Liikennesuunnitelman periaatteet sisältävät
- keskustan kehäkadun muodostamisen
- kehäkadun sisäpuolisten katujen kehittämisen
- joukkoliikenteen vaihtopysäkkien sijoittumisen Vesijärvenkadulle.
Valtuuston kokousta voi seurata 14.12. klo 18 alkaen suorana verkkolähetyksenä. Lähetyksestä julkaistaan myös tallenne.
Liikennesuunnitelmasta on keskusteltu aktiivisesti koko syyskauden ajan. Kokosimme vastaukset usein toistuviin väitteisiin.
8 väittämää liikennesuunnitelmasta ja vastaukset väittämiin
- Autolla ei pääse keskustaan
Yhtään katua ei suljeta. Kehäkadun muodostamisella turvataan liikenteen sujuvuus ja tarjotaan tienkäyttäjille lisää vaihtoehtoja. Myös Vesijärvenkadulla läpiajo sallitaan tulevaisuudessa. - Vesijärvenkatu ruuhkautuu
Jos liikennesuunnitelman sisältämiä toimenpiteitä ei tehdä, Vesijärvenkatu tulee ruuhkautumaan. Suurimmat haasteet liikenteen sujuvuudelle ovat terveyspalveluiden keskittäminen sairaalanmäelle ja uusi tuhannen oppilaan Harju-Lotilan alakoulukampus. - Keskusta autioituu
Tutkimusten ja toteutettujen keskustan kävelypainotteisuutta lisäävien kohteiden perusteella esitetyt ratkaisut lisäävät keskustan elävyyttä ja elinvoimaa. Läpiajoliikenteen siirtyminen kehälle elävöittäisi keskustaa, kun kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita voidaan parantaa ja keskustan viihtyisyys lisääntyisi. Keskustan uusi rooli viihtymisen paikkana, kohtaamisten ja kaupunkikulttuurin paikkana korostuu tulevaisuudessa. - Bussilla ei pääse torille, tori kuolee
Torille kulkee edelleen busseja. Muutoksen myötä etelä-pohjoissuunnan bussit kulkisivat suoraan Vesijärvenkatua pitkin, ilman torin kiertoa. Pääosa itä-länsisuuntaisista linjoista kulkisi edelleen kauppatorin kautta.
Toritoimintojen suhteen on jo pidemmän aikaa ollut havaittavissa muutostrendinä torikaupan hiipuminen ja torin muuttuminen ennemmin viihtymisen ja kaupunkikulttuurin ja tapahtumien paikaksi. - Vuoksenkadun kehäkatu hankaloittaa alakoulun toimintaa
Liikennesuunnitelman sisältämä Vuoksenkadun kansiratkaisu on edellytys Harju-Lotilan alakoulukampuksen toteutukselle ja koululaisten liikenneturvallisuudelle. - Asukkaita ja yrittäjiä ei ole lainkaan kuultu
Asukkaita ja yrittäjien edustajia on osallistettu ja tullaan kuulemaan vuoden 2021 aikana. Suunnitelman toisessa vaiheessa katukohtaiset suunnitelmat laaditaan yhdessä yrittäjien, asukkaiden ja keskustan toimijoiden kanssa. Myös kaupunginhallitus edellyttää, että elinkeinoelämän eri toimijoilta pyydetään lausunnot keskustan liikenne- ja liikkumissuunnitelmasta kevään 2021 aikana. - Kaupungilla ei ole rahaa toteutukseen
Toteutus tehdään investointibudjetin puitteissa ja kustannukset jakautuvat seuraavalle kymmenelle vuodelle. Kustannukset ovat yht. 16–26 miljoonaa euroa, sisältäen Vuoksenkadun ratkaisun, vaihtopysäkkiratkaisun, kehäkadun muut toimenpiteet ja kehän sisäisten katujen toimenpiteet. - Muutoksilla ei ole kiire
Lahden keskustan kehittäminen on tavoitetilaa jäljessä. Kaupunkiseutujen välisessä kiristyvässä kilpailussa ei ole aikaa hukattavaksi keskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa nostavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Muuttuva maankäyttö edellyttää toimenpiteitä, sillä keskusta uudistuu voimakkaasti tavoitevuoteen 2030 mennessä.
Liikenteen sujuvuuteen vaikuttavat erityisesti Paavolan ja Harju-Lotilan kampukset, terveyspalveluiden keskittäminen keskustaan ja uudet elinvoimakohteet, kuten hotellit, kylpylä ja taide- ja muotoilumuseo.
Väittämiin vastasivat maankäytön johtaja Petri Honkanen, kaupungininsinööri Jukka Lindfors, projektipäällikkö Riitta Niskanen, projektipäällikkö Anna Huttunen ja joukkoliikennepäällikkö Katja Suhonen.
Liisu2030-työn aineistot