Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista seurantatietoa kansallisella, maakunnallisella ja paikallisella tasolla lasten ja nuorten hyvinvoinnista, koulunkäynnistä ja opiskelusta, elintavoista sekä siitä, miten palvelut vastaavat tarpeisiin. Kouluterveyskysely toteutetaan parittomina vuosina koko maassa perusopetuksen 4–5 ja 8–9 vuosiluokkien oppilaille sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen perustutkinnon 1.–2. vuoden opiskelijoille.
Mielialapulmia ja koulu-uupumusta kaikilla kouluasteilla
Oppimisen vaikeudet ovat selvästi lisääntyneet kaikilla kouluasteilla, ja koulu-uupumus on yleistynyt erityisesti lukiolaisilla. Tyttöjen tilanne näyttää lähes kaikilla mittareilla mitattuna poikia huolestuttavammalta. Niin Lahdessa kuin koko Suomessa kolmasosa tytöistä on masentuneita ja kolmasosa kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta. Mielialaongelmia on jo joka viidennellä alakoululaisella.
Lisäksi neljäsosa 8.–9. -luokkalaisista ja lukiolaisista kokee opintojen merkityksen heikentyneen.
Kaupungin opiskeluhuollon palvelupäällikkö Eija Kinnunen toteaa, että etäopetus ei ole kaikille sopinut ja opiskelu on koettu vaikeana ja kuormittavana.
– Jo kaksi vuotta sitten kouluterveyskyselyn tulosten mukaan yksinäisyyden kokemus oli lisääntynyt kaikilla kouluasteilla Lahdessa ja valtakunnallisesti, ja nyt korona-aikana tämä kokemus on ymmärrettävästi lisääntynyt, jatkaa lukiojohtaja Heikki Turunen.
Henkisen väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kokemukset yleistyneet
Perheessä koettu fyysinen ja henkinen väkivalta on lisääntynyt. Lisäksi seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat huolestuttavan yleisiä kaiken ikäisillä lapsilla ja nuorilla, erityisesti tytöillä niin Lahdessa kuin koko Suomessa. Tuloksista selviää se, että seksuaalista häirintää ei juurikaan tapahdu kouluissa ja oppilaitoksissa vaan pääosin verkossa.
– Pandemia-aika varmasti osin selittää valitettavaa kehityssuuntaa, sillä on vietetty paljon aikaa verkossa ja perheen kesken. Etäopiskelu, etätyöt, taloudelliset huolet, karanteenit ja kriisitilanne kaikkineen ovat kuormittaneet perheiden arkea, Kinnunen pohtii.
– Päijät-Hämeessä on olemassa toimintamalli seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn, mutta mallin juurtuminen arkeen vaatii vielä työtä.
4.–5. -luokkalaisten kokemukset kouluyhteisöön kuulumisesta vahvistuneet
Kinnusta tuloksissa ilahduttaa se, että lahtelaisten lasten ja nuorten kokemukset luokkayhteisöön kuulumisesta ovat vahvistuneet.
– 4.–5. -luokkalaisista suurin osa ja yläkoululaisista reilusti yli puolet (noin 57%) kokee olevansa tärkeä osa omaa luokkayhteisöään. Lahdessa tämä on yleisempää kuin maassa keskimäärin. Suurin osa (77%) 4.–5. -luokkalaisista lapsista pitää edelleen koulunkäynnistä.
– Kiusaaminen yläkouluissa on entisestään vähentynyt ja on meillä harvinaisempaa kuin muualla ja myös useammin loppuu, kun siitä kerrotaan.
Perusopetuspalveluista opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilposen mukaan ilahduttavaa on myös se, että perusopetuksessa aiempaa huomattavasti useampi oppilas kokee, että opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä heille kuluu ja Lahdessa tätä koetaan yleisemmin kuin muualla.
– Toisaalta 8.–9. -luokkalaiset ja toisen asteen opiskelijat kokevat opettajilta saadun tuen heikentyneen. Sama ryhmä kokee myös luokkayhteisöön kuulumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien heikentyneen.
Tärkein hyvinvointityö tehdään kouluyhteisön kohtaamisissa
Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Marja Mikola kaupungilta kertoo, että keväällä 2021 toteutettiin perusopetuksen oppilashuoltoryhmille paikallinen kysely, jonka tulosten mukaan kouluissa tehdään valtavasti ehkäisevää työtä arjessa.
– Vaikka on paljon menetelmiä ja ohjelmia, joiden tarkoitus on edistää hyvinvointia tai ehkäistä kiusaamista, päihteiden käyttöä ja muita ongelmia, niin se tärkein työ tehdään osana päivittäisiä kohtaamisia kouluyhteisöissä.
– Käytössä on runsaasti myös erilaisia tunnetaitoja ja yhteisöllistä toimintakulttuuria edistäviä ohjelmia ja niitä osataan kouluissa käyttää.
– Pandemiankin aikana opettajat ovat venyneet aivan uskomattomiin suorituksiin, kiittävät Kilponen ja Turunen peruskoulujen ja lukioiden opettajia sekä koko henkilöstöä hienosta työstä.
Lahtelaisten nuorten elintavat kohentuneet
Alkoholin käytössä on jo vuosia ollut laskeva trendi ja myönteinen kehitys jatkuu edelleen. Kokonaan raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt. Humalahakuinen juominen, tupakointi, nuuskan käyttö, huumekokeilut ja huumeiden käyttö ovat kokonaisuudessaan vähentyneet edelliseen kyselyyn verrattuna. Tästä poikkeuksena on tyttöjen kannabiksen käytön lisääntyminen, mikä näkyy erityisesti 8–9 luokalla ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
Lahtelaisten nuorten liikunnan harrastaminen on yleisempää kuin muualla maassa. Koululounas jää harmillisen usein Lahdessakin syömättä, mutta koululounaan syöminen on kuitenkin Lahdessa yleisempää kuin maassa keskimäärin.
Opiskeluhuollon palveluihin on helppo hakeutua
Alakoululaiset ovat kokeneet terveystarkastusten toteutuneen laadukkaasti siitä huolimatta, että terveydenhoitajat ovat koronatilanteesta johtuen joutuneet osin siirtymään muihin tehtäviin. Terveystarkastuksissa lapset uskaltavat kertoa asioistaan ja kokevat, että heidän mielipidettään kuunnellaan.
Myös yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat kokevat saaneensa apua kouluterveydenhoitajalta. Kaikilla kouluasteilla oppilaiden ja opiskelijoiden mielestä on helppo päästä keskustelemaan kuraattorin ja psykologin kanssa. Silti on joukko nuoria, jotka kokevat tarvinneensa apua mutta eivät sitä jostakin syystä opiskeluhuollosta ole saaneet.
– Tähän Lahden kaupungissa panostetaan jatkossa, kun opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän avustuksen turvin voidaan jo heti ensi vuoden alusta lisätä kuraattoripalveluita sekä perusopetuksessa että toisella asteella, Kinnunen toteaa.
Pitkäjänteisellä kehittämistyöllä tuloksiin
– Lahdessa opiskeluhuollon erityisinä kehittämiskohteina on kahdeksan vuoden ajan ollut kiusaamisen ja päihteiden käytön vastainen työ sekä oppilaiden osallisuuden ja kuulluksi tulemisen vahvistaminen. Tämä pitkäjänteinen kehittämistyö on tuottanut tulosta ja sitä edelleen jatketaan, Kinnunen vakuuttaa.
Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään syksyn aikana kaupungin johtoryhmissä, lautakunnissa ja erilaisissa työryhmissä. Koulujen ja oppilaitosten tulokset valmistuvat joulukuussa, ja kouluissa niitä käsitellään vuoden 2022 alussa. Tuloksia hyödynnetään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadinnassa.
Lisätiedot
Lahden kaupunki
opiskeluhuollon palvelupäällikkö Eija Kinnunen, 050 539 1660
ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Marja Mikola, 044 482 6378
perusopetuksen opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen, 044 716 1328
lukiojohtaja Heikki Turunen, 044 716 1330
Lahden oppilas- ja opiskelijahuollon verkkosivut
– Lahden kouluterveyskyselyn tuloksista 2021 on koottu tiiviit infograafit ikäryhmittäin