Asukkaiden äänet ratkaisivat
Osallistuva budjetointi järjestettiin ensimmäistä kertaa Lahdessa tänä vuonna. Asukkaat saivat ehdottaa toteutettavia ideoita keväällä. Ideointivaihde keräsi yli 700 ehdotusta, näistä noin 300 oli vihertoimen alaisia ideoita. Pelkästään kirsikkapuistoa ehdotettiin noin 30 kertaa. Idea etenikin äänestysvaiheeseen, jossa se äänestettiin kirkkaasti toteutettavaksi hankkeeksi yli 1000 äänellä. Hankkeen suunnittelu on parhaillaan vihertoimessa käynnissä.
Mihin puisto sijoitetaan?
Sosiaalisessa mediassa ja paikallisissa medioissa on käyty keskustelua siitä, minne kirsikkapuisto sijoitetaan. On ehdotettu ja toivottu muun muassa Fellmaninpuistoa ja Keskuspuistoa. Osallistuvan budjetoinnin alkuperäisissä hankeideoissa korostuu toive siitä, että kirsikkapuisto olisi lähellä keskustaa ja osa jotain jo olemassa olevaa puistoa.
Sijainti tulee suunnitella huolella
Paikka on valittava huolella ja valinnassa on huomioitava seuraavat mm. asiat:
- Kasvupaikkatekijät ja ilmasto.
Kirsikkapuistoissa on tyypillisesti vaaleanpunakukkaisina lajikkeina käytetty koristekirsikkapuita, kuten rusokirsikkaa Prunus sargentii ja Amanogawaa Prunus serrulata P. Amanogawa. Myös valkokukkaisia koristekirsikoita, kuten schalininkirsikkaa Prunus cerasus ’Rhexii’ löytyy kirsikkapuistoista. Kirsikat tarvitsevat menestyäkseen lämpimän, aurinkoisen ja tuulensuojaisen kasvupaikan, maaperän tulisi olla läpäisevä. Kirsikat eivät kestä seisovaa vettä juuristollaan. Keskuspuistosta löytyisi hyvin tilaa kirsikkapuistolle, mutta kasvuolosuhteet ovat liian haastavat. Keskuspuiston laaja ja avoin alue on tuulinen ja maaperä savinen. - Saavutettavuus.
Kirsikkapuistoon tulisi päästä kävellen, pyörällä, paikallisliikenteellä ja autolla. Paikoitusalueen on sijaittava lähettyvillä. - Budjetti.
Kirsikkapuistolle on osallistuvan budjetoinnin myötä mahdollistettu 25 000 euron budjetti. Budjetti ei mahdollista kokonaan uuden puiston rakentamista ”nollasta”, joten sijoitusvaihtoehtoja on haettava mahdollisimman valmiista puistoista. Kyseisellä summalla saadaan noin 40-50 kirsikkapuuta (puistoalueen koosta riippuen), kulkuväylä ja muutama penkki. Kyseinen budjetti antaa alkusysäyksen kirsikkapuiston rakentumiselle. Puita on mahdollista istuttaa ajan saatossa lisää. - Tila.
Kirsikkapuiden näyttävyys koostuu keväällä puiden upeasta kukinnasta ja syksyllä lehdistön hehkuvasta syysväristä. Kukinta-aika ajoittuu yleensä toukokuun lopulle ja kestää vajaan viikon. Kirsikat istutetaan noin 5 metrin välein, joten yksi puu vaatii noin 25 m2 kasvualan. Taimivälityksellä tavoitellaan sitä, että puiden latvukset muodostavat kasvaessaan eräänlaisen katoksen. Näyttävä kirsikkapuisto vaatii tilaa ympärilleen. Fellmaninpuistossa on upeita suuria lehtipuita, eikä kyseisestä paikasta riitä tilaa kirsikkapuistolle. Lisäksi Fellmaninpuiston Punavankien muistomerkin museaaliset arvot on huomioitava.
Kirsikkapuistolle sopivia paikkoja on suunniteltu muun muassa Ankkurin Massinpuistosta, Mukkulan kirkon pohjoispuolella olevasta Evakkopuistosta, Kullankukkulan Ruopanpuiston eteläpäädystä ja Männistönrinteen Karlamonpuiston lämpimiltä etelärinteiltä.
Hiljaa hyvä tulee
Kirsikkapuisto vaatii aikaa kehittyäkseen näyttäväksi puistoksi. Kukinta kehittyy vuosi vuodelta näyttävämmäksi. Sillä välin voi käydä ihastelemassa Lahden puistojen muita upeita koristekirsikoita, esimerkiksi Paasikivenaukiolta löytyy 18 kpl rusokirsikkaa, Ankkurin rantapromenadilta noin 80 pilvikirsikkaa.
Lisätietoja kasvillisuudesta ja puulajeista löytyy Lahden karttapalvelusta. Sieltä voit käydä tutustumassa esimerkiksi Fellmaninpuiston kartotettuihin puihin.
ePalaute