1. Varaudumme tulevaisuuteen
Haluamme varmistaa, että uusille asukkaille löytyy monipuolisesti erilaisia, eri elämäntyyleihin ja –tilanteisiin soveltuvia asuntoja. Kaavoitusprosessit voivat olla pitkiä, joten on parempi varautua kaavoittamalla jo nyt niin sanottua kaavavarantoa.
Kaupungin tavoitteena on, että yleiskaavoitettua rakentamiseen osoitettua aluetta on kymmeneksi vuodeksi ja asemakaavoitettuja tontteja riittää viideksi vuodeksi. Näin varannosta löytyy valmis tontti, kun on tarvetta rakentaa asuntoja.
Jos omistusasunnoille ei ole riittävästi kysyntää, ei yksityinen rakennuttaja aloita rakentamista. Tyypillisesti rakentaja edellyttää, että 1/3 tai 1/2 asunnoista on varattu ennen kuin rakennusprojekti käynnistyy.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuella tuotetut vuokra- ja omistusasunnot ovat olleet kysyttyjä viime aikoina. Niitä tuotetaan kysyntää vastaavasti kohteisiin, joita kaupunki puoltaa. Määrään vaikuttaa myös ARA:n vuosittain myöntämä rahoitus. Rahoituksen kautta ARA valvoo omalta osaltaan asuntotuotantoa.
Kyse on siis tulevaisuuteen varautumisesta – liikkeellä kannattaa olla hyvissä ajoin. On liian myöhäistä toimia, kun asukasmäärä on jo lähtenyt voimakkaampaan kasvuun, asunnoille olisi polttavaa tarvetta ja rakentajat olisivat valmiita lyömään lapiot maahan.
2. Kysyntä keskustassa ja lähialueilla kasvaa
Me lahtelaisetkin ikäännymme ja yhä useampi meistä haluaa palveluiden äärelle ja liikkumisen kannalta helppoon asuinpaikkaan. Asunnoille on kysyntää erityisesti keskustassa ja lähialueilla, kun taas asuntoja vapautuu syrjäisemmiltä alueilta.
Asuntoja kaavoitetaan sinne, missä kysyntää on. Tämä on yksi syy, miksi keskustassa on käynnissä asemakaavamuutoksia, jotka tähtäävät tonttien tiivistämiseen tai käyttötarkoituksen muutokseen.
3. Yhden hengen talouksia on aiempaa enemmän
Asuntokunnat ovat pienentyneet. Yhä enemmän on yhden hengen talouksia, mikä johtuu osittain eliniän pidentymisestä ja toisaalta perheenperustamisiän myöhentymisestä. On enemmän niitä elämäntilanteita, joissa tarvitaan yhden hengen asuntoja.
Tällä hetkellä puolessa Lahden asunnoista asuu vain yksi henkilö, kun 30 vuotta sitten näitä oli kolmannes. Samalla myös asumisväljyys on kasvanut eli neliöitä on henkeä kohden enemmän kuin jokunen vuosikymmen sitten.
4. Tiivistäminen suojelee palveluita ja viheralueita
Lahti haluaa strategiansa mukaisesti edistää kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta ja liikkumista. Se tarkoittaa kaupungin kehittämistä toimivaksi muun muassa täydennysrakentamalla keskusta-aluetta ja asuinalueita tai muuttamalla tyhjentyviä teollisuusalueita asuinalueiksi. Näin on mahdollista hyödyntää nykyisiä katuja ja kunnallisteknisiä verkostoja.
Tiivistyvä yhdyskuntarakenne turvaa asukkaiden lähipalveluiden säilymistä, luo edellytyksiä yritysten toiminnalle ja säästää ylläpitokustannuksia. Asukasmäärän kasvu parantaa keskustan putiikkien edellytyksiä pärjätä ja voi turvata asuinalueen lähipalveluiden, kuten ruokakaupan säilymisen.
Sopivan tiiviissä kaupungissa liikkuminen on helppoa ja ympäristön kannalta kestävämpää: useammat arjen matkoista hoituvat kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen käyttäjämäärän kasvu puolestaan mahdollistaa joukkoliikenneverkon kehittämisen.
Merkittävintä on kuitenkin se, että nykyisten alueiden täydentäminen tai muuttaminen uuteen käyttöön säästää laajoja viheralueita rakentamiselta.
5. Käynnissä on laajuudeltaan poikkeuksellisia hankkeita
Radanvarsi ja Ranta-Kartano ovat esimerkkejä poikkeuksellisen laajoista ja pitkäkestoisista aluekehityshankkeista, joita Lahdessa on nyt käynnissä. Kummallakin alueella rakennetaan jo, mutta sitä ennen hankkeet ovat olleet vuosia suunniteltavina ja esillä paikallisessa mediassa.
Hieman Radanvarresta: se on poikkeuksellinen kokonaisuus, joka ulottuu Upon sillalta Mytäjäisten risteykseen ja entiselle Starkin alueelle. Radanvarsi sijoittuu usean eri maanomistajan maille ja perustuu yhdessä toteutettuun ideakilpailuun. Asemakaavoitus jatkuu vielä osa-alueittain, ja toteutus tälläkin alueelle tapahtuu osissa, seuraten muun muassa asuntojen kysyntää.
Pitkät hankkeet vaativat aikaa, huolellista valmistelua ja julkista keskustelua. Asumisen tarpeet voivat muuttua, jolloin voidaan joutua tarkistamaan joidenkin osa-alueiden kaavoja ennen rakentamista. Silloin valmiina on kuitenkin laajempi kokonaisuus, joka säätelee yksittäisiä muutoksia. Näin on tapahtunut Ranta-Kartanossa. Suuria hankkeita ei kuitenkaan ole käynnissä jatkuvasti – tuskin tulevaisuudessakaan ihan tässä mittakaavassa.