Talouden tasapaino

Lahden kaupungin talouteen syntyi merkittävä rakenteellinen alijäämä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirrettiin hyvinvointialueille ja kaupungin vero- ja valtionosuustuloja leikattiin enemmän kuin näiden tehtävien menot olivat olleet.

Lisäksi rakenteellista alijäämää on aiheuttanut kustannusten, korkomenojen ja työttömyydestä aiheutuvien menojen kasvu. Alijäämää on aiheuttanut myös konsernista saatavien tulojen lasku.

Talouden rakenteellinen alijäämä on yhteensä noin 60 miljoona euroa. Kaupungin vuoden 2024 budjetti on noin 600 milj. euroa.

Lahden kaupunginvaltuusto päätti talousarvion 2022 hyväksymisen yhteydessä 22.11.2021, että kaupunki aloittaa helmikuussa 2022 parlamentaarisen työskentelyn kaupungin talouden ja konsernirakenteen sovittamiseksi sote-uudistuksen jälkeiseen tilanteeseen.

Talouden sopeuttamisen periaatteet

Kaupunginhallitus perusti parlamentaarisen ryhmän ajalle 1.2.–31.12.2022. Ryhmä valmisteli periaatteet, jolla taloutta ryhdytään sopeuttamaan ja kaupunginhallitus päätti periaatteista 16.1.2023.

Dynasty tietopalvelu : Lahden kaupunki (oncloudos.com)

Talouden tasapaino-ohjelma

Lahden kaupunginvaltuusto päätti talousarvion 2023 yhteydessä 28.11.2022, että kaupunki käynnistää parlamentaarisen valmistelun talouden tasapaino-ohjelman laatimiseksi.

Kaupunginhallitus päätti parlamentaarisen työryhmän perustamisesta ja antoi sille tehtäväksi valmistella kaupunginhallitukselle esitys talouden tasapaino-ohjelmasta. Parlamentaarinen työryhmä valmisteli esityksensä ja kaupunginhallitus hyväksyi parlamentaarisen työryhmän esityksen ohjelmasta 6.11.2023. Kaupunginvaltuusto päätti tasapaino-ohjelmasta talousarvion 2024 yhteydessä 27.11.2023.

Huhtikuussa 2024 tuli tarpeelliseksi tarkastella tasapaino-ohjelman tavoitteita uudelleen ja kaupunginhallitus päätti uuden parlamentaarisen ohjausryhmän perustamisesta. Ohjausryhmä laati oman näkemyksensä ja kaupunginvaltuusto päätti uudesta talouden tasapaino-ohjelmasta 20.5.2024.

Dynasty tietopalvelu : Lahden kaupunki (oncloudos.com)

Lahden kaupungin 30 kuukauden uudistumis- ja muutosohjelma tähtäsi rakenteelliseen talouden tasapainoon ja toiminnan uudistamiseen vuosina 2021–2023 toteutettavilla toimenpiteillä. Samalla pyrittiin varmistamaan tarvittavat resurssit Lahden elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Ohjelma sisälsi edellisen tasapaino-ohjelman toimenpiteiden lisäksi uusia tulojen lisäämiseen ja menojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ohjelmaan kuului palvelujen ja organisaation uudistamis- ja kehittämistoimenpiteitä tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi.

Tasapainottamisen lähtökohtia olivat toiminnan kehittäminen (palveluverkot, sähköiset palvelut, automaattiset prosessit), toimintakulujen ja investointien tarkastelu (toimitilat, tukipalvelut, henkilöstö, poistot, investointien toteutus) sekä tulopohjan vahvistaminen (verot, osingot, omaisuuden myynti). Kaupungin perimiä taksoja ja maksuja korotettiin vastaamaan paremmin kustannuksia ja yleistä ansiotason kehitystä.

Elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen on edellytys Lahden menestykselle 2020-luvulla. Edellisen vuosikymmenen aikana Lahdessa on tehty merkittäviä investointeja ja strategisia linjauksia, joiden hyödyntäminen edellyttää panostuksia lähivuosina. Uudistumis- ja muutosohjelma pyrki vastaamaan tähän tarpeeseen.

Elinvoimahankkeiden rahoittamisessa hyödynnettiin ensisijaisesti omaisuuden myynnistä saatavia tuloja. Kaupungin oman rahoituksen lisäksi hyödynnettiin myös EU:lta saatavaa rahoitusta ja valtion kanssa tehtävien MAL- ja ekosysteemisopimusten rahoitusta. Tasapaino-ohjelmassa vauhditettiin elinkeinoelämän alueiden, kuten Pippo aluehankkeiden toteuttamista.

Uudistumis- ja muutosohjelmalla olisi päästy lähelle talouden tasapainotilaa ilman toimintaympäristöstä syntyneitä uusia taloutta heikentäviä tekijöitä. Sote-uudistus, kunta-alan palkkaratkaisu, inflaatio, korkojen nousu ja konsernista saatavien tulojen aleneminen aiheuttivat uuden rakenteellisen alijäämän ja talouden tasapainottamistarpeen.

Uudistumis- ja muutosohjelman tavoitteet ja toteuma

LUMO:n tavoitteet (1000 €)	Tavoite	Toteuma
Käyttötalous
Menojen/käyttötalouden pysyvä vaikutus	18 059	13 428
Tulojen kertaluontoinen lisäys	20 900	87 300
Investoinnit ja poistot
Investointitason pienentäminen	-79 428	-71 868
Poistotason alentaminen	-10 250	-9 00
Elinvoimainvestointeihin panostaminen	15 000	28 250

• Pysyviä vaikutuksia käyttötalouteen menoihin ja poistoihin 23,3 milj. € (tavoite 28)
• Kertaluonteisia tuloja saatiin 87,3 milj. € (tavoite 21)
• Investointitasoa pienenennettiin -71,9 milj. € (tavoite 79)
• Elinvoima-investointeihin panostettiin +28,3 milj. € (tavoite 15)

Toimintatulot 1,0 milj. euroa

• Tavoitteen toteutuminen edellyttää päätöksiä tonttien hintojen, pysäköintimaksujen, kaupunkisuunnittelun taksojen, yleisten alueiden taksojen, venepaikkamaksujen, joukkoliikenteen lippuhintojen sekä muiden mahdollisten lupa- ja valvontamaksujen hintojen korotuksista.
• Hulevesimaksun käyttöönoton mahdollisuutta selvitetään.

Toimintamenot 18,1 milj. euroa

• 13,1 milj. euron tavoite asetetaan palvelualueille, josta
  • Konsernihallinnolle 4,0 milj. euroa
  • Sivistyksen palvelualueelle 6,1 milj. euroa
  • Kaupunkiympäristön palvelualueelle 3,0 milj. euroa
• Työttömyydestä aiheutuvien menojen vähentämisen tavoitteeksi 5,0 milj. euroa.

Rahoitustulot ja -menot 15 milj. euroa

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää

• Rahoitusmenojen pienentämistä, konsernista saatavien osinkotuottojen kasvua ja muiden rahoitustulojen kasvua.
• Investointien rahoitusratkaisujen tarkastelua.
• Vuosittaista omaisuuden myyntivoittojen toteutumista.
• Konsernirakenteen tarkastelua

Verotulot 15,9 milj. euroa

• Strategian elinvoimatoimenpiteille asetetaan tavoite niin, että verotulojen kasvu yli toimintaympäristöstä tulevan kasvun lisäksi on 5 milj. euroa.
  • Tavoitteen toteutuminen edellyttää elinkeinoelämän sijoittumispäätöksiä Lahteen.
• Verotuloille asetetaan 10,9 milj. euron tavoite niin, että korotetaan kunnallisveroa vuonna 2026

Tuloslaskelmataulukko

Vaikka kasvava asukasmäärä lisääkin menoja, nostaa se myös samalla kaupungin tuloja. Siksi tavoittelemme aktiivisesti uusia asukkaita ja toteutamme asumisen kampanjoita. Kaupunkimme kasvaa hitaasti ja olemme pystyneet sijoittamaan kasvavan palvelutarpeen pääasiassa jo olemassa olevaan palvelurakenteeseen.

Asukasmäärän kasvattaminen ei sulje pois ulkoistamista ja hallinnon kustannusten pienentämistä. Olemme ulkoistaneet tukitoimintoja, kuten esimerkiksi siivouksen ja kiinteistöhuollon, ateriapalvelut sekä talous- ja henkilöstöhallinnon rutiinitehtävät. Olemme tehostaneet hallinnon toimintaa keskittämällä. Alennamme kustannuksia esimerkiksi henkilöstön määrää sekä toimitila- ja ict-menoja vähentämällä.

Talouden tasapainottamisen tavoitteet kohdistuvat koko kaupungin organisaatioon ja siten myös kaikkiin palveluihin. Talouden tasapaino-ohjelmaa tarvitaan, koska kaupungin tulot eivät riitä kattamaan menoja. Ohjelmalla tavoitellaan talouden sopeuttamista yhteensä 50 milj. euroa vuosina 2024–2027.

Palveluihin suoraan kohdistuvia säästötavoitteita on vuosina 2024–2027 yhteensä 19,1 milj. euroa ja niiden toteuttamiseksi laaditaan vuosittain toimenpidesuunnitelmat osana talousarvion valmistelua.

Kokonaistavoite jakaantuu palveluihin seuraavasti:

• kaupunkiympäristön palvelualueella menoja vähennetään 3 milj. euroa ja tuloja lisätään 1 milj. euroa esimerkiksi taksojen ja maksujen korotuksilla
• sivistyksen palvelualueella menoja vähennetään yhteensä 6,1 milj. euroa
• elinvoiman palvelualueella vähennetään 0,65 milj. euroa menoja
• konsernihallinnossa vähennetään menoja 3,35 milj. euroa

Lisäksi säästötavoitteita on kohdistettu työllisyyden hoidosta aiheutuvien menojen vähentämiseen yhteensä 5 milj. euroa, rahoituserien parantamiseen 15 milj. euroa sekä verotulojen kasvattamiseen 15,9 milj. euroa.

Henkilöstömäärä perustuu aina palvelutarpeisiin ja tuotettavien palvelujen tasoon. Lisäksi henkilöstömäärään vaikuttaa palvelujen tuottamistapa, eli tuotetaanko palvelu omana työnä vai ostetaanko se palveluntarjoajalta.

Kaupunkiorganisaatiossa ja toiminnassa tapahtuu ensi vuoden aikana isoja muutoksia. Tammikuussa työllisyydenhoito ja reilut sata henkilöä siirtyvät valtiolta kaupungille. Kesäkuun alusta käynnistyy uusi toimielinorganisaatiorakenne.

Tarkastelemme kevään 2025 kuluessa, miten kaupunkiorganisaatio ja henkilöstö sijoittuu parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan näitä uusia rakenteita. Kokonaistarkastelussa huomioimme lisäksi henkilöstön ikärakenteen, arviot eläköitymisistä, määräaikaisuuksien päättymisen sekä tulevaisuuden työtehtävissä tarvittavan osaamisen. Käsittelemme asiaa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.

Kaupungin merkittävimmille tytäryhtiöille on laadittu kirjalliset omistajastrategiat, jotka kuvaavat omistajan keskeisiä yhtiöitä koskevia tavoitelinjauksia ja ohjaavat yhtiöiden toimintaa.

Omistajastrategioissa on kuvattu yhtiöiden roolia osana kaupunkikonsernia; osana palvelutuotantoa, strategisten tavoitteiden toteutumista tai taloudellisia tavoitteita. Omistajaohjauksen tulee olla ennakoitavaa ja tavoitteellista. Omistajastrategioissa on linjattu omistajan asettamista taloudellisista tavoitteista, kuten kannattavuustavoitteet tai omistajalle maksettavan osingon taso. Omistajastrategioista johdetaan vuosittain talousarviokirjaan yhtiökohtaiset toiminnan ja talouden vuositavoitteet.

Tilakeskus vastaa kaupungin omien palveluiden käytössä olevasta tilaomaisuudesta. Tilojen käyttäjänä sekä vuokranmaksajana on joko kaupunki tai kaupunkikonserniin kuuluva taho. Vuokraukseen ei kuulu tuottovaatimuksia ja se tapahtuu sisäisen vuokrauksen periaatteiden mukaisesti.

Spatium Toimitilat Oy puolestaan vastaa elinkeinopoliittisista ja puhtaasti kaupallisista kohteista.

Panostamme liikennejärjestelmän suunnittelussa siihen, että onnistumme toteuttamaan turvallisia ja toimivia liikennejärjestelyjä sekä asukkaille että elinkeinoelämälle. Suunnittelemme liikennejärjestelyjä osana kaavoitusta. Lisäksi teemme suunnittelua erilaisissa muutostilanteissa sekä ratkottaessa akuutteja liikenteellisiä kysymyksiä.

Liikennejärjestelyt etenevät toteutukseen osana esimerkiksi asuin- ja yritysalueiden rakentamista ja niille varattua rahoitusta. Uusien väylien lisäksi korjaamme ja muokkaamme aiemmin rakennettuja väyliä. Joidenkin liikennehankkeiden rakentamiseen on mahdollista myös hakea ulkopuolista rahoitusta.

Rautatieaseman seutua kehitämme vaiheittain. Radanvarteen kasvaa tulevaisuudessa urbaani kaupunginosa, jossa entiset teollisuusalueet korvataan asunnoilla sekä liike- ja toimistotiloilla. Käytännössä tämä tarkoittaa tilaa sadoille uusille yrityksille ja jopa 5 000 asukkaalle. Lähiaikojen ajankohtaisin kohde on entisen Postitalon korttelin asemankaavan päivitys, jossa tontin eteläosaan kaavoitetaan suuri pysäköintitalo liityntäpysäköinnin ja korttelin sisäisen pysäköinnin käyttöön. Kaupungin on mahdollista saada pysäköintitaloon vaadittavasta rahoituksesta osa valtiolta MAL-sopimuksen ansiosta.

Olemme selvittäneet lippuyhteistyösopimusta HSL:n kanssa edellisen kerran vuonna 2016. Sopimusta ei tehty kustannussyistä, sillä silloisen arvion mukaan kustannukset olisivat nousseet vuositasolla noin 2 miljoonaan euroon. Lisäksi HSL-alueeseen liittyminen voisi heikentää Lahden alueen sisäistä joukkoliikennettä.

Pyrimme tiivistämään yhteistyötä HSL:n ja VR:n kanssa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kehittämällä lippujärjestelmien yhteensopivuutta.

Kaupungin organisaatio jakautuu virkaorganisaatioon ja luottamushenkilöorganisaatioon. Toisen muodostavat työ- ja virkasuhteiset kaupungin työntekijät, toisen puolestaan poliittiset päättäjät.

Olemme kehittäneen viranhaltijaorganisaatiota kuluneen vuoden aikana muodostamalla kaupungin elinvoimaisuuden, kasvun ja työllisyyden kehittämiseen keskittyvän elinvoiman palvelualueen. Tarkoitus on kehittää luottamusorganisaatioelimiä tarkoituksenmukaisiksi ja virkaorganisaation kanssa yhteensopiviksi.

Hyvinvointi ja elinvoimalautakunta aloittaa toimintansa kunta- ja aluevaalien jälkeen uuden valtuuston aloittaessa toimikautensa. Uudelle lautakunnalle siirtyy päätettävät asiat lakkautettavasta hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnasta, sekä kaupunginhallituksen alaisesta elinvoima- ja työllisyysjaostosta. Näiden lisäksi myös konserni- ja tilajaosto lakkautetaan ja asiat käsitellään kaupunginhallituksessa.

Luottamushenkilöt ja viranhaltijat tekevät opintomatkoja lähelle ja kauas, tarkoituksenaan oppia sekä saada vaikutteita erilaisten maiden ja kaupunkien toimintatavoista ja käytännöistä. Parhaita pyritään hyödyntämään myös Lahdessa, sillä pyörää ei kannata aina keksiä uudestaan. Uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotto vaatii usein aikaa ja resursseja, joten kokemuksien kerääminen on ensiarvoisen tärkeää: toisten onnistumisista ja virheistä voidaan oppia. Opintomatkat siis kehittävät sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden osaamista ja laajentavat myös näkökulmia, mikä on ensiarvoisen tärkeää kaupungin kehittämisessä.

Lahden väestörakenne on muuttumassa merkittävästi tulevina vuosina, ja tämä kehitys noudattaa pitkälti valtakunnallisia trendejä. Lahdessa työikäisten osuus pienenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Lahden kaupungin väestösuunnitteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä vähenee vuodesta 2023 vuoteen 2030 mennessä noin 982 henkilöllä, ja samalla 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa peräti 3 711 henkilöllä. Vastaavasti vuoteen 2035 mennessä alle 15-vuotiaiden määrä vähenee arviolta 1 500 henkilöllä, ja 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 4 640 henkilöllä verrattuna vuoteen 2023.

Väestöllinen huoltosuhde, eli lasten ja vanhusten määrä suhteessa työikäisiin, on Lahdessa korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 2023 Lahdessa oli 64,4 lasta tai vanhusta sataa työikäistä kohden, kun vastaava luku koko maassa oli 61,9. Lahden kaupungin ennusteen mukaan huoltosuhde nousee vuoteen 2030 mennessä 67,7:ään, kun koko maan vastaava luku olisi 65,3. Vuoteen 2035 mennessä Lahden huoltosuhde on ennusteen mukaan 70,0 ja koko maassa 67,3. Tähän kehitykseen vaikuttavat erityisesti syntyvyyden lasku sekä elinaikojen piteneminen. Tämä asettaa kaupungille haasteita tulevaisuuden palveluiden suunnittelussa ja työvoiman saatavuuden turvaamisessa.

Lasten määrän vähentyessä on nykyinen palveluverkko riittävä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen näkökulmasta katsottuna. Lisää tilaa ei siis tarvita, mutta joitakin käytössä olevia tiloja täytyy peruskorjata tai korvata uudisrakennuksilla. Lisäksi esimerkiksi perusopetuksen tilatarpeet tulevat vähenemään entisestään tulevina vuosina, koska perusopetuksen oppilasmäärä on laskeva.

Nuorisotilojen verkosto on tällä hetkellä vähintäänkin kohtuullinen – jokaisella alueella (etelä, itä, pohjoinen) on vähintään kaksi nuorisotilaa ja nuorisotyö toimii myös muissa kuin omissa tiloissaan. Lisäksi kaikissa Lahden kaupungin yläkouluissa työskentelee koulunuorisotyöntekijä.

Kaikki kaupungin viestintä omilla verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa vahvistaa Lahden kaupungin tunnettuutta ja lisää vetovoimaamme.

Markkinoimme Lahtea pääkaupunkiseudulla, Tampereella sekä radanvarren kunnissa. Kampanjan ydinviestin mukaan valitsemalla Lahden saat koko Suomen. Kerromme siis kaupungin vahvuuksista, kuten luonnosta, tapahtumista, liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksista, yliopistosta sekä hyvistä liikenneyhteyksistä. Kolmivuotinen kampanja jatkuu vielä ensi vuonna ja se näkyy alueellisesti niin televisiossa, ulkomainonnassa kuten bussipysäkeillä kuin myös digitaalisissa kanavissa. Mukana ovat yhteistyössä ympäryskunnat.

Lisäksi vahvistamme mielikuvaa Lahdesta johtavana ympäristökaupunkina ja suunnannäyttäjänä ilmastotyössä. Opiskelijamäärän kasvun myötä yhä useamman opiskelijan toivotaan jäävän Lahteen asumaan. Etätyöt mahdollistavat asumisen Lahdessa, vaikka työpaikka olisi esimerkiksi Helsingissä. Yritykset arvostavat hiilineutraalia toimintaympäristöä.

Lahden kaupunki on laatinut Fazerin kanssa kiinteistökaupan esisopimuksen, jolla tontti on varattu Fazerille kahdeksi vuodeksi. Tontti on esirakennettu kaupungin toimesta esisopimuksen mukaiseen tasoon. Tällä hetkellä odotamme, että Fazer tekee investointipäätöksen, ostaa tontin ja lähtee rakentamaan tontille tuotantolaitosta. Fazerin investointipäätöksen tekoa on hidastanut mm. valtion päätös makeisverosta. Olemme kuitenkin luottavaisia, että Fazer tekee investointipäätöksen ja tontti lähtee rakentumaan.

Houkuttelemme yrityksiä Lahteen All inclucive -palvelumallin avulla. Yhteistyössä LADECin ja alueen kumppaniverkoston kanssa olemme räätälöineen yrityksille “avaimet käteen” sijoittumistarjouksen.

Työskentelemme aktiivisesti elinvoimayhtiö Lahden seudun kehitys LADEC Oy:n sekä alueen korkeakoulujen ja Salpauksen kanssa lahtelaisten yrityksien kasvun vauhdittamiseksi ja uusien yrityksien houkuttelemiseksi kaupunkiin. Meillä on myös tiiviit suhteet alueen elinkeinoelämän toimijoihin ja pidämme yhteyttä suoraan yrityksiin esimerkiksi erilaisten tapaamisten ja tilaisuuksien muodossa.

Rahoitamme pk-yrityksien kehittymistä mm. markkinoinnin, kestävän kasvun ja TKI-toiminnan palveluseteleillä. Kyse on konkreettisesta tuesta (5 000 €) lahtelaisyritysten liiketoiminnan kehittämiseen. LADEC tarjoaa asukkaille neuvontaa yrityksen perustamiseksi ja kehittämispalveluita jo olemassa oleville yrityksille.

Tasapainoinen talous mahdollistaa kaupungin kasvun ja palveluiden ylläpidon. Kaupungin taloutta pitää tasapainottaa, koska tulot eivät riitä menoihin.

Sosiaali- ja terveyshuollon uudistukseen liittyvä mittava leikkaus verotuloihin ja valtionosuuksiin sekä konsernista saatavien tuottojen putoaminen ovat syitä, miksi taloutta pitää pysyvästi tasapainottaa. Ne aiheuttivat Lahden kaupungin taloudelle uuden rakenteellisen haasteen. Lisäksi 2023 valtion tekemät sote-siirtolaskelmat osoittavat lisäleikkauksia kaupungin verotuloihin ja valtionosuuksiin.

Talouden tasapainottamisen tarve on totta, vaikka neljä vuotta peräkkäin tilinpäätökset ovat toteutuneet talousarviota parempana. Talousarvioon voidaan sisällyttää sellaiset erät, joista on olemassa päätös tai joita voidaan pitää riittävän varmoina. Viime vuosien positiiviset tilinpäätökset perustuvat moneen tekijää. Näitä ovat ennakoitua parempi verotulokehitys, sote-uudistukseen liittyvät korkeamman prosentin verohännät sekä kertaluonteiset onnistuneet kiinteistökaupat.

Talouden tasapainottamiseen liittyy monenlaisia toimenpiteitä. Kaikkea varallisuutta on tarkasteltu, kulujen kasvun leikkauksia on suunniteltu palveluihin vuosille 2024–2027. Työttömyydestä aiheutuvia kuluja pyritään vähentämään ja elinvoimaa vahvistamaan. Myös kaupungin palveluista perittäviä maksuja tarkastellaan ja kunnallisveron korotusta vuodelle 2026 suunnitellaan.

Palvelutasoa ei voi ylläpitää pelkästään veroja korottamalla. Veronkorotukset olisivat niin merkittäviä, että niillä olisi kielteisiä vaikutuksia kaupunkilaisten haluun asua Lahdessa, uusien asukkaiden muuttohalukkuuteen sekä yritysten sijoittumis- ja investointipäätöksiin. Korkea veroprosentti on myös yksi viidestä kriisikuntamittarista.

Palvelutasoon puuttuminen ja muut leikkaukset ilman maksujen ja taksojen korotuksia tai veronkorotuksia ei mahdollista kaupungin kasvua ja houkuttelevuutta.

Kaupungin maksuista moni on jo määritetty enimmäismääräänsä. Muita maksuja korottamalla ei realistisesti voida kattaa tasapainottamisen tarvetta. Maksuja korottamalla taloutta voidaan tasapainottaa vähäisessä määrin ja tämä sisältyy tasapaino-ohjelmaan.

Kaupunki tarkastelee jatkuvasti ja osana talouden tasapaino-ohjelmaa yhtiö- ja kiinteistöomaisuuttaan. Kaupunki voi luopua yhtiöistä, joilla ei ole strategista roolia konsernissa. Kiinteistöomaisuudesta on tunnistettu myytäviä kohteita. Pelkkä omaisuudesta saatava tuotto ei kuitenkaan riitä kattamaan tasapainottamisen tarvetta.

Kaupungin talous mahdollistaa vain vähäisissä määrin lainojen takaisinmaksua eikä se riitä yksittäisenä toimenpiteenä kattamaan koko tasapainotustarvetta.

Jo toteutuneissa menneiden vuosien tasapaino-ohjelmissa hallintoa on tehostettu ja se jatkuu uusimmassa talouden tasapaino-ohjelmassa. Edes nykyisen koko hallinnon lakkauttaminen ei riittäisi kattamaan talouden tasapainottamisen tarvetta.

Hallinnossa tuotetaan tukipalveluina asiantuntijatehtäviä sivistyksen ja kaupunkiympäristön palvelualueille sekä hoidetaan useita lakisääteisiä ja kaupungin kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Näitä ei voi lakkauttaa.

Vähemmistöosuuden myynti Lahti Energiasta olisi turvannut kertaluonteisen tuloutuksen, mahdollistanut edelleen yhtiöstä tulevan osinkovirran sekä alentanut merkittävästi kaupungin omistaja- ja rahoitusriskiä. Valtuusto päätti kuitenkin toisin.

Yhtiöomaisuuden myynti olisi ollut vain yksi talouden tasapaino-ohjelman toimenpide. Ilman Lahti Energiaan liittyviä omaisuusjärjestelyjä valtuuston aiemmin asettamaa, vähintään 30 miljoonan euron tavoitetta yhtiövarallisuuden sekä muun omaisuuden tuoton lisäämiseksi ei voida saavuttaa. Siksi tarvitaan nyt enemmän säästöjä palveluista ja tuloja muusta toiminnasta.

Tasapainottamisen tuleva tarve riippuu Työllisyyspalvelu-uudistuksen onnistumisesta, valtion kuntien tehtäviä ja rahoitusta koskevista päätöksistä sekä yleisestä taloudellisesta kehityksestä.