Lahdesta vastaavaa tietoa oli jo saatavilla. Vuonna 2000 valmistui selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kohteista ja vuonna 2012 selvitys sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä. Nyt kokonaisuutta täydentää uusi Nastolan kulttuuriympäristöselvitys.
Tieto auttaa vaalimisessa
Tietoa arkkitehtonisesti ja maisemallisesti tärkeistä kohteista tarvitaan: se auttaa vaalimaan arvokasta ympäristöä ja huomioimaan sen parhaalla tavalla suunnittelussa.
Niin sanotut kulttuuriympäristöinventoinnit toimivat kaavoituksen sekä rakennus- ja purkulupien lähtötietona ja pohjana päätöksille. Suunnittelu lähtee aina liikkeelle selvitystietoihin tutustumalla – mitä arvokasta täällä on ja miten se pitäisi ottaa huomioon?
Nastolan kulttuuriympäristöselvitys, joka kulki leikkisällä työnimellä Naku, esittelee 88 kohdetta, joista valtaosa on laajempia alueita. Ne on valittu kulttuurihistoriallisten, arkkitehtonisten, maisemallisten ja/tai taajamakuvallisten arvojen perusteella. Aiemmat viranomaisten tekemät inventoinnit ovat toimineet selvitystyössä pohjana.
Yhteistyöllä tehty
Selvitys on laadittu yhteistyönä, johon ovat osallistuneet kaupunkisuunnittelun, rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon työntekijät, mutta apua on saatu myös varsinaisen työryhmän ulkopuolelta.
Työryhmä on kiertänyt useita kertoja ympäri Nastolaa perehtymässä kohteisiin. Onneksi yksityiset maanomistajat ovat päästäneet ryhmän tutustumaan arvokohteisiinsa. Joskus on hypätty veneeseenkin, jotta maisemat nähdään järvenselältä. Kierroksilla mukana ovat kulkeneet kaupunginmuseon valokuvaajat Tiina Rekola ja Eetu-Pekka Heiskanen, jotka ovat ikuistaneet kohteet valokuviin.
Myös asukkaiden tieto apuna
Työn alkuvaiheessa toteutettiin asukaskysely, jolla kerättiin kokemuksellista tietoa eli näkemyksiä arvokkaiksi koetuista kohteista. Lisäksi osallistujat saattoivat arvioida asiantuntijoiden tekemää alustavaa inventointia ja esittää lisäyksiä. Kyselyyn, joka oli osa Juha Marttilan opinnäytetyötä, vastasikin yli 400 henkilöä. Vastausten kautta avautui, mitkä ovat erityisen tärkeitä kohteita asukkaille.
Marttila tiivisti kyselyn tuloksia näin: “Ihmisille vaikuttaa olevan tärkeää, että paikan henki säilyy, eikä ympäristöä uudisteta hallitsemattomasti. Myös harvemmin asutuilla alueilla on siis syytä olla tarkka siinä, minne rakennetaan niin, että kunnioitetaan kylien ominaispiirteitä. Erityisesti seurantalot ja muut kylien keskeiset, ihmisiä kokoavat rakennukset koettiin arvokkaiksi ja niille toivottiin suojelemisen lisäksi myös vireää toimintaa.” Lisäksi luonto- ja ulkoilualueet korostuivat vastauksissa.
Nastola-seuraa pyydettiin kesällä 2020 kommentoimaan selvitystä, kun se oli nähtävillä osana Lahden suunta 2017–2020-ehdotuksen aineistoja. Lopullista julkaisua on syksyn aikana täydennetty ja tarkennettu Nastola-seuran kommenttien perusteella yleiskaavalliseen selvitykseen sopivalla tasolla.
Lukemalla voit syventää omaa suhdettasi kotiseutuusi
Rakennetun ympäristön eri-ikäiset kerrokset luovat kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Lisäksi merkit menneisyydestä muistuttavat historiasta ja auttavat omien juurten löytämisessä.
Nastolan kulttuuriympäristöselvityksestä voit perehtyä oman kotiseutusi rakennetun ympäristön historiaan. Kun haluat tietää lisää Ruuhijärven merkittävistä rakennuksista tai selvittää, milloin rakennettiin komea Erstan makasiini, vastaus löytyy juuri kulttuuriympäristöselvityksestä (rakennusvuosi oli muuten 1828).
Tutustu selvitykseen
Nastolan kulttuuriympäristöselvitykseen voi tutustua Lahden kaupungin verkkosivuilla. Painettu julkaisu on ostettavissa myös Lahden museoiden pop up -museokaupasta.
Nastolan kulttuuriympäristöselvityksen julkistamistilaisuus järjestettiin verkon välityksellä 25.11.2020. Juhlan kutsupuheenvuoron piti nastolalaislähtöinen arkkitehti Erkko Aarti, ja selvityksestä kertoi kaupunginmuseon tutkija Riitta Niskanen.
Nastolan kulttuuriympäristöselvitys