Lahdessa laaditaan tai päivitetään parhaillaan luonnonsuojeluohjelmaa, viheralueohjelmaa, kaupunkipuulinjausta, metsien hoidon periaatteita ja pohjavesialueiden suojelua. Lisäksi Lahdessa valmistellaan kaupungille yhteistä luontotavoitetta, jonka päämääränä on luontopositiivisuus. Ohjelmat ja linjaukset muodostavat kokonaisuuden, miten luontoa Lahdessa vaalitaan. Niihin pääsi tutustumaan kaupunkiluonnon illassa Palvelutorilla 10. syyskuuta ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa, jotka olivat tavattavissa esittelypisteillä.
Paneelikeskustelijoita ja yleisöä yhdisti huoli luonnon kestävyydestä
Kaupunkiluonto on muutoksessa. Suurimmat kysymykset ovat kestävyys, luontokadon torjuminen ja lämpenevän ilmaston haasteet. Metsät ovat toiveiden tynnyri, joihin kohdistuu ristiriitaisiakin odotuksia. Kompromisseja on tehtävä.
Palvelutorin Lavalla keskusteltiin meidän kaikkien roolista luonnon arvostamisessa, millaisessa muutoksessa kaupunkiluonto on ja mihin suuntaan uudistuvat linjaukset sitä muokkaavat. Yleisö liittyi mukaan keskusteluun muun muassa siitä tarvitsemmeko uuden tavan katsoa luontoa; mikä on kaunista ja pitääkö luonnossa olla siistiä?
Tiukasta taloustilanteesta huolimatta, kysymys kuului, onko meillä varaa olla suojelematta luontoa? Luonto myös tuottaa paljon arvokkaita palveluja, vaikka niiden mittaaminen rahassa on haastavaa. Esimerkiksi puut tuottavat merkittävää hyötyä kaupungeissa viilentämällä helteellä ja hillitsemällä hulevesiä rankkasateilla.
Yleisössä kannettiin huolta päättäjien ja muiden tahojen sitoutumisesta. Mielipiteet jakautuivat esimerkiksi puiden kaatamisesta maiseman takia. Keskustelussa pohdittiin, miten vähän villimmän näköinen luonto, kuten lahopuut ja pörriäisniityt, olisivat kaupungeissa sosiaalisesti hyväksyttävämpiä. Myös turvallisuuskysymykset nousivat esiin. Kaupungissa villiltäkin näyttävä luonto ei ole hoitamatonta, vaan siitä huolehditaan.
Esittelypisteillä saatiin konkreettisia kehittämisehdotuksia
Kaupunkiluonnon illassa esillä olivat myös Luontopositiivisen Lahden askelmerkit ja eri tavat kokea Lahden monipuolinen luonto kartoista opastettuihin retkiin ja terveysmetsästä lainattaviin retkeilyvälineisiin. Myös lapsille oli omaa ohjelmaa. Ympäristökasvattajan opastuksella tutkittiin luontoa mikroskoopilla ja luupilla.
Retkikohteet ja kartat olivat laajasti esillä esittelypisteillä. Toivottiin luontokummiohjelmaa, jossa kokeneemmilla luontokävijöillä olisi mahdollisuus opastaa tuoreempia luonnossa liikkujia, sekä kimppakyytien organisointia retkien saavutettavuuden parantamiseksi. Salpausselän merkitystä tulisi korostaa entisestään sekä kartoissa että suunniteltaessa Urheilukeskuksen aluetta. Ympäristöneuvonnan lainattaviin retkivarusteisiin tuli muutamia lisäysideoita, joista ainakin osa toteutetaan.
Digimateriaalin rinnalle toivotaan edelleen paperikarttoja ja esitteitä. Paperikarttaa toivottiin myös Lahden luonnonsuojelualueista. Reittien kehittäminen ja opasteiden selkeyttäminen helpottaisi kulkemista luonnontilaisessa metsässä ja suojaisi ympäröivää luontoa kulumiselta.
Luonnonsuojeluohjelman toteutumista kannatettiin ja sitä pidettiin tärkeänä. Metsien osalta oltiin huolissaan Kerinkallion ja Liipolan metsän mahdollisista tulevista hakkuista. Kohde oli alkujaan luonnonsuojeluohjelmassa, mutta se ei ole enää mukana.
Pohjavesipisteellä asukkaista vain pieni osa tiesi asuvansa pohjavesialueella ja vielä pienempi osa tiesi, että näillä alueilla on olemassa rajoituksia pohjavesien suojelemiseksi. Asukkaiden palautteen mukaan pohjavesiä pitäisi tehdä lahtelaisille tutummaksi.
Yleiskaavoituksen pisteellä vierailleita hämmästytti, miten paljon alueita luontoarvoille varataan ja kuinka kaavassa saattaa olla määräyksiä esimerkiksi valaistukseen liittyen lepakoiden vuoksi.
Terveysmetsäpisteellä äänestyksen osallistuneiden mielestä oli ihanaa, että keskustassa on vihreää ja sitä toivotaan lisää. Kritiikkiä sai miniterveysmetsien väliaikaisuus.
Lisää aiheesta:
Luonto-ohjelmat etenevät päätöksentekoon tämän syksyn aikana. Koonti ohjelmista sivulla: luontopositiivinen Lahti
-
Maria Silvast
Maisema-arkkitehti
-
Kirsi Kujala
Kaupunginpuutarhuri
-
Anna-Maaria Särkkä
Metsäpäällikkö
-
Ismo Malin
Vesiensuojelupäällikkö