Lahden kaupunki kehittää kestäviä koulumatkoja yhteistyössä kumppanioppilaitosten kanssa. Työtä tehdään osana Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (Kelpo) -hanketta. Syyskuun aikana koulumatkoista ja liikkumistottumuksista on kyselty Renkomäen ja Mukkulan koululaisilta ja heidän vanhemmiltaan sekä ammattioppilaitos Salpauksen opiskelijoilta. Syyskuun aikana toteutetut kyselyt ovat tavoittaneet kaikkiaan yli tuhat vastaajaa.
Kyselyillä on kartoitettu liikkumisen nykytilaa ja ne täydentävät osaltaan vuosina 2018 ja 2022 toteutettuja koulumatkakyselyjä. Kelpo-hankkeen puitteissa tehdyt kyselyt auttavat edistämään Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmaa, jossa koulumatkat on tunnistettu yhtenä tärkeänä toimenpidekokonaisuutena. Ensi vuonna kumppanioppilaitoksissa tehdään kestävään liikkumiseen liittyviä kokeiluja. Kyselytulosten ja kokeilujen pohjalta laaditaan oppilaitoksille liikkumissuunnitelmat, joiden on tarkoitus toimia esimerkkinä muillekin Päijät-Hämeen kouluille, ja kannustaa lapsia ja nuoria kestävään arkiliikkumiseen koko maakunnan alueella.
Seuraavana on joitakin poimintoja kyselystä. Yksi liittyy vanhempien esimerkin vaikutukseen. Säännöllisemmin pyöräilevien vanhempien lapsista 70% pyöräilee sulan maan aikana kouluun, kun taas harvemmin ja ei ollenkaan pyöräilevien vanhempien lapsilla luku on 43%. Kysely vahvistaa myös aiempaa tietoa siitä, että pyöräilijät ja autoilijat eivät ole eri heimoa, vaan olemme kaikki enemmän tai vähemmän monien eri kulkutapojen käyttäjiä. Säännöllisimmin pyöräilevistä vanhemmista 96%:lla on kotitaloudessaan yksi tai useampi auto käytössä. Vähemmän pyöräilevillä luku on aavistuksen pienempi (92%).
Talven vaikutus kulkutapoihin on selvä. Esimerkiksi kouluun pyöräilevien alakoululaisten määrä tippuu 64%:sta 8%:iin. Samalla myös kouluun säännöllisesti kyyditettävien määrä kasvaa 5%:sta 13%:iin. Usein saattamista voidaan perustella turvallisuudella tai pitkällä matkalla. Kouluun lapsiaan kyyditsevät asuvat kuitenkin pääsääntöisesti (55%) alle kahden kilometrin päässä koulusta, ja säätilalla ja talviolosuhteilla (39%) on selvästi suurempi rooli kyydityksen syynä kuin turvallisuudella (13%).
Talviliikkuminen ei kuitenkaan ole pelkästään asennekysymys, vaan merkittävä rooli on myös olosuhteilla. Esimerkiksi 46% Mukkulan yläkoululaisista toivoo parempaa aurausta ja hiekoitusta kulkemistaan helpottamaan, mikä nostaa sen selvästi tärkeimmäksi toiveeksi muihin kestävän liikkumisen olosuhdetekijöihin nähden. Kelpo-hankkeen projektipäällikkö Juuso Vähä-Piikkiö kertoo, että vanhempien lapsilleen tarjoamiin koulukyyteihin on haastava vaikuttaa, jos kävely- ja pyöräilyolosuhteet eivät ole kohdallaan. Muun muassa tähän hanke pyrkii vaikuttamaan.
Huolestuttavana nousee esiin se, että yläkoululaisista 76% toivoisi olevansa paremmassa fyysisessä kunnossa. Koulumatkojen 400 vuosittaista treenimatkaa ovat selvästi osittain alihyödynnettyä potentiaalia. Mielenkiintoista kuitenkin on, että esimerkiksi alakoululaisista ainoastaan 59% kulkee koulumatkansa aina suorinta ja lyhintä reittiä. Etenkin kavereiden kulkeminen vaikuttaa monilla vastaajilla (43%) houkuttelevan pidemmille matkoille. Tässä on selvästi potentiaalia vielä pidempiinkin lenkkeihin, sillä 54% on sitä mieltä, että kavereiden kanssa kulkeminen tekisi matkasta nykyistä mukavamman.
Yleisesti koulumatkaliikkumisen tilanne on kansainvälisesti verrattuna varsin hyvä. Esimerkiksi Mukkulan yläkoululaisista 89% vastaajista kokee voivansa valita haluamansa kulkutavan koulumatkalle, ja 54% kokee, että mikään seikka ei heikennä koulumatkan turvallisuutta. Aktiivisen ja omatoimisen liikkumisen asema on edelleen vahva. 87% alakoululaisista kulkee syksyllä ja keväällä koulumatkansa esimerkkikouluissa jalkaisin tai polkupyörällä, ja vain 4% vastaa, ettei pidä koulumatkansa kulkemisesta. Kehittämistarpeista huolimatta monesta asiasta voi siis olla varsin tyytyväinen, toteaa Vähä-Piikkiö lopuksi.
KELPO-hanke
-
Juuso Vähä-Piikkiö
Projektipäällikkö