Viime maaliskuun lopulla avointen työpaikkojen määrä Suomessa alkoi kasvaa voimakkaasti. Hämeen TE-toimistossa oli heinäkuun lopussa Päijät-Hämeen alueelle avoinna 3 066 työpaikkaa, mikä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin heinäkuussa 2020 (1 365) ja myös ennen koronaviruspandemiaa heinäkuussa 2019 (1 486). Koko tilastohistorian alusta eli vuodesta 2006 lähtien avointen työpaikkojen määrä ei vastaavana aikana ole koskaan ollut yhtä korkea kuin heinäkuussa 2021.
Samalla Päijät-Hämeessä oli heinäkuussa 13 894 työtöntä työnhakijaa, mikä on runsas kaksi tuhatta enemmän kuin ennen koronaviruspandemiaa heinäkuussa 2019 (11 610). Luvut: TEM Työnvälitystilastot
Työmarkkinoita kurittaa siis samanaikaisesti sekä kasvava työvoimapula että pitkittynyt työnhaku – paheneva kohtaanto-ongelma. Työnantajilla on tarkat vaatimukset rekrytoitaville työntekijöille, mutta työnhakijoiden pätevyys tai kokemus ei riitä, tai työ vaatisi uuden oppimista eikä koulutusta ole mahdollista järjestää. Osaamisen ongelmaan yhdistyy saatavuusongelma.
Yhä useammat ammattialat potevat työvoimapulaa
Keväällä Päijät-Hämeessä oli yli 40 kohtaanto- ja saatavuusongelmasta kärsivää ammattialaa, ja tämän hetken arvioissa määrä on selvässä kasvussa. Määrä selviää syksyn ammattibarometrista, joka julkaistaan syyskuun lopussa osoitteessa ammattibarometri.fi.
Päijät-Hämeessä työvoimapulasta kärsivät alat ovat olleet, ja ovat edelleenkin, pääosin samoja kuin valtakunnallisesti: sosiaali- ja terveysala, opetusala, teollisuus, rakentaminen ja ravintola-ala. Mutta nyt Päijät-Hämeessä on aiemmasta poiketen pula myös sovellussuunnittelijoista ja ohjelmoijista.
Keskuskauppakamarin mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista yrityksistä näkee työvoimapulan rajoittavan niiden kasvua. Isossa kuviossa on riski, että taloudessa menetetään jotain sellaista, joka paremmalla työmarkkinatilanteella olisi saatu haltuun.
Mistä työmarkkinatilanne johtuu, mistä ratkaisuja?
Nykyiseen työvoiman kysyntään vaikuttaa elpymistoimien siivittämä talouden toipuminen koronaviruspandemiasta. Palveluita on avattu, ja Suomi on päässyt mukaan kansainväliseen kasvuun.
Mutta pandemiasta elpyminen on vain osa totuutta. Taustalla myllertävät valtavat muutosvoimat ja trendit: globalisaatio, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Ne muokkaavat työmarkkinoita suurella voimalla ja nopeudella, ja ne ovat tehneet työelämän ennalta arvaamattomaksi sekä työantajien että työntekijöiden kannalta.
Osaaminen vanhentuu, ammatteja katoaa, ja tietyille tuotteille ja palveluille ei ole enää kysyntää. Digitalisaatio hävittää töitä mutta luo uusia työtehtäviä ja jollain aloilla helpottaa työvoimapulaa; se ei kuitenkaan ole vielä ottanut harppauksia eteenpäin monilla työvoimapulan kurittamilla aloilla.
Työmarkkinoiden tilanne on pirullinen ongelmavyyhti, johon kellään ei ole erinomaista ratkaisua. Eri toimijat tekevät kuitenkin parhaansa.
Kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa auttaa tiedon lisääminen ja parempi, kirkkaampi yhteinen tilannekuva. Hämeen ELY-keskuksen toimeksiannosta on käynnissä selvitys siitä, miten pitkän aikavälin osaavan työvoiman saatavuushaastetta otetaan paremmin haltuun alueella kerättävää tietoa hyödyntäen ja toimijoiden yhteistyöllä. Mutta akuutteihin tilanteisiin selvitykset eivät tuo helpotusta. Tarvitaan useita toimenpiteitä ja niiden yhdistelmiä.
ELY-keskuksen ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan
Julkinen sektori toimii monin eri tavoin työvoimatilanteen korjaamiseksi. Hyvä esimerkki on ELY-keskuksen ja yrityksen yhdessä hankkima ja rahoittama yhteishankintakoulutus. Se on toimiva väline, jos esimerkiksi henkilöstön osaaminen kaipaa kehittämistä tai on tarve kouluttaa useampia rekrytoitavia työntekijöitä.
Lisäksi ELY-keskus tarjoaa yritysten kehittämispalveluita pk-yrityksille, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa, kasvaa, uudistua ja kansainvälistyä. Kehittämispalveluiden hinta yrityksille on vain murto-osa yksityisten konsulttien tarjoamista vastaavista palveluista.
ELY-keskuksen rahoitusinstrumenteilla on merkittävä vaikutus työmarkkinoihin. Hämeen ELY-keskuksen tammi–heinäkuussa 2021 jakama rahoitus oli yhteensä 55 miljoonaa euroa, josta työllisyyden edistämisen osuus oli noin 26 miljoonaa. 6,4 miljoonan euron suuruinen yritysten kehittämisavustus myötävaikuttaa 314 työpaikan syntymiseen ja tuottaa uutta liikevaihtoa 314 miljoonaa euroa, josta viennin kautta 62 miljoonaa.
Kohtaanto-ongelman ohella työelämän murros pulpahtelee myös jatkossa äkillisinä rakennemuutostilanteina, joista Lahden seudullakin valitettavasti on kokemuksia.
Hämeen ELY-keskus hallinnoi ESR:n Yhteistyöllä muutosturvaa -hanketta, jossa kehitetään muutosturvan toimintamallia valtakunnallisesti sujuvan ja nopean työstä työhön siirtymisen varmistamiseksi. Toimiva muutosturva onkin siis merkittävä työkalu myös kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa.
TE-toimistojen vastauksia
TE-toimistojen palkkatuki-instrumentilla madalletaan työllistymisen kynnystä, ja sen avulla on Hämeessä työllistettynä yksityiselle sektorille keskimäärin yli tuhat henkilöä kuukaudessa. Yritystoiminnan osalta starttiraha on tehokas instrumentti aloittavien yritysten tukemiseen.
Hämeen TE-toimisto on uudistanut toimintamalliaan kuluvan vuoden aikana työnantajien tarpeisiin paremmin sopivaksi. TE-toimisto jatkaa kehitystyötä myös yhdessä ELY-keskuksen kanssa Hämeen yrityspalveluiden löydettävyyden ja sujuvoittamisen kärjillä (ks. hameenyrityspalvelut.fi).
Julkinen sektori toimii verkostoissa
Julkisen sektorin toimijat eivät suinkaan työskentele yksin kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa vaan toimivat verkostoissa muun muassa kauppakamarien, yrittäjäjärjestöjen, kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa.
Esimerkiksi Opetushallituksen kylkeen on käynnistymässä polttaviin osaamishaasteisiin tarttuva jatkuvan oppimisen palvelukeskus, jossa ratkaiseva tekijä onnistumisen kannalta on yhteistyö alueellisten verkostojen kanssa.
Yksi iso haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, on Suomessa opiskelevien ulkomaisten opiskelijoiden kiinnittyminen Suomeen töihin, samoin kuin ulkomaisten osaajien houkuttelu Suomeen.
Päijät-Hämeellä on monia etuja kilpailussa osaajista
Päijät-Hämeellä on kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa monta valttikorttia: seudun edullinen hintataso, kattava palvelutarjonta, loistavat puitteet asumiseen, vapaa-aikaan ja yrittämiseen sekä lyhyet välimatkat Etelä-Suomen suuriin keskuksiin.
Näillä valttikorteilla Päijät-Hämeellä on hyvät mahdollisuudet menestyä kilpailussa osaavasta työvoimasta.
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilu