Kun joku tietää tulevansa pian mummuksi, alkavat sukkapuikot viuhua. Lapselle saattaa olla odottamassa jo vino pino itse neulottuja vaatteita, ennen kuin tyypillä on mittaa sentin vertaa. Siitä se varustautuminen helposti alkaa: vaatteita, rattaat, vaunut, pinnasänky, turvaistuin, leluja, tuttipulloja, vaippoja, hoitopöytä ja niin edelleen. Ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tulevilla voi jo tässä vaiheessa tulla huolestuminen: onko kaikkeen osattu varautua ja onko kaikkea riittävästi? Olemmeko riittäviä vanhempia?
Meillä on Lahdessa meneillään työ, jossa pohdimme, miten vanhempien riittävyyden tunnetta voisi neuvolatyön kautta tukea niin, että samalla myös kukkaron tarve vähenisi ja kuitenkin terveys ja ympäristö hyötyisivät. Neuvolatyön sisältöjen miettiminen on siksi tärkeää, koska neuvola tavoittaa perheet hyvin kattavasti. Neuvolasta ehkä myös odotetaan neuvoja uuteen elämäntilanteeseen. Mitä tai varsinkin miten neuvotaan, sillä on merkitystä.
Neuvolassa annettavan neuvonnan sisältöjä olemme kehittämässä asiantuntijoiden eli neuvolaterveydenhoitajien, lääkäreiden, ravitsemusasiantuntijan sekä ympäristötieteilijöiden kesken. On ollut hienoa huomata, että terveydenhoitajat löysivät omasta työstään paljon yhtymäkohtia kestävyysajatteluun. Ja kun näitä yhtymäkohtia löytyi, tietoisuus voimaannutti näitä neuvolan ammattilaisia.
Vanhempia ei haluta syyllistää tai ahdistaa ympäristökysymyksillä. Vanhemmille ei toisaalta edes tarvitse kertoa ympäristö- ja terveysasioiden yhtymäkohtia. Jos mennään terveys edellä, hyötyy samalla usein myös ympäristö. Neuvolakäynnillä äidiksi tuleva kuulee helposti, mitä kaikkea ei saa syödä. Entäpä jos neuvonta lähteekin siitä, mitä kaikkea saa ja kannattaa syödä, jos se vaan maistuu! Kasvispainotteisella ruualla on paljon terveyshyötyjä, joista olisi tärkeä kertoa neuvolan asiakkaille. Ja huomaamatta, jos punaisen lihan käyttö vähenisi, hyötyisi myös ympäristö.
Entäpä sitten se valtava varustelu, jota pienen lapsen saaminen aiheuttaa perheissä. Siihenkin neuvolasta voi saada hyviä vinkkejä. Ulkoilu lähimetsässä on lapsen immuniteetin kannalta erittäin hyvä asia – ei tarvitse lähteä merta edemmäs matkalle. Monia lapsiperheille myytäviä tarvikkeita ei välttämättä tarvita ollenkaan. Ja jos vähän aikaa niitä tarvitsee, voi tarvikkeita löytää kierrätettyinä edullisesti tai jopa ilmaiseksi. Neuvolan yhteydessä toimiva kierrätyspiste voisi tarjota ensimmäisen tilan kierrätettäville tarvikkeille.
Sillä on merkitystä, miten asia otetaan perheen tai lapsen kanssa puheeksi neuvolakäynnillä. Lapselle tehty kysymys: ” Mitä sinä harrastat?” kuulostaa aivan erilaiselta kuin: ”Mitä sinä tykkäät tehdä vapaa-aikana?”. Tämä saattaa jo vapauttaa vanhemmat ainakin osasta lasten ”pakkoharrastuksia”. Koko perheelle voisi tehdä hyvää lukea yhdessä kirjoja tai mennä luontoretkelle hyvien eväiden kera. Ei harrastuksissa mitään vikaa tietenkään ole, mutta välillä lastenkin kalenteri voi olla aika täynnä. Puhumattakaan siitä kuljetusrumbasta, mitä usean lapsen harrastaminen saattaa vanhemmilta edellyttää.
Neuvolasta kaivataan neuvoja. Niitä kaipaavat hyvin monenlaiset perheet. Työssämme on jo tullut esille erilaiset terveydenhoitajien koulutustarpeet. Esimerkiksi vegaaniperheen ravitsemusneuvontaan voi olla vaikea antaa tukea, jos oma tietämys ei ole riittävää. Tärkeätä onkin tunnistaa ne asiat, joista lisäkoulutusta tarvitaan. Tätäkin asiaa pohdimme työssä.
Jos olet tilanteessa, että uusi ihminen on perheeseen tulossa, haluan onnitella lämpimästi. Onpa hienoa, että olet päättänyt lähteä noin mielenkiintoiselle ja ihanalle polulle!
Aiheesta lisää:
Soten ekologinen jälleenrakennus – ympäristöystävällisyys osana neuvolan arkea — LSV ry
Sote-sektorin ekologinen jälleenrakennus – Ympäristöystävällisyys osana neuvolan arkea | Kokeilunpaikka.fi