Suomeen muutti yli 49 000 ihmistä enemmän kuin Suomesta pois
Suomessa asui vuoden 2023 lopulla lähes 5 604 000 ihmistä. Maahanmuutto oli viime vuonna ennätyksellisen voimakasta. Suomeen muutti vuonna 2023 yli 49 000 ihmistä enemmän kuin Suomesta pois. Suomen väkiluvun kasvu lähes 40 000 henkilöllä (+0,7 %) perustuikin maahanmuuttoon, sillä Suomen kansalaisten määrä väheni noin 9 400 henkilöllä. Suurin yksittäinen tekijä maahanmuuttojen määrän kasvulle olivat tilapäisen suojelun nojalla Suomeen saapuneet ukrainalaiset, joista tilastoihin päätyvät vain kotikunnan saaneet. Suomessa asui vuoden 2023 lopussa lähes 373 000 kansallisuudeltaan ulkomaalaista (6,7 % väestöstä) ja runsaat 558 000 vieraskielistä (noin 10 % väestöstä).
Lahdessa ulkomaalaisten määrä lisääntyi hieman keskivertoa enemmän
Lahdessa ulkomaalaisten määrä kasvoi 1 013 henkilöllä (+16,2 %) vuonna 2023. Prosentuaalinen kasvu oli hieman maan keskiarvoa (+15,2 %) voimakkaampaa. Ulkomaalaisten osuus Lahden väestöstä oli 6 % (7 272 henkilöä) ja koko maan väestöstä 6,7 % vuoden 2023 lopulla. Verrattaessa suuria kaupunkeja (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa) voidaan havaita, että prosentuaalisesti ulkomaalaisten määrä kasvoi eniten (19,5–21,9 %) kaupungeissa (Jyväskylä, Kuopio ja Oulu), joissa heidän osuutensa väestöstä on edelleen alle 5 %. Ulkomaalaisten osuus oli korkein Vantaalla (17,1 %), Espoossa (15,7 %) ja Helsingissä (11,9 %). Seuraavaksi korkein se oli Turussa (9,4 %) ja Tampereella (6,8 %).
Väestönkasvu suurissa kaupungeissa perustuu yhä enemmän maahanmuuttajien varaan. Ainoastaan Tampereella kansallisuudeltaan suomalainen väestö kasvatti väkilukua enemmän kuin ulkomailta saapunut väestö vuonna 2023. Lahden väkiluku kasvoi 518 henkilöllä (+0,4 %). Lahti kärsi lievää muuttotappiota muille kunnille, ja ilman ulkomaalaisia Lahden väkiluku olisi laskenut, koska kuolleisuus oli syntyvyyttä korkeampi.
Vieraskielisten määrä kasvoi vielä ulkomaalaisten määrää reippaammin
Vieraskielisten määrä kasvoi koko maassa runsaalla 62 000 henkilöllä ja oli vuoden 2023 lopussa runsaat 558 000 henkilöä. Vieraskielisiä oli 12,6 % enemmän kuin vuonna 2022, mutta toisaalta kotimaisia kieliä (suomi, ruotsi ja saame) puhuvien määrä laski väestörekisteritietojen mukaan noin 22 400:lla. Lahdessa vieraskielisten määrä kasvoi 1 241 henkilöllä (+12,4 %) vuonna 2023, eli prosentuaalinen kasvu oli hivenen maan keskiarvoa vaisumpaa. Vieraskielisten osuus Lahden väestöstä oli 9,3 % (11 259 henkilöä) ja koko maan väestöstä 10 % vuoden lopulla. Verrattaessa suuria kaupunkeja vieraskielisten osuudet olivat vuoden 2023 lopussa korkeimmat Vantaalla (26,9 %), Espoossa (23,6 %) ja Helsingissä (19,6 %). Matalimmat vieraskielisten osuudet olivat Kuopiossa (5,7 %), Oulussa (6 %) ja Jyväskylässä (6,8 %).
Ulkomaan kansalaisuus vaihtuu ajan myötä usein Suomen kansalaisuuteen. Sen sijaan kieli ei vaihdu, ellei sitä erikseen muuteta väestötietojärjestelmässä. Ilmoittaessaan syntyneelle lapselle nimen rekisteriin vanhemmat ilmoittavat samalla lapsen kielen.
Lähteet:
Tilastokeskus, Väestörakenne/11rh – Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990–2023
Tilastokeskus, Väestörakenne/11rm – Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990–2023
Lisätietoja
-
Juha Kokkonen
Erityisasiantuntija