Hyppää sisältöön

Entinen huippu-urheilija viihtyy yhä urheilukentillä

Liikuntapaikkamestari Harri Uurainen on esihenkilö, suunnittelija ja asiakaspalvelija. Hän vastaa osaltaan kaupungin liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja turvallisuudesta.

Lahti on liikunta- ja urheilukaupunki. Kun Kisapuistoon avataan ensi vuonna tekojäärata, ei liikkujilta mitään puutu, sanoo kaupungin liikuntapaikkamestari Harri Uurainen, 60.

Lahden liikuntapalvelujen työntekijät huolehtivat siitä, että kaupungin liikuntapaikat ovat kunnossa ja turvallisia liikkua.

Kisapuiston tapaisten ulkoliikunta-alueiden lisäksi huolehditaan sisähalleista, uimahalleista, uimarannoista, kuntosaleista, ulkokuntolaitteista, kiintorasteista sekä tietysti hiihtourista ja kuntopoluista. Yksistään hiihtostadionilta Salpausselän harjumaastoon kiemurtelevalla latuverkostolla on pituutta 180 kilometriä. Tekemistä Liikuntapalveluiden ammattilaisilla riittää.

– Meillä on noin 30 työntekijää. Liikuntapaikkamestareita on kaksi, Arto Manninen ja minä. Arton vastuulla ovat ladut ja kuntopolut, minulla kentät ja puolet uimarannoista, Uurainen kertoo.

Liikuntapaikkatyö houkutti

Harri Uurainen muistetaan kelpo kiekonheittäjänä. SM-kisoissa limppu lensi Lahden Kalevan ja Launeen Ärjyn trikoissa kolmesti mestaruus- ja kahdesti pronssimittaan.

Muita uran huippuhetkiä olivat Göteborgin MM-kisat vuonna 1995 ja Budapestin EM-kisat 1998 sekä ennätysviskaisu 63,10.

Kun kiekkoa oli vuosituhannen vaihteessa tarpeeksi heitetty, oli aika katsella muita hommia.

– Toimin metsurina ennen kuin aloin todella panostaa yleisurheiluun, mutta halusin jotain muuta. Liikuntapaikkatyötä minulle monesti ehdotettiin.

Uurainen otti neuvoista vaarin ja opiskeli liikuntapaikkojenhoitajaksi Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä. Mieluinen työpaikkakin löytyi nopeasti.

– Lahden liikuntatoimen silloinen rakennusmestari Pekka Utter otti minut töihin. Aloitin Radiomäellä kentänhoitajana. Paikka oli enemmän kuin tuttu. Olin urheillut Radiomäellä yhdeksänvuotiaasta.

Opiskelu jatkui työn ohessa liikuntapaikkamestarin ja liikuntapaikkojen kunnossapidon erikoisopinnoin.

– Vuonna 2008, kun kaupungin liikuntapalveluista jäi useita eläkkeelle, sain liikuntapaikkamestarin paikan.

Harri Uuraiselle Radiomäen kenttä on tuttu paikka jo lapsuudesta.

 

Kentillä kuulostelemassa

Entinen aktiiviurheilija viihtyy yhä urheilukentillä.

– Työpisteeni on urheilukeskuksessa, mutta paljon olen liikkeellä. Käyn viikoittain kentillä kuulostelemassa käyttäjien ja henkilökunnan tarpeita, Uurainen sanoo.

Liikuntapalveluiden toimisto sijaitsee lahtelaisen urheilun betoniytimessä, Hiihtostadionin katsomorakennuksessa. Liikuntapalveluiden kanssa samalla käytävällä on paikallisten urheiluseurojen toimistoja. Yhteys kollegoihin ja seuroihin on jokusen askeleen ja oven avauksen päässä.

– Ovetkin pidetään yleensä auki. Yhteydenpito on kätevää. Voidaan kohdata naamakkain, kun on asiaa.

Liikuntapaikkamestari työskentelee liikuntapaikkojen huolto- ja kunnossapidon esimiehenä. Lisäksi työhön kuuluu uusien liikuntapaikkojen ja tapahtumien suunnittelu.

– Liikuntapaikkoja rakennetaan nykyään käyttäjien tarpeisiin. Olin mukana vastavalmistuneen Kärpäsen lähiliikuntapaikan suunnitellussa. Näitä tulee jatkossakin.

Ahtialan Sepänniemeen on tulossa liikunta-alue koulun ja nuorisopesäpallon tarpeisiin.

– Pesäpalloilijoille saisi olla enemmänkin peli- ja harjoituspaikkoja. Niitä pyritään edelleen järjestämään.

Uurainen sanoo tuuraavansa tarvittaessa kentillä, jotta kosketus ruohonjuuritasoon säilyy.

Tapahtumat ovat ammatin suola ja sokeri. Tapahtumat ovat kaupungille tärkeitä. Mielellämme niiden suunnitteluun ja järjestämiseen osallistumme.

Harri Uurainen

Tulossa tapahtumien vuosi

Ensi vuosi on liikuntapalveluille todellinen tapahtumien vuosi. Tulossa on Salpauselän kisojen 100-vuotisjuhlat, SM-viikko sekä yleisurheilun kotimainen päätapahtuma Kalevan kisat.

– Hurja vuosi, mutta tapahtumat ovat ammatin suola ja sokeri. Tapahtumat ovat kaupungille tärkeitä. Mielellämme niiden suunnitteluun ja järjestämiseen osallistumme.

Kalevan kisoihin kaavaillaan ainakin keihäspaikan kunnostamista.

– Vauhdinottoradan viimeinen kahdeksan metriä pitää uusia.

Liikuntapalveluiden arki ei ole pelkkää aurinkoa. Asiakkailla on aika-ajoin kovia odotuksia.

– Mitä paremmin teet, sitä enemmän odotetaan. Varsinkin laduista tulee paljon palautetta. Vaikka meillä on parhaat tekijät ja koneet, säälle mekään emme aina mahda.

Kaikkea on mahdotonta saada valmiiksi yhtä aikaa, vaikka olosuhde olisi suotuisa. Uurainen ottaa esimerkiksi kenttien jäädyttämisen.

– Kenttiä on lähes 30. Ensimmäisenä jäädytetään Kisapuisto, Mukkula, Radiomäki ja Rakokivi. Viikossa saamme pääkentät luistelukuntoon. Kaikkien kenttien jäädyttäminen on valtava työ.

Liikuntapaikkamestarin rutiinihommia ovat kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvät asiat.

– Usein tilaan metalli- tai putkiammattilaisia. On aita rikki tai jalkapallomaali. Tekonurmivalmistajaan otan yhteyttä, jos tekonurmi repeää, Harri Uurainen sanoo.

Teksti Janne Urpunen
Kuvat Lassi Häkkinen

Artikkeli julkaistu Kaupunkilainen-lehdessä 2/22

Lahden liikuntapalvelut huolehtii

  • 4 uimahallia ja kesällä maauimala
  • uima- ja virkistysrantoja 10
  • talvella koulujen kenttien ja pääkenttien jäädytys, yhteensä 30
  • kuntopolkua n. 170 km
  • pääliikunta-alueet: Mukkulan kenttä, Kisapuiston kenttä, Radiomäen kenttä, Lahden Urheilukeskus, Rakokiven Urheilukeskus, lisäksi koulujen lähiliikuntapaikat ja -kentät n. 30
  • painopakallisia ulkokuntoilulaitteita n. 10
  • latuja n. 180 kilometriä
  • ensilumenlatu, joka aukeaa marraskuun loppupuolella
  • henkilöstö: liikuntapalveluissa yhteensä 57, kunnossapidon osuus 31.