EU:n ympäristömeludirektiivin ja kansallisen ympäristönsuojelulain mukaan yli 100 000 asukkaan kaupunkien on tehtävä viiden vuoden välein meluselvitys. Sen tarkoituksena on etsiä keinoja, joiden avulla voidaan vähentää ympäristömelua ja sille altistumista.
Nyt tuotetut meluselvitykset kuvaavat vuoden 2021 melutilannetta. Melutasot on selvitetty maanteiden, katujen, rautateiden ja direktiivin edellyttämien teollisuuslaitosten kuten Kymijärven voimalan osalta.
– Meluselvitys on tehty aiemmin kahdesti eli vuosina 2012 ja 2017. EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluselvityksen 2022 tuloksia ei voida suoraan verrata kansallisiin melutason ohjearvoihin, koska näiden laskentatavat ja tulokset eroavat toisistaan. Ympäristömeludirektiivin tavoitteena on saada EU:n jäsenmaiden melutilanteesta vertailukelpoista tietoa, kertoo ympäristötarkastaja Johanna Saarola.
Meluselvityksen tulokset eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia myöskään aiempiin selvityksien kanssa, koska lähtötiedot, mittaustavat ja selvitysten kohteet ovat vaihdelleet. Esimerkiksi verrattuna vuoden 2012 meluselvityksen tuloksiin tie- ja katuliikenteen melulle päiväaikaan altistuvien asukkaiden määrä on kasvanut 15 % ja asukasmäärään suhteutettu altistuvien osuus on hieman pienentynyt.
Tieliikenteestä eniten melua
Kansallisilla arvoilla laskettujen tulosten perusteella Lahden kaupungin 120 000 asukkaasta 26 800 (22,3 %) altistuu tieliikenteen melulle, jonka päiväajan keskiäänitaso on yli 55 dB. Raideliikenteen aiheuttamalle melulle altistuu 1 000 (0,8 %) asukasta.
Yöaikaan yli 50 dB:n tieliikennemelulle altistuu 17 500 (14,6 %) asukasta ja raideliikennemelulle 2 100 (1,8 %) asukasta. Teollisuuslaitoksista selvityksessä oli mukana vain Kymijärven voimala, josta ei aiheudu vertailuarvojen ylittävää melua. Noin 43 % tieliikenteen melulle altistuvista asuu rakennuksessa, jossa on ns. hiljainen julkisivu, mikä tarkoittaa, että jollakin rakennuksen julkisivuista on 20 dB hiljaisempi kohta kuin rakennuksen meluisimmalla julkisivujen kohdalla.
Yhteismelukartat antavat tiedon kohteiden kokonaismelutilanteesta. Yhteismelulla tarkoitetaan kaikkien selvityksessä mukana olevien melulähteiden (tie-, katu- ja raideliikenne sekä teollisuus) yhdessä aiheuttamaa melua.
– Kansallisten selvitysten tuloksia käytetään Lahdessa esimerkiksi melutilanteen seurantaan ja maankäytön suunnitteluun. Esimerkiksi melukarttoja voidaan hyödyntää meluntorjunnan toimenpiteiden suunnitteluun tai uusien rakennusalueiden melun tarkastelun arviointiin, kertoo Johanna Saarola.
Selvityksen perusteella Lahden kaupunki laatii meluntorjunnan toimintasuunnitelman vuoden 2024 heinäkuuhun mennessä.
Meluselvityksestä pidetään asukastilaisuus syyskuussa
Meluselvityksiä esitellään kaupunkilaisille
asukastilaisuudessa 21.9. klo 17. 00 alkaen Teams-alustalla. Selvityksen laatinut konsultti esittelee työn tuloksia ja vastailee kysymyksiin yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa.
Selvitykset viedään myös tiedoksi Lahden kaupunkiympäristö- ja rakennus- ja ympäristölupalautakunnan kokouksiin syksyn aikana.
Lahden meluselvitys 2022. Kansallisiin ohjearvoihin verrattavat laskennat.
Lisää tietoa melusta