Kiinteistövero määritellään maapohjan ja rakennusten arvon mukaan. Kaupunki päivittää rekistereihin tiedot maapohjasta sekä rakennusten koosta ja ominaisuuksista. Verohallinto määrittää näiden tietojen pohjalta verotusarvot. Lahdessa on käynnissä selvitystyö, jossa tarkistetaan, että rekistereissä on oikeat tiedot. Muissa kunnissa tarkistusten seurauksena kuntien kiinteistöverotulot ovat kasvaneet. Joidenkin kiinteistöjen kohdalla vero voi myös alentua.
Kiinteistövero on vuosittain maksettava, kiinteistön omistukseen perustuva vero. Kiinteistövero on otettu käyttöön vuonna 1993 ja se korvasi asuntotulon verotuksen, kiinteistöjen harkintaverotuksen, katumaksun ja manttaalimaksun. Kiinteistöveron veronsaajia ovat kunnat.
Kiinteistövero koskee sekä maata että rakennuksia. Maa- ja metsätalousmaa sekä vesialueet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin, maatilojen rakennukset sen sijaan kuuluvat. Kiinteistöverotuksessa kiinteistön omistaja on verovelvollinen. Vuokratontilla olevien rakennusten osalta verovelvollinen on rakennusten omistaja, maapohjan osalta sen omistaja.
Verohallinnossa on vireillä kiinteistöverouudistus. Siihen liittyvien selvitysten mukaan rakennusten ja maapohjien arvostamisjärjestelmät on uudistettava, koska verotusarvot ovat yleisesti jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Maapohjien osalta kauppahintojen kehityksessä on tapahtunut myös alueellista eriytymistä, joka tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon verotuksessa. Verohallinnon tavoitteena on myös rakennusten osalta verotusarvojen määräytymisperusteiden päivittäminen nykytasoon. Työssä on otettava huomioon alueelliset kustannuserot sekä luotava uusille rakennustyypeille vastaava arvostamisjärjestelmä.
Lahdessa selvitystyö on käynnissä
Kunnissa on nyt käynnissä työ rekisteritietojen tarkistamiseksi vastaamaan todellista tilannetta, jotta uudistuksen jälkeen verot määräytyisivät oikeilla perusteilla. Tarkistus varmistaa myös kiinteistöjen tasapuolisen kohtelun, kun kaikkia kohdellaan verotuksessa samalla tavalla. Lahdessa selvitystyö alkoi kesällä 2019. Alkuvaiheessa on tarkistettu kerrostalojen tietoja ja työ etenee kaupunginosittain. Kerrostaloalueiden jälkeen ovat vuorossa teollisuusalueet ja viimeisenä omakotitalot ja loma-asunnot.
Pääosa työstä tehdään eri rekistereitä ja rakennuslupakuvia vertaamalla. Työssä käytetään apuna myös ilmakuvia ja katunäkymäkuvia. Osa kohteista tarkastetaan myös maastossa. Rakennusten ulkomitat käydään epäselvissä tapauksissa tarkastamassa mittaamalla, mutta rakennusten sisälle ei mennä. Selvitystyön edettyä teollisuus- ja omakotialueille tullaan mahdollisista mittauksista ilmoittamaan omistajille etukäteen.
Tavoitteena on käydä läpi kaikki kaupungin alueella olevat rakennetut kiinteistöt. Tarkastustyö tehdään kaupungin omana työnä. Työ kestää useamman vuoden.
Kiinteistöverotiedot tulee itse tarkastaa
Verottaja lähettää vuosittain maaliskuussa kiinteistöveropäätöksen. Se tulee itse tarkastaa ja ilmoittaa verottajalle muuttuneet tiedot, kuten puretut tai päätöksestä puuttuvat rakennukset.
Verotus perustuu rakennusten kokonaisalaan
Kiinteistöverotuksessa rakennuksen pinta-alana käytetään kokonaisalaa, kun esimerkiksi asemakaavoituksessa puhutaan kerrosalasta. Nämä alat voivat poiketa toisistaan erityisesti rakennuksissa, jossa on kellari- ja/tai vinttikerros.
Verohallinnon ohjeessa ”Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa” pinta-alojen laskennasta kerrotaan näin:
”…rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan sitä alaa (kokonaisalaa), johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat.
Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm. Pinta-alaan ei lasketa rakennuksen seinien sisäpuolella olevia vähäistä suurempia välipohjan aukkoja kuten niin sanottuja valokuiluja ja valopihoja. Pinta-alaan ei myöskään lasketa porttikäytäviä ja ulkoseinän paksuutta syvempiä ovisyvennyksiä eikä rakennuksen ulkoseinän ulkopuolella olevien pilarien, pilasterien, hormistojen, savupiipun tms. alaa. Normaalit kerrosten väliset kulkuaukot sen sijaan lasketaan pinta-alaan.
Jälleenhankinta-arvoasetuksessa määritelty rakennuksen pinta-ala poikkeaa Maankäyttö- ja rakennuslain 115 §:n mukaisesta rakennuksen kerrosalan määrittelystä niin, että kaikki ullakon lämpöeristetyt tilat ja kellaritilat kokonaisuudessaan lasketaan rakennuksen pinta-alaan. Jälleenhankinta-arvoasetuksen mukainen rakennuksen pinta-ala on MRL:n mukaiseen kerrosalaan verrattuna yleensä vähän suurempi tai ainakin samaa suuruusluokkaa.
Kokonaisala ja kerrosala lasketaan samalla periaatteella: ala on tasojen alojen summa ulkoseinien ulkopintojen mukaan laskettuna. Kokonaisalaan ei lasketa alle 160 cm korkeita tiloja, parvekkeita eikä katoksia.
Kerrosalaan ei lasketa ullakolla tai kellarikerroksessa sijaitsevia muita kuin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Varsinaisen kerroksen kaikki tilat lasketaan kerrosalaan käyttötarkoituksesta riippumatta. Rakennuksessa, jossa ei ole kellarikerrosta eikä ullakkoa, kerrosala ja kokonaisala ovat yhtä suuret.”
Kaupungin selvitystyössä useassa kerrostalokiinteistössä pinta-alatiedoista on puuttunut nimenomaan kellari- ja vinttikerrosten pinta-aloja. Lisäksi kaikkia talousrakennuksia ei ole ollut rekisterissä.
Puuttuvat rakennusluvat haettava
Selvitystyössä on tähän mennessä löytynyt kerrostalojen tonteilta runsaasti talousrakennuksia, joita ei ole rekistereissä ja joilla ei ole rakennus- tai toimenpidelupaa. Puuttuvien lupien osalta kaupunki tulee ottamaan yhteyttä isännöitsijään ja edellyttämään luvan hakemista. Isännöitsijä voi myös itse tarkastaa kiinteistön lupatiedot rakennusvalvonnan e-KAUPPA tilauspalvelussa ja laittaa puuttuvat lupahakemukset vireille. e-KAUPPA tilauspalvelun kautta voi ostaa rakennusten pääpiirustuksia sähköpostiin omaan käyttöön.
Luvan tarve selviää toimenpidelupien osalta kaupungin rakennusjärjestyksestä. Pääsääntöisesti kaikki yli 15 m2:n suuruiset rakennukset ja rakennelmat sekä ne, joissa on kiinteä perustus, tarvitsevat luvan. Myös kaikki autosuojat ovat luvanvaraisia. Tietyillä alueilla kaikki rakentaminen on luvanvaraista.
e-KAUPPA