Mielestäni kyllä ja ei. Se, että metsä kaadetaan ja tilalle rakennetaan uusi omakotialue, harmittaa viereisellä asuinalueella asuvaa Matti Meikäläistä suunnattomasti ja mikään ei korvaa hänelle sitä, että hänelle koiranulkoilutukseen sopiva metsä kaadettiin. Matin mieltä ei lämmitä, että syntyneitä luontohaittoja kompensoidaan ennallistamalla ojitettu suo tai suojelemalla jokin toinen metsä kymmenen kilometrin päässä. Ei hän sinne lähde koiransa kanssa. Koko touhu on yhtä viherpesua Matin mielestä. Sosiaalisesti hyväksyttävää luontohaittojen kompensoinnista on siis todella vaikeaa saada, mutta jos asiaa tarkastellaan laajemmin, niin jotain järkeä tuossa kompensaatiossa saattaa sittenkin olla.
Kaupungit kasvavat ja uutta tonttimaata asuinrakentamiseen tai elinkeinoelämän tarpeisiin tarvitaan, se on vääjäämätöntä. Ensisijaisesti rakentamisen paikat pyritään löytämään tiivistämällä tai rakennuskantaa uudistamalla olemassa olevan kaupunkirakenteen sisältä, mutta näiltä alueilta on erityisen haastavaa löytää uusia alueita omakotitalojen rakentamiselle. Tällöin rakentaminen joudutaan usein toteuttamaan niin sanotusti neitseelliseen maastoon ja luontohaittoja syntyy, vaikka suunnittelulla arvokkaimmat alueet pystytäänkin säilyttämään. Rakentamisessa luontoa jää väkisinkin katurakenteiden ja rakennuksien alle, jolloin luontokatoa syntyy ja luonnon monimuotoisuus kärsii. Eikö nämä olisi hyvä kompensoida?
Ensisijaisesti luontohaittojen syntymistä pyritään välttämään sijoittamalla rakentaminen luonnon kannalta vähemmän haitalliselle alueelle. Toissijaisesti haittoja pyritään lieventämään luontopohjaisten ja teknisten ratkaisujen avulla, kolmantena luontoa ennallistetaan rakentamisalueella ja viimeisenä vaihtoehtona on luontohaittojen kompensointi toisaalla. Kompensointi voidaan toteuttaa suojelemalla tai ennallistamalla.
Luontohaittojen kompensointi vaalii luonnon monimuotoisuutta
Maailmanlaajuisesti luontokato on vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan maapallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa. Muutokset vaikuttavat ekosysteemien toimintaan ja näillä voi olla arvaamattomia vaikutuksia myös ihmiselle. Elinympäristöjen hävittäminen on suurimpia uhkia luonnon monimuotoisuudelle. Isossa mittakaavassa rakentamisesta aiheutuvien luontohaittojen kompensoiminen näyttäytyykin ihan järkevältä ajatukselta.
Luonnonsuojelulaissa ekologinen kompensaatio on kunnille vapaaehtoista, mutta uskoisin sen vielä joskus tulevaisuudessa tulevan lakiin myös velvoitteeksi. Lahti onkin hyvässä etukenossa lähtenyt tutkimaan ekologista kompensaatiota ja ollut mukana No Let Loss City -ja BOOST-hankkeissa testaamassa laskentamenetelmiä ja luomassa yhteistä toimintamallia ekologisen kompensaation toteuttamisesta Suomessa. Nämä valmistelut auttavat meitä reagoimaan nopeasti esimerkiksi, jos lainsäädäntöön tulee muutoksia. Lahdessa voisi siten olla jo valmiudet ottaa ekologinen kompensaatio käyttöön.
Lahti on myös ensimmäisenä Suomessa pilotoinut ekologisen kompensaatioon soveltuvien hyvitysalueiden korvamerkitsemistä ja alueiden osoittamista yleiskaavassa, sekä kehitellyt kaavamääräyksen näille mahdollisille hyvitysalueille. Lisäksi on tehty tutkimusta laajemminkin Lahden hyvityspankkiin soveltuvista alueista, joissa luontoa voisi suojella tai ennallistaa. Laajemmin teemaan palataan lähivuosina yleiskaavan päivittämisen yhteydessä. Pieniä askelia luontokadon pysäyttämiseksi on siis tehty, mutta työsarkaa on vielä paljon edessä.