Terveysmetsän positiiviset vaikutukset heijastuvat konkreettisesti psykiatriseen hoitotyöhön.
Luonto on koettu lohduttavana elementtinä ja se tarjoaa tukea potilaan ahdistuksen hallintaan. Hyvinvointialueen työntekijöille suunnatun kyselyn mukaan lähes puolet vastaajista on jo ehtinyt hyödyntää terveysmetsää arkisessa työssään.
Kuormituksen keskellä moni kaipaa lähiluonnon tarjoamaa tilaa hengittää, vaikka varsinaisia mielialaoireita ei olisikaan. Myös hoitotyön ammattilaisille suunnattu työnohjaus on saanut terveysmetsästä voimauttavan miljöön. Psykiatrian poliklinikalla työntekijät kohtaavat päivittäin monimuotoisia sekä kehoa että mieltä kuormittavia ilmiöitä.
Asennemuutosta hoitotyöhön
Keväällä 2025 alueen ammattilaisille tullaan tarjoamaan koulutuksen kautta yhä syvempää ymmärrystä planetaarisen terveyden kokonaisvaltaisesta ajattelutavasta eli ihmisen ja luonnon välisestä yhteydestä.
Kouluttajana toimii maailman ensimmäinen planetaarisen terveyden lääkäri, neurologi Hanna Haveri, joka aloitti työnsä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella Luontoaskel terveyteen -ohjelman myötä. Haveri pitää terveysmetsässä tehtävää työnohjausta erinomaisena avauksena ja työntekijöiden oivalluttajana.
– Omien kokemusten kautta luonnon hyvinvointivaikutukset on helpompi tuoda avuksi myös potilastyöhön. Terveydenhuollossa korostuu usein riskiajattelu. Metsässäkin saatetaan nähdä lähinnä terveysriskejä, kuten borreliaa. Tällöin hyötynäkökulmat voivat jäädä varjoon. Kyse on pitkälti asenneilmapiirin muutoksesta, Haveri toteaa.
Päijät-Hämeessä todellakin tehdään nyt asioita uudella tavalla muutenkin kuin rekrytoimalla planetaarista terveyttä kollegoille oivalluttava lääkäri. Haveri kertoo esimerkin hienosta kampanjasta, jossa hyvinvointialue kannusti jo rekrytointivaiheessa työntekijöitään luontoon ”hiihdä töihin” -viestillä.
Kun 10-vuotista edelläkävijäohjelmaa suunniteltiin vuonna 2021, toivottiin sen muodostavan eräänlaisen sateenvarjon monipuolisille terveys- ja ympäristötavoitteet yhdistäville aktiviteeteille Päijät-Hämeen alueella. Sellaiseksi se on ehtinyt jo muodostuakin, vaikka ohjelma on vasta alussa.
Luontoaskel terveyteen -ohjelma kokoaa siis yhteen ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintään liittyvän työn, joka samalla edistää kansanterveyttä. Tämä planetaarisen terveyden ohjelma on herättänyt laajaa kansallista ja kansainvälistä kiinnostusta. Lahti ja Päijät-Häme ovat tässä työssä selkeästi edellä muita. Myös tiedemaailma tuottaa alueella jatkuvasti uutta tietoa hyödynnettäväksi.
Yhteistyötä planetaarisen terveyden agendalla
Terveysmetsä on kansainvälisen, EU-rahoitteisen GoGreenRoutes-hankkeen lahtelaistoteutus. Muut kehittäjäkaupungit Burgas, Uumaja, Limerick, Versailles ja Tallinna ovat kuluneen neljän vuoden aikana toteuttaneet omia luontopohjaisia ratkaisuja omista lähtökohdistaan.
Kaikilla osallistujilla on kuitenkin yhteinen tavoite: tehdä kaupungeista vihreämpiä, jotta sekä ihmiset että luonto voisivat nykyistä paremmin kaupunkialueilla. Parhaimmillaan asuinympäristö voi edistää sekä terveellisyyttä että kestävyyttä kosketuksessa luontoon.
– Lahden kehittämiskohde oli hyvin erilainen kuin muilla kaupungeilla, koska meillä terveysmetsässä luonto oli jo valmiina. Liikkeelle ei tarvinnut lähteä viherryttämisestä. Missionamme olikin kannustaa ihmisiä luontoon aiempaa aktiivisemmin ja tuoda esiin luonnon hyvinvointivaikutuksia, kertoo Taru Suutari Lahden kaupungilta.
Suutari uskoo monen muun teemoihin perehtyneen asiantuntijan tavoin, että luontoa tullaan lähitulevaisuudessa hyödyntämään innovatiivisin tavoin monien terveyshaasteiden ratkaisijana. Maailmalla näistä teemoista puhuttaessa käytetään usein termiä One Health, joka on läheistä sukua planetaarisen terveyden käsitteelle.
One Health on käytännöllinen lähestymistapa, jota käytetään esimerkiksi kansanterveyden, eläinlääketieteen, ekologian ja elintarviketurvallisuuden aloilla. Planetaarinen terveys taas keskittyy ihmisten terveyden ja planeetan elinympäristön välisten riippuvuussuhteiden tarkasteluun laajemmassa mittakaavassa.
Miljoonien eurojen vuosihyödyt luonnosta
Kaupunkiluonnon merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille tunnistetaan koko ajan paremmin. Luonto lievittää stressiä sekä parantaa ongelmanratkaisu- ja keskittymiskykyä. Luontoalueet houkuttelevat liikkumaan ja viettämään aikaa yhdessä läheisten kanssa. Samalla ollaan kontaktissa luonnon mikrobeihin, mikä auttaa ehkäisemään immuunijärjestelmän häiriöitä.
Luonnonvarakeskuksen ja THL:n tekemän selvityksen mukaan luonnolla on merkittävä potentiaali kansanterveyden edistämisessä ja terveydenhuollon kustannussäästöissä.
Suomessa voidaan saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuosittainen hyöty pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Vastaavasti lähiluonnon vähentäminen lisää kustannuksia.
Selvityksessä suositellaan luonnon terveyshyötyjen huomioimista niin sosiaali- ja terveyssektorilla, ihmisten arkiympäristöissä kuin liiketoiminnassa.
Yritysten innovaatiota ja yhdistystoimintaa
Yhteinen huoli luontokadosta, ilmastonmuutoksesta ja ihmisten terveydestä on käynnistänyt viime vuosina Lahden seudulla lukuisia uusia avauksia tiedemaailmassa, koulutusorganisaatioissa ja järjestöissä.
Yhteisiin talkoisiin on nyt saatu myös yritysmaailma syksyllä 2024 alkaneen Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeen myötä.
– Mukana on 15 päijäthämäläistä yritystä, jotka ovat halunneet lähteä kehittämään uusia luontolähtöisiä palveluja ja tuotteita. Innovointi perustuu tutkimusnäyttöön luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä, kertoo tutkija Riikka Puhakka LAB-ammattikorkeakoulusta, joka on hankkeen päätoteuttaja.
Innovaatiot eivät kehity kaupalliseksi toiminnaksi hetkessä, sillä palveluja konseptoidaan ja pilotoidaan ensin valituissa ympäristöissä. Malttamattomille planetaarisen terveyden konkretisointia odottaville terveisiä kannattaa kertoa vaikkapa LUOVA-hankkeesta, jossa käytännön toteutuksiin lähdettiin välittömästi.
Avainsäätiön ja Lahden Diakonialaitoksen uutta luova yhteistyö alkoi vasta viime syksynä, mutta käyntiin on saatu jo monenlaista toimintaa suurimmassa huono-osaisuusriskissä olevien työikäisten hyvinvoinnin tueksi.
Tavoitteena on yhdistää luontolähtöinen hyvinvointi ja vaikuttava osallisuus.
– Kolmen kuukauden Luonto vaikuttaa -kurssilla osallistujat saivat itse vaikuttaa kurssin luontokokemuksiin ja lajikokeiluihin. Muun muassa luontokuvausta, souturetkiä ja tähtitornivierailua Ursalla toivottiin ja kaikki nämä myös toteutettiin, Virpi Hämäläinen Avainsäätiöltä kertoo.
Kaikki edellä kuvailtu tukee aidosti Lahden kaupunginhallituksen tavoitetta tehdä Lahdesta luontopositiivinen vuoteen 2030 mennessä. Luontopositiivisuus tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että luonnon monimuotoisuus lisääntyy eikä heikkene – kuten se tällä hetkellä tekee. Luontokato on pysäytettävä.
Kunnianhimoinen tavoite vaatii jo käsiteltyjen teemojen lisäksi muun muassa luonnon tilan parantamista ja uudenlaista maankäyttöajattelua, kestävämpiä kulutustapoja ja ruokailutottumuksia sekä koulutusta alueen tekijöille. Ja ennen kaikkea vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhteinen tahtotila on Päijät-Hämeessä lupaavan vahva.
Teksti: Terhi Kangas