Hyvin sanottu festivaaleilla keskusteltiin kestävästä ja terveyttä edistävästä arkiliikkumisesta 27. ja 28.9. Mukana oli kaikkiaan 14 keskustelijaa, jotka edustivat niin luottamushenkilöitä, tutkimusta, liikunta-aktiiveja kuin myös tavallisia kaupunkilaisia. Kestävyysteemainen keskustelu oli Lahden kaupungin järjestämä, terveysteemaisessa keskustelussa yhteistyökumppaneinamme olivat Päijät-Hämeen liitto ja Yliopistokampus. Keskustelut olivat osa Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (Kelpo) –hankkeen toimia.
Tottumukset ja kulttuuri
Molemmissa keskusteluissa nousi vahvasti esiin tottumusten merkitys ja liikunnan kulttuurinen rooli. Tietyn kulkutavan valitseminen on helpompaa, jos kulkutapa on tuttu. Jos esimerkiksi lapsena ei ole tottunut käyttämään julkista liikennettä, tai sitä ei ole ollut tarjolla, koetaan sen käyttäminen haastavaksi nykyäänkin. Ylipäätään se, mitä kulloinkin pidetään liikuntana, muuttuu ajan myötä. Joku voi kerätä syksyn aikana kymmeniä kiloja marjoja, mutta ei pidä sitä välttämättä liikuntana, koska se on osa totuttua elämäntapaa, ei erityinen suoritus. Aiemmin myös lasten ja nuorten pitkät omatoimiset pyörämatkat olivat arkea, eikä kyydin pyytäminen vanhemmilta ollut niin tavallista kuin nykyään.
Motivaatio
Motivaatiosta keskusteltiin myös vilkkaasti, ja motivaatiotekijät olivat hyvin yksilöllisiä. Toiset keskustelijat kertoivat, että aktiivinen liikkuminen ja liikunta edustaa heille vapautta ja omaa rauhaa, toiset taas nimenomaan kaipasivat liikkumiseensa enemmän sosiaalisuutta ja yhteisöllisiä elementtejä. Toisille riitti tietoisuus liikunnan hyvistä vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön, toiset kaipasivat pientä pakkoa ja ulkopuolista painetta kestävään aktiiviseen liikkumiseen. Monille erilaisille liikkujille kuitenkin yhteistä oli luontokokemuksen ja liikkumisympäristön miellyttävyyden vaikutus liikkumiseen. Onneksi luonto on lähellä Lahdessa.
Aika
Ajalla nähtiin yleisesti olevan merkitystä liikkumisvalintoja tehdessä. Etenkin perheellisille jo pienikin ajansäästö voi olla tarpeen arjen järjestymiseksi. Keskustelussa nostettiin esiin, että liikkuminen kestävästi tai terveyden kannalta riittävästi ei aina välttämättä kuitenkaan vaadi lisäaikaa. Polkupyörä on etenkin kaupunkialueen lyhyillä matkoilla nopein kulkuneuvo. Yksi keskustelijoista nosti esiin senkin, että liikunta antaa energiaa ja voimaa ja siten tavallaan myös lisäaikaa tekemisen tehostuessa.
Olosuhteet ja ympäristö
Rakennetulla ympäristöllä ja sen kunnossapidolla on iso merkitys liikkumiseen. Monet keskustelijat nostivat esiin, että hyvä pyöräpysäköinti lukitsemismahdollisuuksineen estää pyörävarkauksia, ja kannustaa siten fillarilla liikkumiseen. Harvaa houkuttaa myöskään sateessa ja tuulessa kärvistely bussipysäkillä, joka ei tarjoa kunnon suojaa. Myös kulkuväylien liukkauteen ja lumisuuteen kiinnitettiin huomiota. Etenkin iäkkäämmille kaupunkilaisille kyse ei ole pelkästään liikkumisen mukavuudesta vaan siitä, uskaltaako ulos lähteä välttämättä ollenkaan.
Kustannukset
Kustannuksien nähtiin vaikuttavan liikkumiseen, mutta toisaalta kätevyys ja tottumus ajavat silti usein edelle. Eräs keskustelija totesi, että hänen auton käyttönsä on vähäistä, ja perustuu ensisijaisesti sienestyksen mahdollistamiseen. Hän jatkoi, ettei halua eikä uskalla laskea, mitä sienikorilliselle tulee hintaa. Tämä ei liene yksittäistapaus. Muutaman vuoden takaisessa saksalaisessa tutkimuksessa auton omistajat arvioivat autoilun kustannusten olevan vain noin puolet siitä, mitä ne tosiasiassa olivat. Joukkoliikenteen käytössä asia nähtiin päinvastoin. Kun kaudesta tai muusta käyttöajasta oli maksettu, haluttiin rahalle vastinetta. Päätös esimerkiksi mankelikauden hankkimisesta oli kannustanut yhtä keskustelijaa pyöräilemään enemmän läpi kesän.
Oivallukset
Mitä keskustelusta sitten jäi lopulta pohdittavaksi sen järjestäjille? Ensi vuonna Lahden kaupunki järjestää Kestävän liikkumisen teemavuoden. Ympäristöllisen kestävyyden lisäksi teemoina tullaan nostamaan esiin sekä taloudellinen että sosiaalinen kestävyys. Keskustelut osoittivat, että eri kestävyysnäkökulmat ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Keskustelut toivat hienosti esiin myös sen, että ihmiset ovat liikkujina todella erilaisia. Tämä on syytä pitää kirkkaana mielessä, jotta kaupunkilaisia voidaan kohdella tasa-arvoisesti ja arkiliikkumiselle luodaan mahdollisuuksia kaikki ihmisryhmät huomioiden. Tämä on muistettava viestinnässäkin. Sama viesti ei toimi kaikille.
Yksi keskustelijoista nosti esiin hienosti myös sen ajatuksen, että kaikki ovat kävelijöitä. Kävelyolosuhteiden parantaminen on kaikkien etu. Ihmiset kävelevät aina osan matkaa, vaikkeivat siihen huomiota kiinnittäisikään tai identifioituisivat vahvasti autoilijoiksi tai pyöräilijöiksi. Mitä terveyteen tulee, on jokainen otettu askel tärkeä, ja vie oikeaan suuntaan, kuljetaan se sitten lenkkipolulla tai ruokaostosten lomassa hypermarketin käytävällä. Keskustelujen hyvähenkisessä ilmapiirissä todettiin, että yksittäisillä teoilla on merkitystä – kaikki voivat tehdä jotain. Jokainen voi lisätä kestäviä, terveyttä edistäviä ja taloudellisia kilometrejä arkeensa.
