Lahden kaupunki tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on kasvattaa kestävien kulkumuotojen osuutta yli puoleen kaikista matkoista. Tämä tarkoittaa kävelyn olosuhteiden parantamista, pyöräilyä entistä laadukkaammilla reiteillä, kaupunkipyöräjärjestelmää ja sähköbusseja.
Lahti on tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki. Edelläkävijäkaupungissa työtä kestävän kehityksen eteen on tehty jo pitkään ennen teemavuotta, ja työ tietenkin jatkuu myös sen jälkeen.
Keväällä 2020 Lahden kaupunki sai valmiiksi ensimmäisen kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmansa. Se syntyi osana Lahden suunta -työtä, jossa on tehty yleiskaavaa linjaamaan maankäytön kehitystä tavoitevuoteen 2030. Lahden suunta -työssä on ollut mukana lisäksi ympäristöohjelman ja palveluverkkotyön teemoja.
Kestävän liikkumisen projektipäällikkö Anna Huttunen kertoo, että kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun yleiskaavatyöhön on yhdistetty kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma. Erityistä Lahdessa on nelivuotinen jatkuva prosessi, jonka eri vaiheissa on kuultu laajasti kaupunkilaisia. Lahden suunta -paketti on parhaillaan hyväksymiskäsittelyssä.
Kehittämisen keskiössä
Maankäyttö ja liikenne vaikuttavat merkittävästi asukkaiden arkeen – myös kaupungissa opiskelevien arkeen.
– Keskustan kävelypainotteisuuden lisääminen, ilmanlaadun parantaminen, melun vähentäminen ja aktiivisen liikkumisen lisääminen ovat työssämme keskeisiä asioita. Se on sellainen elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa lisäävä kokonaisuus, joka varmasti kiinnostaa myös Lahdessa opiskelevia, Huttunen sanoo.
Tavoitteena on, että yhä useampi valitsisi kulkutavakseen muun kuin oman auton. Autoilun väheneminen lisää katutilan viihtyisyyttä. Arkiliikkuminen ylläpitää kuntoa ja terveyttä, ja se taas edistää elämänlaatua ja leikkaa terveydenhoidon kustannuksia.
– Liikenteen ja liikkumisen päästöt aiheuttavat keskimäärin viidenneksen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Siten kestävien kulkumuotojen edistäminen vaikuttaa merkittävästi myös ympäristötavoitteiden saavuttamiseen, Huttunen toteaa.
61 kilometriä pyöräilyn pääreittejä
Huttusen mukaan tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä toteuttaa pyöräilyn tavoiteverkko pää- ja aluereitteineen.
– Laadukkaat ja turvalliset pyörätiet palvelevat työmatkaliikennettä ja myös opiskelijaliikennettä. Yhtenä pääreittinä onkin pyöräväylä Niemen kampukselta matkakeskukseen.
Pääreitistö kattaa valmistuttuaan 61 kilometriä pyöräteitä yhteen suuntaan. Myös kävelyn olosuhteet paranevat, kun kulkumuodot erotetaan toisistaan – sitä vaatii jo vuoden 2020 tieliikennelakikin.
Jo ennen laajempaa rakentamista pyöräreitteihin kohdistuu ensiaputoimia: muun muassa päällysteitä uusitaan, reunakiviä poistetaan ja risteysalueiden turvallisuutta lisätään. Lisäksi talvikunnossapitoa kehitetään. Tänä talvena talviharjauksen piirissä on noin 20 kilometriä pääreiteistä.
– Suunnitteilla on myös reitistöön lisäarvoa tuova opastus yhtenäisine ohjaavuusperiaatteineen, tiemerkintöineen, liikenteenohjauslaitteineen ja viitoituksineen. Hyvä pyöräilyinfrastruktuuri on jatkuvaa ja selkeästi pyöräilijää ohjaavaa. Myös pyörien pysäköintiä edistetään keskeisissä kohteissa, Huttunen kertoo.
CitiCAP – sovellus ja älypyörätie
Lahti pilotoi ensimmäisenä maailmassa henkilökohtaista päästökauppaa EU:n UIA-rahoitusohjelman tuella toteutetussa CitiCAP-hankkeessa 2018–2020. Sovellus laski ja visualisoi henkilökohtaisen liikkumisen hiilijalanjäljen.
Käyttäjiä palkittiin kestävästä liikkumisesta. Samalla kerättiin tutkimustietoa siitä, kuinka kaupunkiliikenteen kestävyysmuutosta voi tukea kannustamisella.
LUT-yliopisto sai Lahden kaupungin Vuoden korkeakouluteko 2020 -tunnustuspalkinnon työstään CitiCAP-hankkeessa. Hanketta toteuttivat Lahden kaupungin ja LUT-yliopiston lisäksi LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden seudun kehitys Ladec ja viisi yritystä.
– Iso arvo on sillä, että olemme nostaneet henkilökohtaisen päästökaupan uudelleen keskusteluun tulevaisuuden mahdollisena ohjauskeinona. Se on herättänyt paljon kiinnostusta maailmallakin, Huttunen sanoo.
Osana CitiCAP-hanketta on juuri valmistunut 2,5 kilometrin pääreittitasoinen pyörätie matkakeskuksesta Launeelle. Pyöräilijät ja jalankulkijat selkeästi erotteleva ja leveydeltään tavoitteen mukainen pyörätie yhdistyy Apilakadulla kokonaan uuteen pyörätiehen, joka vie Renkomäkeen.
CitiCAP-pyörätie toimii Huttusen mukaan testialustana uusien menetelmien ja älyratkaisujen kokeilemiselle. Väylämerkinnät esimerkiksi heijastetaan projektorein tien pintaan. Myös valaistus on älykästä: se himmenee ja kirkastuu liikkeen mukaan. Talvikunnossapitoon kiinnitetään erityistä huomiota.
Kaupunkipyöriä ja sähköbusseja
Yhtenä kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman keskeisenä toimena Lahteen lanseerataan kaupunkipyöräpalvelu. Kaupunkipyörien varsinainen sopimuskausi alkaa 1.4.2022 ja tänä syksynä pyöriä ja järjestelmää päästään jo koekäyttämään.
Lahteen hankitaan 250 sähköavusteista pyörää ja noin 30 asemaa. Kaupunkipyörän saa käyttöönsä mobiilisovelluksella ja sen käyttö on maksullista. Pyörien käyttöönotto ja palauttaminen tapahtuu asemilla.
Kaupunkipyörät täydentävät joukkoliikennettä: ne ratkaisevat esimerkiksi niin sanotun viimeisen kilometrin ongelman matkaketjuissa. Harvemminhan joukkoliikenne vie ovelta ovelle. Kaupunkipyörät lisäävät keskustan lähistöllä sijaitsevien työpaikka- ja kampusalueiden sekä palveluiden saavutettavuutta.
Joukkoliikenteessä siirrytään vaiheittain vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Lahden linjaliikenteessä on ollut koekäytössä yksi sähköbussi kesästä 2020 lähtien, ja heinäkuussa 2021 niitä tulee 17 lisää.
Ensimmäiset uusiutuvaa biodieseliä polttoaineenaan käyttävät bussit aloittivat liikennöinnin kesällä 2020. Kun uudet sähköbussit tulevat liikenteeseen, 58 prosenttia busseista käyttää vaihtoehtoista polttoainetta
Leena Huovila, teksti