Pohjavesien suojelu on Lahdessa korostetun tärkeässä asemassa, sillä kaupunki sijaitsee Suomen suurimpiin kuuluvien pohjavesimuodostumien, Salpausselkien tuntumassa. I Salpausselkä kulkee kaupungin läpi ja valtaosa asutuksesta on keskittynyt sen yhteyteen ja liepeille. II Salpausselkä kulkee kaupungin pohjoisrajaa pitkin.
Pohjavedellä tarkoitetaan maaperään ja kallioperän halkeamiin varastoitunutta vettä. Pohjavettä on käytännössä kaikkialla, mutta maaperän ominaisuudet määrittävät kuinka hyvin pohjavesi on hyödynnettävissä. Pohjavesialueet tarkoittavat alueita, joilla pohjavettä muodostuu ja pohjavettä on tarvittaessa mahdollista käyttää yhdyskunnan vedenoton tarpeisiin. Pohjavesialueista on omiksi alueikseen eroteltu pohjaveden muodostumisalueet, joilla maaperä on erityisen hyvin vettä johtavaa. Ne ovat pohjaveden muodostumisen kannalta erityisen keskeisiä alueita. Lahdessa on 14 vedenoton kannalta tärkeää tai siihen soveltuvaa pohjavesialuetta.
Maalämpö pohjavesialueella
Maalämpöjärjestelmän rakentaminen kiinteistölle tarvitsee rakennusvalvontaviranomaisen luvan. Maalämmön sijoittamisesta kiinteistölle on määrätty tarkemmin Lahden rakennusjärjestyksessä.
Energiakaivojen rakentaminen pohjavesialueelle on pääsääntöisesti kiellettyä
Energiakaivon rakentaminen pohjavesialueella vaatii nykytulkinnan mukaan vesilain mukaisen luvan aluehallintovirastosta (AVI). Lupatarpeen tulkinnan muutos johtuu korkeimman hallinto-oikeuden vuosina 2015 ja 2019 antamista vuosikirjapäätöksistä ja niiden asettamasta uudesta oikeuskäytännöstä. AVI:n linja maalämmön hyödyntämiseen pohjavesialueella on tähänastisissa päätöksissä ollut hyvin tiukka, eikä se ole lupia juurikaan myöntänyt. Lahti kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen.
Uuden oikeuskäytännön mukaisesti vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytykset energiakaivolle eivät täyty, jos energiakaivosta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 17 §:ssä tarkoitettua pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Energiakaivon rakentamisen ja käytön osoittaminen pohjaveden laadulle täysin riskittömäksi on vaikeaa.
Aivan pohjavesialueen ulkorajalla sijaitsevien kiinteistöjen osalta poikkeus vesilain mukaisen luvan tarpeeseen, ja siten energiakaivon rakentamiseen, saattaa olla tapauskohtaisesti mahdollinen. Tällaisissa tapauksissa voidaan pyytää Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeesta.
Vaakasuuntaisten lämmönkeruupiirien asentaminen pohjaveden muodostumisalueelle on kiellettyä
Lahden ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti vaakasuuntaisia lämmönkeruupiirejä ei saa asentaa pohjaveden muodostumisalueelle. Tämä johtuu muodostumisalueiden maaperän erittäin hyvästä vedenjohtavuudesta, joka tekee nämä alueet erityisen haavoittuviksi pohjavettä pilaavien aineiden kannalta. Toisaalta lämmönkeruupiirit eivät yleensä myöskään teknisesti sovellu käytettäväksi muodostumisalueilla, joilla maaperä on pääosin soraa ja hiekkaa.
Muut energiakaivon rakentamista rajoittavat erityiset tekijät Lahdessa
Lahdessa on kaksi syvälle kallioperään louhittua tunnelia, Lahti Aqua Oy:n jätevedenpuhdistamot yhdistävä tunneli sekä Lahti Energia Oy:n jäähdytysvesitunneli. Näille tunneleille on ympäristönsuojelumääräyksissä asetettu tunnelista mitattuna säteeltään sadan metrin suojavyöhyke, jolle ei saa asentaa energiakaivoja. Tällä varmistetaan, ettei tunneleiden rakenne vaurioidu maalämpökairausten vuoksi.
Lahti -pohjavesialueella ja osittain sen ulkopuolella sijaitsee maaperän ruhjevyöhyke, jonka alue on erityisen haavoittuva pohjavedensuojelun kannalta. Tälle alueelle energiakaivojen rakentamista ei sallita pohjavesialueen ulkopuolellakaan.
Pohjaveden suojelu
Pohjaveden suojelussa keskeistä on ennakointi – maankäytön suunnittelulla, lupakäytännöillä ja ohjeistuksella tähdätään siihen, ettei pohjaveteen kohdistu sen laatuun tai määrään vaikuttavaa riskitekijää.
Hyvällä maankäytön suunnittelulla voidaan ennaltaehkäisevästi turvata pohjaveden muodostumisalueet. Maankäytön suunnittelulla voidaan huolehtia, että pohjaveden kannalta riskin aiheuttavat toiminnot sijoitetaan pohjaveden kannalta turvalliselle alueelle.
Pohjavedelle aiheutuvaa riskiä voidaan hallita ja minimoida lainsäädännön lisäksi erilaisten lupamenettelyjen ja määräysten kautta. Ympäristöluvilla ja maa-aineksen ottoluvilla määritetään toiminnalle reunaehtoja ja muun muassa määrätään toiminnan kannalta tarpeellisesta pohjaveden laadun ja määrän tarkkailusta. Kuntien rakennusjärjestyksessä sekä ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa kuntakohtaisia, paikallisista olosuhteista johtuvia rajoituksia ja määräyksiä pohjavettä ja pohjavesialueita koskien.
Asukkaat voivat myös omalla toiminnallaan huolehtia pohjaveden laadun turvaamisesta. Yksittäisistä riskitekijöistä selkeästi suurin on öljylämmitys, josta aiheutuu pohjaveden ja maaperän pilaantumista sekä huonokuntoisista säiliöistä että käyttöön ja täyttöön liittyvistä ongelmista johtuen.
Pohjaveden laatu
Hiekka- ja sora-alueilla pohjavesi altistuu herkästi maaperässä tapahtuville muutoksille ja maaperään päätyville epäpuhtauksille. Lahdessakin ihmistoiminnan vaikutus näkyy pohjaveden laadussa.
Pohjaveden laatu Lahdessa on säilynyt pääosin hyvänä, mutta ihmistoiminta näkyy vedenlaadussa monella tapaa. Pohjavedessä näkyy monenlaisia epäpuhtauksia, jotka ovat peräisin mm. erilaisesta yritystoiminnasta sekä teiden ja radan kunnossapidosta. Näistä johtuen pohjavedestä löytyy esimerkiksi merkkejä öljytuotteista, erilaisista liuottimista sekä torjunta-aineista. Torjunta-aineiden takia on jouduttu Lahdessa jouduttu myös sulkemaan vedenottamoita. Talousveden ottokäytössä olevilta vedenottamoilta jaettava talousvesi on kuitenkin edelleen moitteetonta ja täyttää kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.
Lahti Aqua Oy tarkkailee Lahdessa pohjaveden laatua ja määrää tarkkailuohjelmansa mukaisesti. Lisäksi osalle ympäristöluvallisista ja maa-ainesluvallisista toimijoista on luvassa määrätty velvoite tarkkailla pohjaveden laatua ja/tai määrää. Pohjavettä tarkkaillaan lisäksi tien- ja radanpitoon liittyen sekä erilaisten lyhytaikaisempien selvitysten yhteydessä.
Seudullinen pohjaveden suojelusuunnitelma vuosille 2012-2021
Lahti, Hollola ja Nastola laativat vuonna 2012 yhteisen pohjaveden suojelusuunnitelman, johon on asetettu pohjaveden suojelua koskevia tavoitteita vuosille 2012-2021. Pohjaveden suojelusuunnitelmaan on koottu tiedot alueen pohjavesistä ja vedenotosta sekä käyty läpi toimintoja, joista voi aiheutu riski pohjavedelle. Pohjaveden suojelusuunnitelmassa on lisäksi nostettiin esiin tapoja joilla pohjaveden suojelua voidaan tehostaa.
Suojelusuunnitelman liitteenä on toimenpideohjelma, johon on listattu käytännön toimia joilla pohjaveden tilaa voidaan alueella parantaa ja suojelua tehostaa. Toimenpideohjelman etenemistä seuraa kahdesti vuodessa seudullinen pohjavesityöryhmä. Pohjavesityöryhmä koostuu eri viranomaistahojen edustajista.
Yhteystiedot
Essi Krans
vesiensuojelusuunnittelija
Essi.Krans@lahti.fi
p. + 358503836498
Ismo Malin
vesiensuojelupäällikkö
Ismo.Malin@lahti.fi
+358505259579