Hyppää sisältöön

Lasten ja nuorten osallisuus

Perusopetuksen tehtävänä on edistää osallisuutta. Kaikilla oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä oman mielipiteensä ilmaisuun oppilaiden asemaan liittyvissä asioissa.  Koulutyön ja toiminnan suunnitteluun osallistuminen vahvistaa oppilaiden osallisuutta.

Oppilailla on mahdollisuus rakentaa koulun toimintaa ja hyvinvointia yhdessä toisten kanssa, mikä on tärkeä osa perusopetusta.

Kun oppilaat osallistuvat toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin, niin

  • se vahvistaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä
  • oppilaat saavat kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta
  • kannustetaan demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen.

  • Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Jokaisessa lahtelaisessa ala- ja yläkoulussa on oppilaskunta, joka on aktiivisesti mukana kehittämässä koulun toimintakulttuuria. Sen kautta lasten ja nuorten ääni tulee paremmin kuuluviin.

    Kaikissa kouluissa valitaan lukuvuosittain  oppilaiden keskuudesta koulun oppilaskunnan hallitus, joka osallistuu lukuvuoden aikana yhteiseen koulun toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Oppilaskuntatoimintaa ohjaa oppilaskunnan ohjaava opettaja.

  • ”Kuuntele, älä luo ratkaisuja etukäteen.” 

    Skididialogi on Lahdessa kehitetty Erätauko-keskusteluun perustuva malli, jossa lapset ja nuoret – niin hiljaisemmat kuin kovaäänisetkin – saavat tuoda esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan ajankohtaisista asioista. Skididialogin avulla vahvistetaan vuorovaikutus- ja dialogitaitoja.

    Skididialogissa tavoitteena on kuulla erilaisia ajatuksia ja kokemuksia  käsiteltävästä aiheesta ja sitä kautta lisätä yhteistä ymmärrystä. Skididialogia hyödynnetään kaupungin kehittämisessä, kun halutaan ymmärtää lasten ja nuorten kokemuksia käsiteltävästä aiheesta.

    Skididialogin tavoitteet ovat:

    • Antaa aikaa aidon dialogin ympärille.
    • Lisätä ymmärrystä ja hyvinvointia.
    • Vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
    • Kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
    • Luoda yhdenvertainen tapa osallistua ja vaikuttaa.

    ”Kiva keskustella dialogissa, jossa kaikki ovat oikeasti läsnä.”

    Skididialogia käydään rakentavan keskustelun pelisäännöin. Keskustelua ohjaa Erätauko-koulutuksen saanut fasilitaattori ja kirjuri kirjaa keskustelua nimettömästi. Keskustelussa osallistujat istuvat ringissä ja ovat keskustelussa tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Skididialogissa osallistujina on oppilaiden lisäksi myös opettajia, koulunkäynninohjaajia, koulunuorisotyöntekijöitä, kaupungin viranhaltijoita, päättäjiä ja muita asiantuntijoita.

    ”Se, että oikeasti on mahdollisuus vaikuttaa parempaan koulutulevaisuuteen!”

    Skididialogi-mallin mukaisesti lukuvuoden aikana peruskoululaisille järjestetään Lahden kaupungin perusopetuksen ja kaupungin Erätauko-verkoston yhteistyönä viisi dialogia: alueelliset dialogit syys- ja kevätlukukaudella, koulujen väliset dialogit syys- ja kevätlukukaudella sekä kerran vuodessa kaupunkitasoinen dialogi. Dialogien lisäksi järjestetään kaksi tilaisuutta, joissa peruskoululaiset pääsevät käymään keskustelua kaupunginjohtajan kanssa.

    Skididialogin saavat järjestää kaikki, jotka haluavat kokeilla rakentavan keskustelun työkalua lasten ja nuorten kanssa työskennellessä ja heidän kokemuksiaan kartoittaessa.

    Skididialogi on osa Lahden perusopetuksen toimintaa – lue lisää ja tutustu!

    Lisätietoa Skididialogista
    Petra Larvus
    opetuksen suunnittelija
    petra.larvus@lahti.fi

    Lainaukset ovat alueellisiin Skididialogeihin maaliskuussa 2022 osallistuneiden keskustelijoiden ylöskirjaamia oivalluksia dialogin päätteeksi.

  • Lahden kaupunki jatkaa lapsiystävällisen kaupungin monipuolista kehittämistä vaikka ei kahdeksan toimintavuoden jälkeen vuonna 2021 enää hakenutkaan jatkokautta UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa. 

    Lapsiystävällisen kunnan tulee edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi lapsilla tulee olla mahdollisuus kertoa, millaisessa kunnassa he tahtovat arkeansa elää.

    Lahti toimii edelleen lapsiystävällisen kunnan periaatteiden mukaisesti osana kaupunkistrategiaa. Tällä turvataan tavoitteellisen toiminnan jatkuminen.

    Lahdessa mallia kehitettiin ja toteutetaan lapsen ja nuoren arkeen liittyvien konkreettisten toimenpiteiden sekä hallinnon ja päätöksenteon lapsilähtöisyyden yhdistelmänä.

    Lapsiystävällinen kunta -toiminnan myötä Lahdessa on opittu painottamaan hyvinvointia sekä ajattelemaan palveluiden kehittämistä lasten oikeuksien näkökulmasta. Kehittämisessä otetaan huomioon laajasti lapsivaikutusten arviointi ja tunnistetaan haavoittuvassa asemassa olevien lasten tarpeet.

    Lahdessa lasten ja nuorten hyvinvointityön monipuolinen kokonaisuus on koottu yhteen toimintasuunnitelmaan osaksi kaupunkistrategiaa. Toimintasuunnitelmaan on sisällytetty myös Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia, jolla luodaan aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi.

    Lahdessa lapsiystävällisyys on kirjattuna kaupungin strategiaan, vuosittaisiin kärkitoimenpiteisiin sekä palvelualueiden kehittämistavoitteisiin ja talousarvioon liitettäviin käyttösuunnitelman toimenpiteisiin. Palveluiden suunnittelussa, esimerkiksi palveluverkkotyössä korostetaan lapsivaikutusten arviointia osana kuntalaisvaikutuksia.

    Perusopetuksessa lapsiystävällistä Lahtea edistäviä toimenpiteitä ovat mm.

  • Nuorisovaltuusto ajaa nuorten asioita ja edustaa kaikkia lahtelaisia nuoria. Nohevien nuorten muodostama valtuusto toimii äänitorvena silloin, kun nuorten ääni on saatava kuuluviin.

    Nuorisovaltuusto koostuu lahtelaisista 13–18-vuotiaista nuorista, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta ja haluavat harrastaa nuorisovaltuustotoimintaa. Jäsenet valitaan mukaan syksyisin pidettävässä avoimessa yleiskokouksessa.

Lisätietoa