Hollolan Untilan kylän Kirkkailaan haudattiin 1200-luvun alkupuolella nainen, joka herää henkiin remontoidussa Lahden Historiallisessa museossa kesällä.
Kirkkailanmäen emännän ylösnousemuksen takana ovat historian elävöittämistä tekevät Mervi Pasanen, Jenni Sahramaa ja Nana Åsten.
Kolmikko valmistaa mahdollisimman tarkasti samanlaisen asukokonaisuuden, joka emännällä oli päällään, kun hänet 800 vuotta sitten haudattiin.
Suomalaisiin nuoremman rautakauden tekstiililöytöihin perehtynyt arkeologi Sahramaa vastaa mikroarkeologisesta tutkimuksesta. Käsityömestari Pasanen, jonka erikoisalaa ovat historialliset käsityötekniikat, valmistaa vaatteet. Åsten puolestaan muotoilee asukokonaisuuteen kuuluvat metalliosat ja korut.
Merkittävän hankkeesta tekee se, että vastaavaa, tarkasti tutkimukseen perustuvaa hämäläistä muinaispuvustusta ei ole aikaisemmin tehty.
Hautaesineistä paljon irti
Kirkkailanmäen emännän elämästä ei juuri tiedetä, mutta haudasta vuosikymmeniä sitten löydetyistä esineistä saadaan nykytutkimuksella paljon irti.
Mikrobit ja sienet ovat syöneet vainajan vaatetuksen hyvän aikaa sitten, mutta pieni määrä metallin kanssa kosketuksissa olleista tekstiilikuiduista on säilynyt näihin päivin. Niiden avulla vaatteiden ennallistaminen on mahdollista.
Malliksi kolmikko esittelee puhelimen näytöltä kupurasolkea, jonka suojassa on säilynyt villakangas.
Toisessa esimerkissä pitäisi nähdä pätkä lautanauhaa. Kuonalta näyttää, mutta asiantuntija tunnistaa mikroskoopilla lautanauhan kuvion.
– Minä en olisi pystynyt kuviota päättelemään, mutta Maikki Karisto teki kuvioennallistuksen. Maikin lautanauhaosaaminen on kansainvälisestikin aivan omaa laatuaan, Sahramaa kehuu.
Kun historian elävöittämisharrastus on tällä tasolla, on välttämätöntä tuntea eri alojen asiantuntijoita, jotta projektit etenevät.
Nykyaikaiset kangaspuut käytössä
Historiaa elävöitetään erityisellä pieteetillä, mutta rajansa silläkin. Kun kolmikko oli museoammattilaisten suosiollisella avustuksella selvittänyt, kuinka Kirkkailamäen emäntä oli puettu, Pasasen piti päättää, kuinka hän valmistaa neulakinnassukat, pellavaisen aluspaidan, villaisen alusmekon, päällyshameen, pronssispiraaleilla koristellun esiliinan ja viitan.
– Primitiivivälineillä puvun valmistamiseen menisi yli vuosi. Pitäisi valita lammas, nyhtää tai keritä villa, kehrätä langaksi, värjätä lanka ja kutoa pystykangaspuilla. Jäljittelen nykyaikaisilla kangaspuilla pystykangaspuilla kudottua jälkeä, Pasanen sanoo.
Koruseppä Åsten kutsuu hanketta “huikeaksi ammatilliseksi harppaukseksi”.
– On iso ero, tekeekö esineen ennallistusta pelkän valokuvan perusteella, vai niin, että saa edes hetken pitää esinettä kädessä niin kuin olen tässä projektissa saanut tehdä.
Valokuvankin mahdollisuudet ovat aivan toista kuin takavuosina kiitos 3D-mallinnuksen kehityksen.
– Nyt teen kännykkäsovelluksella asioita, jota en pari vuotta sitten pitänyt mahdollisena.
Museo ja harrastajat löysivät toisensa
Projekti palvelee myös tutkimusta. Muinaisvaatturit huomasivat, että vainajan vaatteiden valmistamisessa on käytetty virolaistyyppistä tekniikkaa aiemmin havaittujen länsi- ja itäsuomalaisten elementtien lisäksi.
Pasasesta on hienoa, että museo ja harrastajat löysivät toisensa. Hämäläinen muinaispukeutuminen on jäänyt liian vähälle huomiolle.
– Minulla on varmaan kymmenkunta muinaisasukokonaisuutta Varsinais-Suomesta. Olen tiennyt näistä Hollolan haudoista, mutta kukaan ei ole tehnyt niistä mitään. Sen takia tämä projekti on mahtava. Museon avulla pääsimme tutustumaan alkuperäisiin löytöihin, ja nyt alueen muinaisihmiset heräävät eloon ensimmäistä kertaa tällä tavalla.
Pasanen on kansainvälisesti tunnettu historian elävöittäjä. Hän on käynyt esittelemässä muinaiskäsityötaitojaan lukuisissa Euroopan maissa. Myös Kirkkailanmäen emännän ylösnousemus on tuonut kutsun ulkomaille.
– Menemme kansainväliseen tekstiiliarkeologiakonferenssiin Puolaan toukokuussa. Mervi varmaan matkustaa korut yllään, Sahramaa sanoo.
Ennemmin tai myöhemmin niin tapahtuu. Ainakin viimeiselle matkalleen Pasanen sanoo haluavansa lähteä keskiaikaisesti puettuna.
Teksti: Janne Urpunen Kuvat: Antti Sihlman
Artikkeli julkaistu kokonaan Kaupunkilainen-lehdessä 1/24.
Lahden historiallinen museo aukeaa 6. kesäkuuta. Lisätiedot: lahdenhistoriallinen.fi.