Kintterön terveysmetsä sijaitsee aivan Päijät-Hämeen keskussairaalan vieressä, joten se tarjoaa sairaalan henkilökunnalle ja asiakkaille mahdollisuuden hyödyntää metsäluontoa monipuolisesti hyvinvoinnin tukena.
Syyskuun alussa toteutimme Terveysmetsässä pilottitutkimuksen, jossa selvitimme Päijät-Hämeen keskussairaalan henkilökunnan toiveita ja ajatuksia Terveysmetsän kehittämiseksi. Nelipäiväisen tutkimuksen aikana kävelimme metsässä viiden hengen pienryhmissä ja kysyimme tutkimukseen osallistuneiden kokemuksia ja ajatuksia ennen ja jälkeen metsäkävelyn.
Kaiken kaikkiaan tutkimukseen osallistui 20 sairaalan työntekijää, joiden joukossa oli muun muassa sairaanhoitajia, lähihoitajia ja lastensuojelun henkilökuntaa. Tutkimuksen tavoitteena on löytää tehokkaita välineitä siihen, miten metsä voisi toimia tulevaisuudessa sairaalan työntekijöiden virkistyspaikkana ja asiakkaiden hoidon tukena.
Tutkimuskävelyiden aikana saimme paljon arvokasta tietoa ja ideoita, miten Terveysmetsä-konseptia voisi jatkossa kehittää. Metsään toivottiin muun muassa isoa keinua, lepotuoleja, hyviä opasteita ja paikkaa purkaa energiaa. Toisaalta tärkeänä toiveena pidettiin myös metsän säilyttämistä mahdollisimman luonnontilaisena. Tutkimukseen osallistujat hyödyntäisivät mielellään metsää monella tapaa työssään: Terveysmetsään olisi kiva tulla pitämään esimerkiksi osastopalaveria, kehityskeskustelua tai potilaan vastaanottoa.
Valtaosalle tutkimukseen osallistuneista Terveysmetsä ei ollut entuudestaan tuttu ja yhtenä toiveena olikin saada konkreettista tietoa siitä, onko esimerkiksi palaveria sallittua pitää metsässä.
Monet kokivat olonsa virkistyneeksi parintuntisen metsäkävelyn jälkeen. Osallistujien mukaan alussa oli ollut hieman vaikea rauhoittua hitaaseen kävelytahtiin, mutta lopussa huomasi selvästi jo tottuneensa verkkaiseen tahtiin ja kokonaisolotila oli rauhoittunut. Tutkimuskävelyissä tavoitteena oli keskittyä havainnoimaan ympäristöä, minkä vuoksi kävely tehtiin rauhalliseen tahtiin ja välillä pysähdellen.
Tutkimukseen osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista toisen kanssa tehtiin kävelyn varrella erilaisia aistiharjoituksia. Kontrolliryhmän kanssa sen sijaan käveltiin metsäpolku läpi ilman suunniteltuja pysähdyksiä. Viiden minuutin mittaisten aistiharjoitusten tavoitteena oli pysähtyä havainnoimaan metsää tarkemmin. Osallistujat kuuntelivat luonnon ääniä ja kirjoittivat kuulemansa äänet omalle luonto cd:lle. Metsän tuntemiseen tuli valita yksi puu, jota tunnusteltiin käsillä, halaten tai selkä puuta vasten. Hajuaistiin liittyvässä harjoituksessa tuli hengittää syvään ja miettiä, miltä metsä tuoksuu. Viimeisenä harjoituksena katseltiin ensin avautuvaa maisemaa, jonka jälkeen osallistujat saivat tarkastella luontoa lähikuvasta luuppien avulla.
Aistiharjoitukset saivat osallistujilta paljon positiivista palautetta ja monet totesivat, etteivät ole aiemmin pysähtyneet tällä tavoin tarkemmin havainnoimaan luontoa. Metsässä koettiin paljon erilaisia tunteita kuten esimerkiksi puun lohduttava vaikutus ja innostus luupeilla tarkkailusta. Metsän keskellä sijaitsevan suolammen rauhoittava maisema ja suopursujen tuoksu herätti osallistujissa ihastusta ja moni olisi jäänyt pidemmäksikin aikaa luontoa tutkimaan.
Makuaistiin liittyvää aistitehtävää ei matkan varrella ollut, mutta muutamat osallistujat toteuttivat sen omatoimisesti löytäessään lammen läheltä karpaloita. Tutkimuksen aikana oli mielenkiintoista huomata, kuinka myös kontrolliryhmäläiset kaipasivat pysähtymistä ja osa kävi halaamassa puita ilman erillistä ohjeistusta.
Toivottuja pysähdyspaikkoja on jo suunnitteilla, sillä ensi vuoden aikana metsään rakennetaan muun muassa pitkospuita, penkkejä ja eväspaikka. Pilottitutkimuksessa saadun aineiston pohjalta jatkamme Terveysmetsän kehittämistä edelleen. Tiedotamme tutkimuksen tuloksista niiden valmistuttua GoGreenRoutes-projektin verkkosivuilla.
Piirroskuva: Salla Lehtipuu
Valokuvat: Juha Tanhua