ja läntistä Lahtea.
Ruuttakatu on pelastuslaitoksen kohdalle tuleva uusi katuyhteys, joka kulkee Askonalueelle Mannerheiminkadun alitse. Vieressä on Ruuttapuisto.
Alikulun ja väylien vaatimat maaleikkaukset merkitsisivät liian suuria muutoksia Radiomäkeen, esimerkiksi puuston määrään. Haittojen on todettu olevan hyötyjä suuremmat, mutta myös korkeat kustannukset vaikuttavat asiaan.
Reitti yhdistää läntisen Lahden ja kehittyvän ratapiha-alueen Matkakeskukseen.
Niin kutsuttu välikaista tarvitaan ajoradan ja jalankulun- ja pyöräilyväylän väliin. Se on tarpeellinen ratkaisu tilanteissa, joissa kadulla on liikennettä enemmän ja nopeusrajoitus on 40 km/h tai enemmän.
Leveäksi suunniteltu välikaista toimii talvisin hyvin ajoradan lumitilana. Riittävä leveys mahdollistaa myös puiden istutuksen samaan tilaan, jolloin katutila saadaan hyödynnettyä hieman tehokkaammin.
Duo-raitiotielle varataan alue radan varteen.
Mannerheiminkadun muutos kaduksi mahdollistaa uuden kehäkadun liittymän Saimaankadulle, mikä hajauttaa Vesijärvenkatuun kohdistuvaa liikennettä.
Mannerheiminkatu toimii pääasiassa Radanvarren maankäyttöä palvelevana katuna, mutta myös kehäkadun it-länsi-suunnan siirtymäväylänä. Suurimmat liikennevirrat kohdistuvat Loviisankadusta itään.
Ajorata mitoitetaan kunkin osuuden liikennemääräarvion mukaisesti.
Nopeusrajoituksen muutoksesta aiheutuva matka-ajan muutos Mytäjäisistä Iso-Paavolan sillalle voi olla noin 40 sekuntia. Osuutta ajaessasi tunnistat kuitenkin paremmin, että olet Lahden keskustan tuntumassa ja ehdit huomioimaan ympäristöä entistä paremmin.
Mannerheiminkadun suojatieylitys on lyhyempi. Kun lähdet Matkakeskuksen edustalta kävelemään, hahmotat paremmin kulkureitin Rautatienkadulle.
Käytettävissäsi on pyörätie. Sinun ei enää tarvitse varoa entiseen tapaan kävelijöitä, jotka aiemmin liikkuivat samalla väylällä. Reitti on myös viihtyisämpi, paremmin valaistu sekä erotettu puukaistalla autoliikenteestä.
Matkakeskuksen edustalle luodaan viihtyisämpää ympäristöä. Bussimatkan varrella näet vehreämpää ympäristöä. Tulevaisuudessa radanvarteen tulee uusi pysäkkipari nykyisen ratapihan liittymän kohdalle.