Maailmassa on yllättävän monta ihmistä, jotka kokevat jostain syystä rentoutuvansa henkisesti ja fyysisesti veden, lämmön ja sosiaalisen yhdessäolon yhteisvaikutuksesta. Voihan tietysti olla, että kylpylöihin heitä ajaa lähinnä äänekkäästi vaativa jälkikasvu – sama, mikä ajaa toiset niistä pois.
Kylpylät ovat joka tapauksessa kotikaupungilleen tärkeitä matkailullisia ja imagollisia vetovoimatekijöitä, vaikka kaupungin suosio ja kiinnostavuus tietysti koostuu monista muistakin asioista. Esimerkiksi monet lapsiperheet valitsevat lomakohteekseen juuri kylpyläkaupungin. Ongelmaksi on vain osoittautunut se, että Lahti ei tällä hetkellä lukeudu näiden kaupunkien joukkoon.
Seitsemäs taivas
Yritetty kyllä on. Nykyinen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy teki vuonna 2009 aloitteen, että Teivaan alueelle käynnistettäisiin asemakaavatyö, joka mahdollistaisi kansainvälisesti merkittävän hotelli-investoinnin saamisen Lahteen paikkaan, johon jo vuosikymmenien ajan on ideoitu hotellia. Konsulttien Seppo Juurikon ja Paavo Karjalaisen laatimissa suunnitelmissa Teivaanmäen rinteeseen esitettiin Seven Heaven -konseptiksi nimetty matkailukeskus, joka koostui hotelli- ja lomaosakehuoneistoista sekä kylpylä-, liike-, kokous- ja aktiviteettitiloista.
Rinteeseen kaareutuvan suunnitelman keskelle sijoittui monitasoinen, lasikattoinen kylpyläosa vesiputouksineen ja liukumäkineen, josta avautuivat näkymät niin Vesijärvelle, Pikku-Vesijärven puistoon kuin kaupungin keskustaankin. Kukin kylpyläosan seitsemästä tasosta muodosti oman ”taivaansa” erilaisine toimintoineen ja teemoineen, ja ylimmälle tasolle sijoittuivat ravintolatilat. Kylpyläosion molemmin puolin Salpausselän rinteelle levittäytyivät terassimaisesti hotelli- ja lomaosakehuoneistot, joista pääsi suoraan sekä kylpemään että hiihtoladulle. Upea suunnitelma! Todella harmillista vain, että se oli laiton.
Norsu posliinikaupassa
Maankäyttö ja rakennuslaki (§ 54) edellyttää, että asemakaavalla ei saa hävittää rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja. Juuri suunnitellun kylpylähotellin kohdalla rinteessä oli merkittäviä luonto- ja maisema-arvoja, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, Salpausselän geologisesti merkittävää reunamuodostumaa muinaisrantoineen, muinaisjäännöskohteina sotahistoriallisia taistelukaivantoja sekä liito-oravan esiintymispaikkoja. Lisäksi alueella on tietysti virkistys-, opetus- ja urheilukäyttöön liittyviä arvoja.
Vaikka eri tahoilta esitettiin useita näkemyksiä siitä, mitä on erityinen arvo, olivat tässä kohden hankkeen vaikutukset kuitenkin poikkeuksellisen merkittävät sen laajuudesta johtuen. Haettu rakennusoikeus oli 30 000 kerrosalaneliömetriä, joka vastaisi noin kolmea Sibeliustaloa. Olo oli, kuin olisi yrittänyt sovittaa norsua posliinikaupan hyllyjen väliin.
ELY-keskus otti kaavoitusta ohjaavana viranomaisena lopulta kannan, että mikäli kylpylähotelli kaavoitettaisiin Teivaanmäen rinteeseen, asian ratkaisu jouduttaisiin mahdollisesti siirtämään tuomioistuimen päätettäväksi edellä mainittuun lainkohtaan nojaten.
Useiden eri luonnosvaihtoehtojen sekä viranomaisten, kaupunkilaisten, päättäjien ja muiden osallisten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeenkään ei kaavatyössä tuntunut löytyvät yhtään sellaista ratkaisua, joka sopisi edes tyydyttävästi kaikille osapuolille. Pääosin tästä kompromissinetsintätyöstä johtuen kaavatyö on kestänyt hurjan pitkään.
Tänä aikana ”Suomen nopein yleiskaava” on ehditty laatimaan Lahteen kahdesti, ja molemmilla kierroksilla siitä on valitettu Teivaan matkailutoimintojen aluetta koskien. Liito-oravat ovat levittäytyneet entistä laajemmalle, Teivaanmäkeä on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja Lahti on menettänyt ”Suomen nopein asemakaavoittaja” -tittelinsä.
Vaihtoehtoluonnos toisensa jälkeen kylpylähotelli on valunut alas rinteeltä kohti rantaa. Viimeisimmässä kaavaehdotuksessa kaikki rakennusoikeus oli sijoitettu Teivaan sataman yhteyteen Jalkarannantien pohjoispuolelle. Tässä ehdotuksessa ei tosin ollut alkuperäisestä Seven Heaven -konseptista juuri muuta jäljellä kuin se, että kaavatyötä oli ehditty valmistella sen seitsemän vuotta. Tämän viimeisen kaavaehdotuksen toteutumismahdollisuuksiin ei tainnut uskoa enää kukaan.
Uusi paikka kylpylälle
Tekninen ja ympäristölautakunta päätti 27.3.2018 (§ 54) palauttaa Teivaan kylpylähotellin asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että siitä poistettaisiin kylpylähotellikorttelin aluevaraus. Uusi kaavaehdotus hyväksyttiin nähtäville 3.5. – 4.6.2018. Ehdotuksessa Teivaanmäen rinne osoitetaan retkeily- ja ulkoilualueeksi. Jos se tullaan lopulta hyväksymään, päättäisi se vuosikymmenet kestäneen keskustelun Teivaanmäen hotelli- ja kylpyläunelmista.
Katseet käännetään nyt Ranta-Kartanoon, johon on suunnitteilla ehkäpä vieläkin houkuttelevampi kokonaisuus hotelli-, kylpylä- ja vesiliikuntakeskuksineen. Toivottavasti tämän kaikkia kaupunkilaisia palvelevan hyvinvointikeskuksen mahdollinen sijoittuminen Ranta-Kartanoon nostaisi ainakin osittain aiemmin vastustusta herättäneen alueen rakentamisen hyväksyttävyyttä.
Teivaan kylpylähotellihanke ei ole kuitenkaan missään nimessä ollut täysin turhaa ajan- ja rahanhaaskausta. Ensinnäkin kylpylähotelli olisi Lahdelle niin iso kala, että sitä kannattaa jo kalastella pidempäänkin, vaikka ei nyt tietenkään pidä hyväksyä mitä tahansa ja hinnalla millä hyvänsä.
Toiseksi, Teivaanmäellä 80-luvulta asti sijainneen rakennusoikeuden poistaminen on nykyisten, tiedossa olevien arvojen kannalta äärimmäisen tärkeä päätös ja sillä voisi vaikkapa vähän haastaa Gentiä ja Lissabonia Euroopan vihreä pääkaupunki -kilpailun loppusuoralla!
Kolmanneksi, kaavoitusprosessin aikana tehdyt selvitykset ja kaupunkilaisilta saatujen kommenttien ja ideoiden muovaamat vaihtoehdot ovat osoittaneet sen, että kyllä siihen rantaan jotain voisi kaavoittaa. Jos nyt ei kolmeakymmentätuhatta neliötä eikä kylpylähotellia, niin jotain, mikä esimerkiksi tukisi alueen vetovoimaisia, olemassa olevia toimintoja, palvelisi satamaa ja loisi entistä kauniimpaa ja viihtyisämpää ympäristöä meille kaikille lahtelaisille! Mitäköhän se voisi olla?