Osallistuminen palveluverkkotyöhön

Esi- ja perusopetusta kootaan yhteisiin tiloihin, tilankäyttöä tehostetaan ja monitoimitalot kokoavat eri toimijoita saman katon alle. Toimintakulttuurien uudistamisella tuetaan lasten ehyttä koulupolkua.

Palveluverkkotyössä kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa oman alueen päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen tulevaisuuden tilaratkaisuihin.

Asia Kirkonkylän koulun tulevaisuudesta on laajalla lausuntokierroksella 24.3.2025–9.4.2025 ja lausunnot pyydetään toimittamaan kirjaamoon. Lausuntoina huomioidaan asiasta jo Lahden kaupungin kirjaamon kautta toimitetut kannanotot.

Lausuntopyyntö on lähetetty seuraaville ao. tahoille: Kartanon, Kirkonkylän, Rakokiven, Kukkasen peruskoulut, koulujen oppilaskunnat, koulujen vanhempainyhdistykset, Nuorisopalvelut, Lahden nuorisovaltuusto, JHL/Kai Laakso, JUKO/OAJ Jussi Anttila, JYTY/Katja Päivä, Lahden seudun vanhemmat –LASEVA ry

Kirkonkylän koulu lausuntopyyntö ja liite 1.

Asukasilta Kirkonkylän koulun tulevaisuudesta

Avoin asukasilta järjestettiin torstaina 3.4.2025 klo 17.30–19.30 Rakokiven monitoimitalo Loiston aulassa, Toritie 6 sekä teams-yhteydellä.

Asukasillassa kuultiin Kirkonkylän koulun terveyshaitan kokonaiskuvasta sekä jatkettiin keskustelua Nastolan alueen palveluverkosta ja Kirkonkylän koulun tulevaisuudesta.

Tallenne Kirkonkylän koulun asukasillasta 3.4. on nähtävillä huhtikuun 2025 ajan.

Tallenne Kirkonkylän koulun vanhempainillasta on katsottavissa huhtikuun 2025 ajan.

Kiitos runsaslukuisesta osallistumisesta ja aktiivisesta keskustelusta.

Asukastilaisuuden aiheena oli koulun kuntotutkimustulokset ja keskustelua koulun toiminnan jatkosta. Tilaisuus järjestettiin vanhempaintoimikunnan ja kaupungin yhteistyönä.

Asukastilaisuuden esittelyaineisto, pdf

• Aineisto sisältää muun muassa vastauksia ennalta lähetettyihin kysymyksiin, joita kaikkia asukastilaisuuden aikana ei ehditty käydä läpi.
• Tilaisuudessa nousi myös lisäkysymyksiä, joihin vastaamme tällä sivulla ja täydennämme aineistoa.

Viimeisimmät tiedotteet aiheesta

• Kir­kon­ky­län kou­lu­ra­ken­nuk­ses­sa mer­kit­tä­vää kor­jaus­tar­vet­ta, 5.2.2025
• Kir­kon­ky­län kou­lun kun­toa ja tu­le­vai­suut­ta sel­vi­te­tään, 24.1.2025

Vaadimme että koulun jatkosta tehdään päätös sen sijaan, että koulu ajetaan tilanteeseen, jossa ei ole toimintaedellytyksiä​. 

Päätösesitys viedään sivistyslautakunnan käsiteltäväksi huhtikuussa.​ 

Mikä on viranhaltijoiden näkemys tilanteesta?​ 

Mahdollisesti jouduttaisiin tekemään tiivistyskorjauksia, joiden ajaksi joudutaan väistämään tiloista vaiheittain pois, eivät ole toteutettavissa kesän aikana.​ 

Mikä on sivistyslautakunnan ja kaupunginvaltuuston näkemys asiasta?​ 

Viranhaltijana en voi ottaa kantaa tähän. Päätöstä esitetään tehtäväksi huhtikuussa.​ 

Onko Rakokiven koulussa riittävästi tiloja kaikille Kirkonkylän koulun oppilaille ja joutuisiko päiväkoti mahdollisesti väistämään uusia koululaisia?​ 

Rakokiven koulussa ei tällä hetkellä ole kaikille Kirkonkylän koulun oppilaille tilaa. Tarkasteltu on, että 1–4 vuosiluokan oppilaat mahtuisivat sijoittumaan Rakokiven kouluun, viidennen luokan oppilaat joko kaikki Kartanon koulun Kankaantien toimipisteeseen tai osa Rakokiven kouluun ja kuudennet luokat Kukkasen koulun kanssa Nastopoliin. Tulevaisuudessa kaikki Kirkonkylän alueen oppilaat mahtuvat Rakokiven kouluun.​ 

Miten erityistä tukea tarvitsevien lasten oppimisympäristö turvataan?​ 

Rakokiven koulussa on pienempiä ryhmätiloja, joihin joustavasti opetusta ryhmitellään. Vastaavasti ryhmittelyä kyetään tekemään sekä Kartanon koulussa että Nastopolissa.​ 

Käsittääksemme Rakokiven koulussa ei ole riittävästi pienryhmätiloja ja eriyttämismahdollisuuksia?​ 

Rakokiven koulussa on eriyttämistiloja ja pienryhmätiloja, vaikka Kirkonkylän oppilaat tulisivat Rakokiveen.

Onko arvioitu, kuinka montaa erityisen tuen tarpeessa olevaa lasta päätös Kirkonkylän koulun mahdollisesta lopettamisesta koskee ja onko heidän tarvitsemiaan resursseja arvioitu? ​ 

Oppimisen tuen resurssien arviointi kokonaisuudessaan on käynnissä oppimisen tuen uudistuksen myötä. Oppilaalla on lakisääteisesti oikeus tarvitsemaansa tukeen ja se järjestetään kaikissa vaihtoehtoisissa tilanteissa. ​ 

Erityisessä tuessa tällä hetkellä Kirkonkylän koulussa on 24 oppilasta, joista neljä kuudennella luokalla. Koskisi siis 20 erityisen tuen piirissä olevaa oppilasta. 

Miksi et avaa uudestaan ekaluokkaisten hakua Kirkonkylälle? Se ei ollut aiemmin edes vaihtoehtona. Kuten kuulit, innokkaita hakijoita olisi eikä vanhempia haittaisi, jos tulisi muutos, useimmat haluaisivat lapsensa Kirkonkylälle.  

Miksi vanhemmille haku ei ollut auki Kirkonkylän kouluun 1. luokalle, nyt keväällä, vaikka koulun lopetuspäätöstä ei ole tehty?  

Millä perusteella eskarit jo siirrettiin Rakokiveen? 

Perusopetuksen 1.luokalle ei haeta, vaan opetuksen järjestäjä osoittaa oppilaille ensisijaisen koulupaikan, jonka huoltaja hyväksyy tai hylkää. Mikäli huoltaja hylkää opetuksen järjestäjän osoittaman ensisijaisen koulupaikan, hakee huoltaja lapselleen haluamastaan koulusta toissijaista koulupaikkaa. Mikäli koulussa, josta huoltaja on hakenut lapselleen toissijaista koulupaikkaa, on tilaa ja oppilaan opetus voidaan kyseisessä koulussa järjestää, saa oppilas toissijaisen koulupaikan. Huoltajat vastaavat koulumatkan mahdollisista kustannuksista toissijaiseen koulupaikkaan. 

Syksyllä 2024 esioppilaat aloittivat opinpolkunsa Rakokiven koulussa ja tuolloin tiedotettiin, että koulupolku jatkuu yhtenäisenä Rakokivessä. Tavoitteena on edistää Rakokiven koulun tehokasta käyttöä ja vähentää perusopetuksen kustannuksia, jotta valtuuston perusopetukselle asettamat säästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Tällä hetkellä Rakokiven koulussa on rakennuksen mitoitukseen nähden liian vähän oppilaita. Vuoden 2021 palveluverkkosuunnitelmassa on jo todettu Kirkonkylän koulun osalta, että oppilaat tulevat mahtumaan Rakokiven kouluun.  

Kirkonkylän kouluun tehtyjen kuntotutkimusten tulosten perusteella nyt on myös tarkoituksenmukaista selvittää kouluun tarvittavien korjausten aikataulut. Sen jälkeen pystytään arvioimaan Kirkonkylän koulun käytettävyyttä tulevina vuosina. 

Miten me vanhemmat voimme olla varmoja, että 1-4.luokat mahtuvat turvallisesti ja rauhalliseen kouluun, kun ette tiedä esim. tulevien ykkösten eli nykyisten eskareiden määrää? Niitä on muutes lähemmäs 70 lasta. 

Opetuksen järjestäjä vastaa oppilaiden sijoittamisesta kouluihin valtakunnallisten määräysten sekä kaupungin oppilaaksiottoperiaatteiden ja -alueiden mukaisesti. Suunnittelu tapahtuu perusopetuspalveluissa kaupunkitasoisesti, alueellisesti ja koulukohtaisesti. Suunnittelua toteutetaan yhteistyössä rehtoreiden kanssa.  

Oppilaiden mahtumista Rakokiven koulun yhteyteen on tarkasteltu yhdessä koulun rehtorin kanssa. Ikäluokan koko on mitoituksen mukaan rakennuksessa 75 oppilasta. Ensi syksylle paikan Rakokiven koulun 1. luokalta on vastaanottanut 69 lasta, Tällä hetkellä 5-vuotiaita on Rakokiven ja Kirkonkylän koulun tilastoalueilla 49 lasta, 4-vuotiaita 70 lasta, 3-vuotiaita 67 lasta, 2-vuotiaita 66 lasta ja 1-vuotiaita 77 lasta. 

Tilaisuudessahan esiteltiin koulukohtaiset oppilasennusteet 2024–2040. Kun tarkemmin lukuja katsoo, niin on vaikea ymmärtää, miten nämä trendiennusteet johtaisivat juuri Kirkonkylän koulun alasajoon. Rakokiven koulun oppilasennuste laskua -59 oppilasta. Kartanon Kankaantien toimipiste laskua -31 oppilasta. Kartanon Kärrytien toimipiste laskua -33 oppilasta. Sen sijaan Kirkonkylän koulussa laskua tulisi vain -14 oppilasta. 

Myös prosentuaalisesti, oppilasmäärään suhteutettuna, Kirkonkylän koululla on trendiennusteessa laskua vähiten. Pari pienempää ikäluokkaa on kyllä Kirkonkylässä välissä, mutta oppilaiden kokonaismäärä on Kirkonkylän koululla tasainen. Tilaisuudessa maalailtiin uhkakuvia lapsimäärän sukeltamisesta, mutta todellisuudessahan nimenomaan Kirkonkylässä ei ole mitään romahduksenkaltaista vähenemistä tapahtumassa. 

Nastolan alueen kokonaisoppilasmäärä laskee ennusteiden mukaan niin paljon, että oppilaat mahtuvat Kartanon ja Rakokiven kouluihin. Kirkonkylän koulu vaatii lähivuosina mittavan peruskorjauksen tai sen korvaavan uudisrakennuksen. Korjaamiselle/rakentamiselle ei kuitenkaan ole tarvetta tilatarpeen näkökulmasta. Oppilaat mahtuvat olemassa oleviin, hyväkuntoisiin tiloihin. Investointi Kirkonkylän kouluun ei ole välttämätön. Talouden tasapainotusvaateet edellyttävät priorisoimaan välttämättömiä investointeja ja toimintakuluja. 

Miksi Kirkonkylän koulun rakennuksen pulmiin ei olla puututtu aiemmin, vaikka ne ovat olleet tiedossa?  

Peruskorjaus on tehty 1999. Käyttöä turvaavia toimenpiteitä on tehty 2016 jälkeen useaan otteeseen, myös 2019 jälkeen ja 2023 jälkeen on toteutettu toimenpiteitä. Perusparannustasoisen korjauksen toteuttaminen edellyttää kattavia tietoja rakennuksen kunnosta ja siksi juuri valmistuneet kuntotutkimukset on toteutettu. Lisäksi oppilasmääräennusteet ovat pitkäaikaisesti näyttäneet Nastolan alueen oppilasmäärän olevan laskeva. Vuoden 2021 palveluverkkosuunnitelmassa on jo todettu, että Kirkonkylän alueen lapset tulevat mahtumaan Rakokiven kouluun. Talouden tasapainotusvelvoitteet edellyttävät ylimääräisten investointien välttämistä. 

Miksi Kariston koulu päätettiin korjata ja Kirkonkylää ette aio korjata? 

Kariston koulu on suhteellisen uusi kohde, joka ei ole perusparannusiässä vielä vuosiin. Havaitut puutteet on kuitenkin korjattu ja alueen oppilasmäärä pysyy oppilasmäärätoteuman ja -ennusteiden mukaan vähintäänkin nykyisellä tasollaan. 

Miksi et ole kiinnostunut puolustamaan perinteistä koulua, miksi haluat ajaa jättikouluja? 

Tämänhetkinen palveluverkkotarkastelu pohjautuu olemassa olevaan palveluverkkoon: käytössä oleviin koulurakennuksiin ja niiden kuntoon sekä nykyisiin ja ennusteiden mukaisiin oppilasmääriin. Tarkastelu ei siis perustu perinteisen tai modernin koulun puolustamiseen. Opetuksen järjestäjän tulee huomioida palvelujen suunnittelussa ja tuottamisessa koulurakennuksen sijainnin ja koulun koon lisäksi laajasti perusopetuspalvelujen laadun, monipuolisuuden, turvallisuuden sekä palvelutarpeiden näkökulmia. Suuremmassa yksikössä resurssit ovat saavutettavissa kaikkina koulupäivinä. 

Olemassa olevaa kiinteistökantaa tarkastellaan oppilasmäärään peilaten. Jo toteutetut investoinnit pyritään pitämään tehokkaassa käytössä. 

Mihin julkisuudessa esitetyt 600 000 euron säästöt perustuvat?​ 

Perusopetukselle esitetty säästö koostuu vuosivuokrasta, siivouskustannuksista sekä määräaikaisten opettajien ja hallinnon palkkakuluista.​ 

Mitä tapahtuu Kirkonkylän koulun rakennukselle sulkemisen jälkeen?​ 

Rakennus jää tyhjilleen, tilakeskus vastaa kiinteistöstä ja sen tulevaisuudesta.​ 

Ylläpitokustannukset tilakeskukselle, jos rakennus ei ole palvelutuotannossa, on suuruusluokkaa 90 000 €/v. (sähköt, vedet ja IV katkaistuna)​ 

Miten henkilöstöresurssit jakautuvat, ja aiotaanko ryhmäkokoja kasvattaa?​ 

Viides ja kuudes luokka on mahdollista siirtää omina ryhminään. 1–4 vuosiluokat Rakokivessä ryhmitellään oppilaan tarpeen mukaisesti ja joustavasti.​ 

Onko lisääntyneiden koulukuljetuskustannusten vaikutusta arvioitu?​ 

2 lk osalta 1,50 €/matka, 20 opp. 190 koulupäivää 11 400 €/v, arvioitu kilometrirajojen puitteissa ja siten, että nykyiset pikkubussikuljetuksessa olevat jatkavat. 

Mikä on oppilasennuste ja onko tällä hetkellä jokin pakottava syy ajaa koulua alas?​ 

Oppilasennuste on laskeva, esitetty aiemmissa dioissa, rakennuksen kunto vaatii toimia.​ 

​Onko esimerkiksi tiedossa merkittäviä pakollisia lähiajan investointeja Kirkonkylän kouluun?​ 

Tarkemmat tiedot ja mahdollinen aikataulu saadaan terveysvalvonnan ja työterveyshuollon lausuntojen sekä tilakeskuksen vuoropuhelun yhteydessä, käytön jatko voi vaatia välittömiä toimia ainakin osaan rakennusta.​ 

​Miten oppilasennuste tehdään ja miten ennuste on toteutunut Kirkonkylän koulun alueella?​ 

Oppilasennusteena käytetään trendiennustetta, joka on hyvin paikkansa pitävä. Ennuste pohjaa tilastoalueisiin. Kouluille on määritelty ensisijaiset tilastoalueet, joilta oppilaat otetaan. Ennuste ottaa huomioon muuttoliikkeen, rakennusennusteen sekä tavanomaisen maahanmuuton. Ukrainalaiset ovat tuoneet Kirkonkylään oppilaita nyt poikkeuksellisesti, muutoin ennuste kyllä pitää vakituisten asukkaiden osalta paikkansa. 

Paljonko säästöä saadaan, jos / kun suunnitellut oppilaat mahtuvat muihin kouluihin? 

Säästöjen määrä, jotka saavutetaan ykkösluokkalaisten siirrolla lukukaudella 2025–26. Mistä nämä säästöt johtuvat? Miten nämä säästöt vertaavat Kirkonkylän koulun kokonaisbudjettiin ja kasvatuksen ja opetuksen ja opetuksen kokonaisbudjettiin lukuvuonna 2025–26 tai vuonna 2025?  

Millaisista asioista Kirkonkylän koulun sulkemisesta tulevat 600 000 euron säästöt johtuvat? Jos opettajista, niin kuinka monta opettajaa ja milloin opettajat irtisanotaan (ja säästöt toteutuvat)? Ovatko irtisanomiset suoraan Nastolan Kirkonkylän koulusta niin, ettei opettajia siirretä koulutoimen sisällä (jolloin säästöjä ei toteutuisi)?  

Säästöpotentiaali muodostuu rakennuksen vuokra- ja siivouskustannuksista sekä henkilöstömenoista. Vakinaisessa virassa olevia opettajia ei irtisanota. Vakinaisessa virassa oleville opettajille osoitetaan työpaikka muista kouluista. Sen sijaan määräaikaisten opettajavirkojen määrää voidaan vähentää perusopetuksessa laskevan oppilasmäärän johdosta. Henkilöstömenojen säästö toteutuu määräaikaisten virkojen vähentämisellä. Opettajasijoittelua toteutetaan kaupunkitasoisesti ja opettajien toiveet mahdollisuuksien mukaan huomioiden. 

Kirkonkylän koululla työskentelee tällä hetkellä pääsääntöisesti määräaikaisissa virkasuhteissa olevia opettajia. Mikäli Kirkonkylän koulu lakkautetaan, jätetään neljä määräaikaista virkaa sekä rehtorin tehtävä täyttämättä. Jos Kirkonkylän koulun toiminta jatkuu lukuvuonna 2025–26, tulee neljä määräaikaista luokanopettajan virkaa sekä rehtorin virka täyttää.  

Käyttösuunnitelman 2025 mukaan vuonna 2025 Kirkonkylän peruskoulun kokonaisbudjetti on 1 446 200 euroa ja koko perusopetuksen kokonaisbudjetti 129 964 900 euroa. 

Kirkonkylän koulun toimintakulujen muutos, jos lakkautus 1.8.2025 alkaen
	2025	2026
Henkilöstökulut (4 opettajaa ja rehtori)	100 500	243 500
Palvelujen ostot (siivous)	28 000	69 000
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	0	0
Muut toimintakulut (vuokrat)	126 000	302 000
	254 500	614 500

Mikä auttaisi, jotta Kirkonkylän koulu saisi toimia lähivuosina? Onko se säästötoimenpiteistä luopuminen vai joku muu mikä?  

Talouden tasapainotusvaateet perusopetukselle ovat merkittävät ja jos perusopetukselle kohdennetut velvoitteet eivät vähene, tulee säästöt toteuttaa tavalla tai toisella. Jos palveluverkkoa ei voida tiivistää, vaikka oppilasmäärän väheneminen sen mahdollistaisi, tulee säästöt toteuttaa muista perusopetuksen palveluista. Tällöin leikkaukset tulee kohdentaa nykyisiä tarkasteluja voimakkaammin suoraan opetukseen (koulun aikuisten määrään, ryhmäkokoihin, valinnaisuuteen, oppikirjoihin ja materiaaleihin sekä harkinnanvaraisiin palveluihin kuten Lahden paikallisen opetussuunnitelman mukaisiin painotuksiin, iltapäivätoimintaan tms). 

Onko oppilaaksiottoalueiden muutokset tehty tarkoituksella pohjustamaan koulun sulkemista?​ 

Muutokset on tehty joustavamman oppilaaksioton ja palveluverkkomuutosten mahdollistamiseksi. 2021 todettu 4–9 vuoden elinkaari, vaihtoehto oli esillä 11.6.24 lautakunnassa ja oppilaaksiottoaluemuutokset päätöksenteossa syksyllä 2024.​ 

​Miksi oppilaaksiottoalueiden muutokset on tehty?​ 

Palveluverkon sekä oppilasennusteiden tarkasteluun pohjautuen.​ 

Olemme huolissamme, että epätietoisuus vaikuttaa koulun ilmapiiriin ja oppilaiden hyvinvointiin​ 

Ratkaisua tulevaisuudesta esitetään tehtäväksi epätietoisuuden välttämiseksi. 

Miten asiasta tehdään päätöksiä? Kuka tekee päätösehdotuksen ja kuka päättää?​ 

Päätösehdotus tulee virkamiesvalmisteluna ja päätöksen tekee sivistyslautakunta.​ 

Kuka ottaa vastuun tilanteesta, jossa koulun toiminta joudutaan ajamaan kiireessä alas ilman kunnollisia suunnitelmia esimerkiksi opettajapulan vuoksi?​ 

Vastuu opetuksen järjestämisestä on perusopetuksella. Tämän takia alustavia tarkasteluja on jo tehty.​ 

Onko lapsivaikutusten arviointi (LAVA) tehty? Jos ei ole tehty, miksi?​ 

Osittaista vaikutusten arviointia on tehty jo vaihtoehtojen pohdinnan yhteydessä. Valmistuu lausuntokierroksen aikana päätöksenteon tueksi. 

Kuinka pitenevät koulumatkat vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin ja jaksamiseen?​ 

• Koulumatka 2. luokan oppilaiden kohdalta ylittää kilometrirajan. 3. luokasta ylöspäin matka jää alle viisi kilometriä. Nastolassa on hyvä kevyenliikenteen verkosto. Hyötyliikkuminen koulumatkalla kävellen tai pyörällä lisää hyvinvointia. Toki matka nykyisestä pitenee.​ 

Vaikuttaako koulumatkojen pidentyminen lasten harrastusmahdollisuuksiin? ​ 

• Vaikutuksia harrastusmahdollisuuksiin on mahdoton arvioida. Koululla järjestetään maksutonta harrastustoimintaa, johon ei tällä ratkaisulla ole vaikutusta.  

Kirkonkylän alueen vetovoiman heikkeneminen​ 

Rakennus vaatisi nykyisellään mittavat korjausinvestoinnit. Voi mahdollisesti vaikuttaa vetovoimaan, jos alueella ei ole koulua. Hyvin todennäköistä, että väistämään joudutaan joka tapauksessa.​ 

Tilojen iltakäyttö, urheiluseurat​ 

Tilat todennäköisesti eivät ole käytössä sen jälkeen, kun koulutoiminta niissä lakkaa. Huomioitava kuntotutkimuksen tulokset. 

Miksi ette olleet varanneet riittävästi aikaa olla vastaamassa kysymyksiin keskustelutilaisuudessa? Miksi ette olleet varanneet riittävästi tilaa, jotta kaikki kiinnostuneet olisivat mahtuneet kuulolle? Miksi emme voineet saman tien sopia uutta keskustelutilaisuutta? 

Tilaisuus oli valmisteltu vanhempainyhdistyksen aloitteesta Kirkonkylän koululle. Diasarja oli tarkoitus ehtiä käydä läpi tilaisuudessa, dioissa oli vastaukset ennakkoon tulleisiin kysymyksiin. Pyrkimyksenä oli esittää kaikki tällä hetkellä tiedossa olevan tieto huoltajille ja kuntalaisille.  

Vanhempainyhdistyksen toiveesta tilaisuus järjestettiin mahdollisimman nopeasti, mistä johtuen kaikkia tarvittavia tietoja ei tilaisuudessa ollut käytettävissä. Pyydettyjen lausuntojen valmistumisaika ei myöskään ollut tilaisuuden aikaan selvillä. Näin ollen tilaisuudessa ei ollut tarkoituksenmukaista sopia uuden tilaisuuden ajankohtaa.  

Uusi keskustelutilaisuus järjestetään, kun käytettävissä on kaikki tarvittavat lausunnot. Kirkonkylän koulun saliin ja ruokalaan mahtuu saman verran henkilöitä. Suurempaa tilaa ei Kirkonkylän koululla tilaisuuden järjestämiseen ole. Haluttaessa uusi tilaisuus voidaan järjestää toisen koulun tiloissa, jolloin tilaisuuteen mahtuu enemmän osallistujia. 

Sanoit, että voit keskustella meidän vanhempien kanssa suoraan 1. luokan osalta. Voitko järjestää meille keskustelun, koska vanhempien tahto on, että lapset aloittavat Kirkonkylän koulussa ja kun koulu jatkaa toimintaansa. 

Ehdotin keskustelua niiden huoltajien kanssa, jotka eivät ole saaneet järjestelmässä koulupaikkaosoitusta ensi syksyn 1. luokkalaiselleen. Tähän syynä voi esimerkiksi olla se, että lapsi on erityisen tuen piirissä, jolloin koulupaikan määrittelyssä on varmistettava, että osoitettu koulupaikka on oppilaan tarpeiden mukainen. Tästä on tiedotettu huoltajia osana oppilassijoittelun prosessia. Voi olla mahdollista myös, että on tapahtunut jokin tekninen virhe koulupaikan osoittamisessa ja sekin luonnollisesti tulee selvittää.

Keneltä voinkaan pyytää kopiota kuntoraportista? 

Kaupungin kirjaamon kautta, kirjaamo@lahti.fi 

Minulle on tullut paljon yhteydenottoja koskien LVI-koneiden sammuttamista, jos koulu ajetaan alas. Tarkoittaako tämä myös sitä, että harrastekäyttö loppuu sitä myötä? Koska jos se jatkuu, niin LVI-koneet pitää olla päällä. Onko silloin säästötavoite väärin?  

Rakennuksen käytettävyys terveellisyytensä puolesta selviää kevään aikana. Jos jotakin tilaa käytetään nyt tai tulevaisuudessa, niin luonnollisesti kyseisen alueen osalta järjestetään asianmukainen ilmanvaihto käyttötilanteita palvelemaan. 

Kirkonkylän koulun/Loiston harrastekäytöstä. Huhujen mukaan tiloja ei saada käyttöön siihen tarkoitukseen, kun niitä on pyydetty. Onko Tilakeskuksella tästä tilastoa tilojen käytöstä? Loisto on, tuntuu olevan estetty yksityismuusikin opetukselle?  

Tilakeskus ei koordinoi iltakäyttöä eikä näin ollen pidä niistä myöskään tilastoa. Iltakäytöstä lisätietoa koulun rehtorilta. 

Loiston suunnitteluvaiheessa iltakäyttö huomioitiin ja myös Wellamo-opisto oli rakennuksen suunnittelussa mukana. Loistossa on paljon ilta- ja viikonloppukäyttöä kouluajan ulkopuolella iltakäyttöön suunnitelluissa tiloissa. Esimerkiksi yksilösoitonopetukseen on varattu useita tiloja, joita voi samanaikaisesti käyttää.

 

Lasten ja nuorten palveluverkkosuunnitelmassa 2021 esitetyt muutokset ajoittuvat useille vuosille. Muutokset voidaan huomioida osana talousarviovalmistelua ja siihen sisältyvää investointiohjelmaa. Suunnitelmaan ei sisälly arviota palveluverkon muutosten yksikkökohtaista toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista, vaan ne tarkentuvat jatkovalmistelussa eli käytännössä talousarviovalmistelussa vuosittain, investointiohjelmassa ja hankesuunnitelmissa.

Erillisiä toimintayksiköitä koskevat muutokset päätetään erikseen Lahden kaupungin hallintosäännön mukaisesti.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

• Toukokuun 2021 kolmeen alueelliseen palveluverkkoiltaan osallistujia oli yhteensä yli 350. Asukaskyselyyn saimme reilut 230 vastausta. Tutustuttavana verkkoasukasiltojen aluekohtaiset esitysmateriaalit sekä yhteenvedot keskeisistä keskustelukysymyksistä.
• Kiitos aktiivisesta keskustelusta sekä osallistumisesta asukasilloissa, suunnitelmaluonnoksen kommenteista asukaskyselyssä sekä lausuntokierroksen lausunnoista ja suorista yhteydenotoista.

Pohjoinen alue ti 18.5.2021

Ahtiala, Mukkula, Kivimaa, Kytölä

Palveluverkkoilta järjestettiin Teams-ohjelman välityksellä tiistaina 18.5. Osallistujia oli yli 120.

• Yhteenveto alueen keskeisistä keskustelukysymyksistä toukokuussa 2021.
• alueen palveluverkkoesitys tiivistetysti, luonnos, toukokuu 2021

Eteläinen alue ke 19.5.2021

Kärpänen, Metsäkangas, Kasakkamäki, Riihelä, Jalkaranta;
Länsiharjun, Salpausselän, Ali-Juhakkalan ja Kanervikon koulujen alueet;
Hennala, Laune, Liipola, Saksala, Renkomäki.

Palveluverkkoilta järjestettiin Teams-ohjelman välityksellä. Osallistujia oli lähes 70.

• Yhteenveto alueen keskeisistä keskustelukysymyksistä toukokuussa 2021.
• alueen palveluverkkoesitys tiivistetysti, luonnos, toukokuu 2021

Kiitos asukasiltaan osallistumisesta ja aktiivisesta keskustelusta.

Itäinen ja keskustan alue to 20.5.2021

Keskusta ja Karisto (keskustelu klo 17 alkaen) sekä
Nastolan alue (keskustelu klo 17.45 alkaen)

Palveluverkkoilta järjestettiin Teams-ohjelman välityksellä. Osallistujia oli reilusti kaikkiaan lähes 180.

• Yhteenveto alueen keskeisistä keskustelukysymyksistä toukokuussa 2021.
• alueen palveluverkkoesitys tiivistetysti, luonnos, toukokuu 2021

Kiitos asukasiltaan osallistumisesta ja aktiivisesta keskustelusta.