Lahden Historiallinen museo herättää perinteisen kartanomiljöön eloon

Museon juuret ovat yli sadan vuoden takaisessa historiassa ja museonäyttelyitä rakennuksessa on ollut esillä jo vuodesta 1968 alkaen. Arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1898 kapteeni August Fellmanin perheen kodiksi ja siirtyi Lahden kaupungin omistukseen 1900-luvun alussa. Fellmannien perheen tarjoama arvokas historiallinen perintö on kuitenkin huomioitu museon sisällä eri tavoin.

Museon ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Salonki on Fellmannien aikaa jäljittelevä entisöity huone, jossa kartanoestetiikka pääsee oikeuksiinsa. Myös August ja Ida Fellmannin muotokuvat löytyvät Salongin seinältä. Salongin kruunut ovat vanha koristeellinen kakluuni ja entisöity kattofresko.

– Salonki on meidän tapamme kunnioittaa kartanon historiaa, vaikka museon tiloissa onkin moderni museonäyttely, eikä kyseessä ole kartanomuseo, näyttelyamanuenssi ja projektipäällikkö Ilkka Kuhanen kertoo.

Perinteistä kartanomiljöötä ja perinteistä museomaailmaa on kunnioitettu myös muualla museon sisä- ja ulkopuolella. Museouudistuksessa kartanon sisätiloissa on huomioitu alkuperäistä kartanoestetiikkaa esimerkiksi väri- ja materiaalivalinnoissa. Myös kartanon ympärillä oleva puistoalue on uudistettu sodanjälkeisen puistoarkkitehtuurin ohjaamana. Puiston arkkitehtinä toimi Mona Schalin ja merkittävä elementti puistossa ovat esimerkiksi kartanorakennuksen takana ollutta massiivista kiviportaikkoa jäljittelevät portaat puistoalueen etuosassa.

Hyvä paikka -päänäyttelyssä on paljon perinteisyyttä ja se on voimakkaasti digitaalinen

Päänäyttelyssä yhtenä keskeisenä punaisena lankana ovat toimineet esineet ja niiden tarinat. Museon kokoelmista ja lainoina näyttelyyn koottavat esineet nostavat esiin päijäthämäläistä kivikautista ja rautakautista asutusta, Lahden paloon liittyvää historiaa ja monta muuta asiaa. Museon kokoelmista esille on nostettu erityisesti tekstiileitä. Esineiden merkitys näyttelytarinassa on keskeinen ja esillä on lisäksi esimerkiksi Lahden torikaivauksiin liittyvää esineistöä, jota ei aiemmin ole esitelty. Esille asetetaan myös kansallismuseon kokoelmista suljettuihin kokoelmiin kuuluvia esineitä.

Perinteinen kartanomiljöö on Hyvä paikka – Jääkaudesta nykypäivään -päänäyttelyn myötä rakentunut laajasti digitaaliseksi kokonaisuudeksi. Näyttelysisällöistä jopa 75 % on viety helposti lähestyttäviin ja kokemusmaailmaa rakentaviin digitaalisiin toteutuksiin.