Kariston asuinalue on kasvanut vuodesta 2004 tähän päivään asti, alue kerrallaan, noin 2850 asukkaan puukaupunkikyläksi. Seuraava vaihe on alkuperäisten visioiden mukaisen “Kultarinteen” alueen suunnittelu ja Kymijärven huvilarannan pohjoisimman osan muuttaminen asemakaavalla ympärivuotiseen asumiseen.
Kaavatyö alkaa tarkistamalla vuodelta 2002 peräisin oleva kaavarunko niiltä osin kuin se ei vielä ole toteutunut. Uusien kokoojakatujen linjausmahdollisuudet sekä asumiselle ja virkistykselle osoitettavat alueen osat selvitetään ensin. Tarkistettu kaavarunko ohjaa kaavoitusta jatkossa.
Kariston suunnitelmat 15 vuotta sitten olivat huimat
Kariston alueen rakentamisen alku yli 15 vuotta sitten liittyi vahvasti Oikoradan valmistumiseen. Rata liitti Lahden entistä vahvemmin pääkaupunkiseudun talousalueeseen ja kaupunki markkinoikin Kariston alueen tontteja poikkeuksellisen voimakkaasti myös omien rajojensa ulkopuolella. Silloin hurjimmissa visioissa ajateltiin, että Karistossa tulisi olemaan jopa 10 000 asukasta. Kasvu on ollut eri syistä kuitenkin hitaampaa, emmekä haaveile enää näin suuresta kasvusta.
Alue on kuitenkin monin tavoin lunastanut lupauksensa, asukkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä ja tonteille on jatkuvaa kysyntää. Erityisesti nimi Kultarinne on jäänyt ihmisten mieleen ja kyselyjä siitä, milloin sieltä saa hakea tontteja, on tullut vuosien mittaan tasaiseen tahtiin. Nyt on Kultarinteen aika lähestymässä. Kariston peruspalvelut ovat olemassa, vaikkakin nykyisin ylikuormitettuna. Tasainen väestönkasvu takaa palveluille kuitenkin käyttäjiä myös tulevaisuudessa. Myös uusille lähipalveluille on kaavatyön yhteydessä mahdollista osoittaa aluevarauksia.
Asukkailta saatiin laaja näkemys karttakyselyn avulla
Kaavatyön alkaessa suunnittelijan pitää muodostaa kuva erilaisista toiveista ja tarpeista alueeseen liittyen. Tyypillinen tilanne on se, että muutama taho tuo voimakkaasti näkemyksensä esille. Entä laajempi hiljaisempi joukko? Mitä he asioista ajattelevat? Kätevä työkalu tasapainoisemman käsityksen saamiseen silloin on laajan kyselyn tekeminen.
Huhtikuussa 2020 kerättiin avoimella karttakyselyllä asukkailta näkemyksiä ja tietoa kaavatyön tueksi. Kysely tehtiin LAB:n yhdyskuntasuunnittelun opinnäytetyönä. Opiskelija Riikka Mattilan opinnäytteen otsikkona oli ”Karttapohjaisten osallistumismenetelmien hyödyntäminen kaavoituksessa”. Karistonmäen alue oli tapausesimerkki. Koronakeväänä kysely tavoittikin ihmiset hyvin ja 475 vastaajaa otti osaa kyselyyn. Kysely tavoitti vastaajat erityisen hyvin Facebookin ja Kariston asukasyhdistyksen kautta.
Vastanneista valtaosa (78 %) asui Karistossa. Enemmistö oli asunut Karistossa 1–5 vuotta. Innokkaimmin vastasivat 36–45-vuotiaat, joita oli 46 % vastaajista. Moni vastaajista asui tosin Karistonmäen ja kaavarungon rajauksen ulkopuolella. Myös tehdyt paikannukset sijoittuivat sinne missä on jo nyt enemmän asutusta, uusia omakoti- ja rivitaloja.
Kartalle saatiin vastaajilta yli 2100 paikannusta ja 300 reittiä. Kaikista paikannuksista on suunnittelijalle hyötyä, koska ne kertovat siitä, mitä nykyiset asukkaat pitävät arvossa.
Kariston halutaan säilyvän pientalovaltaisena
Noin 60 % vastaajista koki Kariston kehittyneen, kuten olivat kuvitelleetkin. Kariston kuvailtiin olevan viihtyisä kaupunginosa, jossa on omaa rauhaa ja luonto lähellä. Palvelut ja tietkin ovat toteutuneet vuosien kuluessa.
Kritiikkiä esitettiin liian tiiviiksi koetusta rakentamisesta, alueen laajenemisesta ja keskeneräisyydestä sekä koulun rajallisista tiloista. Karistoon toivottiin erityisesti lähikauppaa ja lisää liikuntapaikkoja.
Vastaajilta kysyttiin myös, tarvittaisiinko Karistoon siirtolapuutarha-aluetta. Vastaajista 133 ei nähnyt sille tarvetta, kun taas 75 kannatti ideaa. Sekä yleiskaavassa että nykyisessä kaavarungossa on varaus sellaiselle.
Vaalimista ja kehitettävää
Selvästi yleisin paikannus oli suosikkipaikka. Niitä paikannettiin lähes 670 kappaletta. Kaikki suosikkipaikat näkyvät oheisessa karttakuvassa. Erityisen tärkeinä erottuvat luonto- ja harrastuspaikat: uimaranta ja rantareitit, koulun kenttäalueet, lenkkipolut ja uusi frisbeegolf-rata.
Mitä vastaajat sitten kehittäisivät Karistossa? Useat kommentoivat Kankaanpäänkadun huonoa kuntoa ja toivoivat parempaa kadun kunnossapitoa. Toive koulun piha- ja kenttäalueen kehittämisestä tuli myös esiin. Kehitettäväksi oli merkitty myös muun muassa uimaranta ja kanavarannan alue. Lisäksi parannusta toivottiin korkeisiin ajonopeuksiin koulun läheisyydessä sekä Kankaanpäänkadulla.
Tiivis, pientalovaltainen Karisto
Kyselyn perusteella Kariston halutaan säilyvän pientalovaltaisena. Se on myös kaavoituksen tavoite.
Alueen tiiveys oli alkuvaiheen Moderni puukaupunki –mallin ideaali. Siinä ajateltiin olevan hyvä pohja pikkukaupunkimaisen yhteisöllisyyden kehittymiselle. Yhteisöllisyydestä Karisto tunnetaankin.
Alkuvaiheen tiivis kaupunkirakenne kapeine katuineen osoittautui kuitenkin jossakin määrin hankalaksi keskeneräisellä alueella, jossa on aina joku rakennustyömaa käynnissä. Tämä on johtanut osaltaan siihen, että keskeisellä paikalla Kanavabulevardin itäpuolella olevat rivitalotontit odottavat Perhossaaren rakentumista. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin varautuminen on muuttanut suunnitteluperiaatteita. Katualueista on sittemmin tehty niin leveitä, että sadevedet voidaan johtaa katualueilla.
Karistonmäki nähtiin kyselyn vastauksissa hyväksi paikaksi uudelle rakentamiselle. Se on hyvä tuki kaavoittajalle työssään. Suunnittelutyö etenee nyt teettämällä kaavarungon tarvitsemat selvitykset. Suunnittelutyö on monialaista ja siinä on mukana kaikki Kaupunkiympäristön toimialalla käytössä oleva osaaminen. Kyselyn kautta saatua tietoa käytetään apuna suunnittelutyössä.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Syksyllä 2020 järjestetään asukasilta, jossa käydään läpi kyselyllä saatua tietoa. Myös kaavarungon ensimmäisiä vaihtoehtoluonnoksia esitellään.
Päivi Airas, kaavoitusarkkitehti
Henrik Saari, vuorovaikutussuunnittelija
Tutustu tarkemmin aineistoon
Karistonmäen kaavarunkokyselyn tulokset (pdf)
Riikka Mattila (2020) Karttapohjaisten osallistumismenetelmien hyödyntäminen kaavoituksessa: Case Karistonmäen kaavarunko. Opinnäyte, LAB-ammattikorkeakoulu theseus