Lahden kaupunki osallistuu Luonnonvarakeskuksen tutkimukseen, jossa haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua kurtturuusua (Rosa rugosa) torjutaan biologisesti kaupunkialueilla. Torjuntamenetelmä perustuu Suomen luonnossa yleisenä esiintyvän purppuranahakkasienen (Chondrostereum purpureum) käyttöön. Kyseinen sieni kykenee lahottamaan tehokkaasti lehtipuita, joissa on tuore vaurio, ja tällöin lehtipuiden vesominen estyy. Vesakontorjunnassa menetelmällä on saavutettu hyviä tuloksia. Mikäli vastaavanlaisia tuloksia saadaan kurtturuusun torjunnassa, se voi olla potentiaalinen menetelmä myös tämän haitallisen vieraslajin torjunnassa.
Vuosien 2021–2023 aikana toteutettavassa tutkimuksessa ovat mukana myös Helsingin ja Turun kaupungit.
Tutkimusmenetelmät ja aloitus
Kesäkuun alussa 2021 tutkimukseen valituissa kohteissa kurtturuusukasvustot katkaistiin raivaussahalla ja katkaisupinnoille ruiskutettiin vesiliuoksessa olevaa purppuranahakan sienirihmastoa. Käsiteltyihin kohteisiin perustettiin 1m2 kokoiset tutkimusalat, joita verrataan vastaaviin kontrollialoihin. Kontrollialoihin tehtiin pelkkä raivaus. Heti käsittelyn jälkeen tutkimusruudulla mitattiin kantojen peittävyys, korkeus, läpimitta sekä elävien ja kuolleiden kantojen lukumäärä. Tutkimusruuduilta laskettiin myös vihreitä lehtiä tai versoja kasvavien kantojen lukumäärä.
Kolmen kuukauden kuluttua käsittelystä tutkittiin purppuranahakkasienen itiöemien, hopeakiiltotaudin (tyypillinen purppuranahakkasienen aiheuttama oire kasveilla, joihin ko. sieni on iskeytynyt) ja kuolleiden versojen esiintyminen sekä kuolleiden kantojen, elävien ja kuolleiden vesojen ja kiulukoiden lukumäärä.
Tuloksia ensimmäiseltä puolelta vuodelta
Lahden kontrollialoilla kurtturuusukasvustot olivat elinvoimaisia ja vihreitä, mutta sienellä käsitellyissä kasvustoissa nähtiin jo käsittelyn aiheuttamia vaikutuksia. Noin 57 %:ssa sienikäsitellyistä aloista esiintyi kantoja, joissa näkyi purppuranahakkasieni. Myös hopeakiiltotautia, kuolleita versoja ja kantoja esiintyi sienikäsitellyissä ruuduissa kontrolliruutuihin verrattuna enemmän. Elävien versojen määrissä ei näkynyt eroa sienikäsiteltyjen ja kontrolliruutujen välillä, mutta kiulukoiden määrä oli sienikäsitellyissä ruuduissa isompi pelkkiin raivattuihin ruutuihin verrattuna.
Ensimmäiset tulokset ovat siis lupaavia ja seuraavissa maastoinventoinneissa syksyllä 2022 ja 2023 seurataankin, miten lahoprosessi etenee.
Yhteystiedot:
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala, Lahden kaupunki, p. 044 416 3997
Erikoistutkija Leena Hamberg, Luonnonvarakeskus, leena.hamberg@luke.fi, p. 029 532 5400