Hyppää sisältöön

Lahden kaupungintalo

Eliel Saarisen suunnittelema, myöhäisjugendia edustava Lahden kaupungintalo valmistui 1912. Rakennuksessa on neljä kerrosta, joista alin pohjakerros on osittain maanpinnan alapuolella ja ylin sisustettu korkean vesikaton sisään ullakolle. Saarinen suunnitteli rakennuksen sisätilat vastaamaan sen ulkoarkkitehtuuria.

Lahden kaupungintalo on ollut aikansa monitoimitalo tarjoten tiloja monille kaupungin toiminnoille. Rakennuksessa ovat toimineet aikojen saatossa muun muassa maistraatti, raastuvanoikeus, kirjasto, poliisilaitos sekä palokunta hevostalleineen ja palomiesten asuntoineen. Alkuperäisistä toiminnoista on jäljellä valtuustosali, joka on pysynyt samassa käytössä talon historian ajan.

Nykyisin peruskorjatussa rakennuksessa työskentelee 165 kaupungin työntekijää. Rakennus kuuluu Mariankadun seremonia-akseliin, joka on listattu kahteen luetteloon: maakunnallisesti arvokkaiden sekä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Kurkistus kaupungintaloon

Kaupungintalon peruskorjaus

Lahden kaupungintalolla toteutettiin mittava perusparannus vuosina 2020-2023. Perusparannus toteutettiin rakennuksen eri aikakausien rakennushistoriaa vaalien. Samalla parannettiin rakennuksen toimivuutta ja viihtyisyyttä, sekä saavutettavuutta, jotta rakennus olisi nykyistä aktiivisempi osa kaupunkilaisten arkea. Esimerkiksi pääsisäänkäynnin kaari palautettiin alkuperäiseen siniseen hehkuunsa.

Perusparannuksessa uudistettiin talotekniikkaa sekä muokattiin tilat vastaamaan nykyisiä tilatarpeita sekä tilojen toiminnallisia vaatimuksia. Peruskorjauksen aikana rakennukseen syötettiin huimat 57 kilometriä telekaapelia, jotta pystyttiin luomaan toimiva työympäristö.

Lahden kaupungintalon perusparannus toteutettiin allianssihankkeena. Perusparannettavan rakennuksen laajuus oli noin 5800 bruttoneliömetriä. Allianssin toteuttajaosapuolena toimivat SRV, ja suunnitteluosapuolen muodostivat kolmikko Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, Granlund Oy ja Ideastructura Oy. Tilaajaosapuolena oli Lahden Tilakeskus.

 

Perusparannuksen eteneminen

  • Uuden perusparannushankkeen kehitysvaihe alkoi.

    Taloteknisesti rakennus oli tullut elinkaarensa päähän ja laajat rakenteelliset korjaustyöt olivat tarpeen.

  • Rakennustyöt alkoivat purkutöillä.

    Purkujätteestä saatiin hyötykäyttöön 99 prosenttia, eli käytännössä 609 tonnia purkujätettä sai uuden elämän. Esimerkiksi puretusta sisäpihan piipusta saatiin talteen 1200 tiiltä, joita käytetään julkisivujen korjaamisessa.

  • Kaupungintalon työt etenivät ja se pääsi viiden parhaan joukkoon valtakunnallisessa kilpailussa, jossa palkittiin kiertotaloutta vauhdittavia toimenpiteitä.

  • Kaupungintalon perusparannus valmistui. Rakennuksen talotekniikka uudistettiin ja tilat muokattiin vastaamaan nykyisiä tarpeita. Kaupungintalo onkin historiansa ajan elänyt aikakausiensa mukana ja muokkautunut tarpeisiin identiteettinsä säilyttäen.