Lahden kaupunginjohtaja koululaisten kyselytilaisuudessa: ”Suosittelen kaikkia syömään kouluruokaa”

Hyvää! Olen tosi iloinen, että tulee kesä. Olen kesäihminen ja saan voimaa siitä, että kesä tulee. Ääni on vähän painuksissa, sillä minulla on koivuallergia. Siitä huolimatta kesäisin piristyn ja jaksan tehdä töitä paremmin.

Se onkin hyvä kysymys! Kaupunginjohtajan tehtävä on johtaa kaupungin toimintaa. Pitää huolta siitä, että kaupungin palvelut, kuten koulut toimivat. Vastaan myös siitä, miten kaupungin taloudesta huolehditaan ja miten kaupungin kehittymistä johdetaan.

Kaupunginjohtaja tekee myös esitykset kaupungin hallitukselle, eli kaupunginjohtaja ei päätä kaupungissa kaikista asioista, vaan niistä päättää meidän kansalaisten valitsemat kaupungin valtuusto ja valtuustosta valittu kaupungin hallitus. Minun tehtäväni on siis kerätä meiltä ne asiat, jotka pitäisi päättää, ja viedä ne päätöksentekoon.

On se aika kiireistä. Ei tahdo tunnit aina riittää. Kaupunginjohtaja noudattaa sellaista tiukkaa lukujärjestystä joka päivä.

Minua kiinnostaa kaupungin kehittäminen ja johtaminen. Olen myös utelias näkemään, miten hyvä Lahti me saadaan tehtyä. Herään aamulla iloisena, koska tämä on tosi kiinnostavaa ja jännittävää työtä.

Kaupunginjohtajan työ on kokovartalotyötä. Siinä pitää laittaa itsensä likoon, ja silti aina pitää miettiä miten voisi antaa itsestään enemmän.

Istun paljon kokouksissa. Se ei ole paras puoli tässä työssä, mutta olen tottunut siihen. Joinakin päivinä on paljon kokouksia. Saatetaan aloittaa kello kahdeksan aamulla ja lopettaa illalla yhdeksältä. Se on ihan liian päivä kyllä.

Sen lisäksi tapaan paljon ihmisiä, mikä on tosi kivaa. Tapaan kaiken ikäisiä lahtelaisia, ja koska Lahti on nykyään tunnettu maailmalla, ympäristöasioista varsinkin, käyn puhumassa siitä ulkomailla, jos kutsutaan.

Parasta on se, kun joku onnistuu. Toinen paras puoli on tavata uusia ihmisiä ja lahtelaisia.  Huonointa on se, että kaupunginjohtajalla ei ole oikein omaa aikaa. Ja se, että vaikka välillä tehtäisiin kuinka paljon töitä, niin kaikki ei aina onnistu.

Aika isoja asioita monesti. Jos esimerkiksi yritetään saada joku iso yritys Lahteen, niin miten se tehdään ja kuinka sitä yritystä houkutellaan. Vuosittain toistuva iso asia on Lahden talousarvioesityksen tekeminen. Minähän en sitä lopullista päätöstä tee, mutta teen sen esityksen mihin seuraavana vuonna kaupungissa käytetään rahaa. Se on tietenkin iso juttu.

Myös tärkeitä ja isoja päätöksiä on ne, jossa päätetään jostain periaatteesta.

Lahti on tosi kiva kaupunki.

Lahdessa on hirveän hyvä mahdollisuus tehdä tästä kaupungista parempi. Tehdään paljon myönteistä muutosta. Ei sitä kaupunginjohtaja tee, mutta olen siinä mukana. Tehän teette sitä oikeastaan enemmän – lapset ja nuoret muuttaa tätä kaupunkia paremmaksi.

Parasta kaikissa paikoissa on ihmiset. Jos täällä ei olisi lahtelaisia niin täällä olisi tylsää. Onhan täällä paljon muutakin hienoa: Lahti on oikea kaupunki luonnon keskellä. Kaikki se, mitä isosta kaupungista voi saada, ja sen lisäksi Vesijärvi ja kaikki upeat metsät ja harjut. Mahdollisuus elää omaa elämää on Lahdessa tosi hyvä.

Kyllä mä varmaan olen. Olen sellainen optimistiluonne, että yritän pysyä onnellisena. Joka päivä ei ole hyvä, ja on tietysti sellaisia päiviä, kun en ole. Mutta yleensä olen.

Pitkään ei ollut unelma-ammattia. Yläasteella halusin sanomalehden toimittajaksi. Siitä tulikin minun ensimmäinen ammattini. Kun olin sitä tehnyt jonkin aikaa, niin halusin tehdä jotain muuta.

Pelasin jääkiekkoa ja koripalloa, olin tähtitiedekerhossa… Yksi kaveri oli mukana ja se oli tosi jännää ja uutta. Olen myös aina tykännyt lukea.

Totta kai! Sehän on minulle ilo, ja myös kaupunginjohtajan työtä. Oli muuten hyvät kisat!

On itseasiassa kaksi isoa juttua!

Lahteen tuli yliopisto, ja sen myötä tulee tosi paljon uusia opiskelijoita. Se tulee näkymään meidän katukuvassamme, ja jatkossa opiskelijat tulevat ehkä perustamaan firmoja ja ostamaan täältä asuntoja. Se on sellainen asia, joka tulee 10 vuodessa muuttamaan tätä kaupunkia. Mullistava juttu!

Toinen, mistä vielä odotetaan lopullista päätöstä, on se, että jos Fazer rakentaa tänne suklaatehtaan, niin Lahdesta tulee Suomen makein kaupunki!

Tätä kysymystä kaupunginjohtaja miettii joka päivä. Se on meidän työtämme, mun ja mun työkavereiden. Miten me saamme aikaan niitä muutoksia niin että Lahti pääsee eteenpäin, ja että niistä ei olisi haittaa lahtelaisille. Sitä mitä mietin aamuisin suihkussa – että mitä tänään pitäisi tehdä.

Sehän on meidän ylpeyden aihe. Lahti on Suomen paras. Lahtelaiset on lähtenyt tekemään sitä työtä aikaisemmin kuin muut, ja me olemme päässeet pidemmälle kuin muut.

Juuri viime viikolla luin sellaisen uutisen, että lahtelaisten hiilijalanjälki on suomen matalin. Me olemme luopuneet kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa ja kaukolämmössä, ottaneet käyttöön sähköbusseja, kehittäneet kierrätystä, meillä on Suomen ensimmäinen hiilineutraali jääkiekkojoukkue Pelicans… Se on sellainen asia, josta kaiken ikäiset lahtelaiset voivat olla tosi ylpeitä.

Eli jos menet jonnekin, niin voit sanoa, että mä oon Lahest, ja me ollaan tässä parhaita.

Haluaisin, että Lahti olisi entistä dynaamisempi – eli että tänne tulee lisää aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät tästä entistä monipuolisemman kaupungin.

Haluisin, että Lahden keskusta on sellainen paikka, missä kaiken ikäiset ihmiset viettävät aikaa. Ihmiset asuvat eri puolilla, mutta keskusta on sellainen paikka mihin kokoonnutaan. Sitä pitäisi vielä miettiä, että miten siitä saadaan sellainen kaiken ikäisille viihtyisä paikka.

Aika perusteellinen kysymys! Koulu on älyttömän tärkeä paikka. Siellä ei opi pelkkää matikkaa.

Koulu auttaa oman elämän järjestämisessä ja omien unelmien toteuttamisessa. Siellä opitaan asioita, joita tarvitaan elämässä.

Koulussa on myös kavereita. Siellä oppii, millaista muiden kanssa on tehdä töitä ja olemaan muiden ihmisten kanssa. Siellä oppii, että on erilaisia ihmisiä.

Koulussa olisi hyvä miettiä, mitä haluaa elämältä ja mikä täällä minua kiinnostaa ja auttaa eteenpäin. Se heijastuu kauas tulevaisuuteen meillä kaikilla. Minäkään en olisi tässä, jos en olisi jaksanut käydä koulua.

Olen kotoisin Oulusta, ja enkä oikein jaksanut opiskella ruotsia. Myöhemmin olen ajatellut, että olin ihan hölmö.

Menin Helsinkiin töihin, ja siellä piti heti puhua ruotsia. Menin sitten aikuisena opiskelemaan ruotsia, että selviän töistä.  Kun olin oppinut kieltä, niin oli mahtavaa, että pystyin tilata ruokaa ravintolassa ja lukea lehtiä ruotsiksi.

Minkään kielen opiskelusta ei ole haittaa, mutta siitä on paljon hyötyä.

Kaupunki antaa yleisiä linjauksia. Ateriapalveluiden kanssa keskustellaan siitä, paljonko se saa maksaa, ja on erilaisia ohjeistuksia siitä, että se on ravitsevaa ja että ruokaloissa on paljon vaihtoehtoja.

Nykyään kouluruokaa pohditaan paljon, ja pitää kuunnella tarkkaan mitä nykyajan nuoret haluavat syödä. Keskustellaan siitä, minkälainen ruoka olisi sellaista, että se maistuisi kaikille.

En tiedä onko se huonompaa. Osittain se voi johtua siitä, että makutottumukset muuttuvat ja nuorten maku muuttuu. Kouluruoan tarkoitus ei ole olla huonoa, vaan sen pitäisi olla maistuvaa.

Olisi tärkeää, että te voisitte sanoa, että koulussa on hyvää ruokaa. Siihen laitetaan paljon rahaa ja aikaa, ja olisi tärkeää, että se maistuu.

Suosittelen kaikkia syömään kouluruokaa. Sitä on tutkittu, että opiskelu on helpompaa kun syö päivällä. Se on polttoainetta aivoille.

Heitän teille takaisin haasteen! Se kouluruokahan ei ole vaan sitä, mitä syödään, vaan se hetki. Miten te voisitte tehdä siitä hetkestä tunnelmallisemman?

Tilanne on se, että joissain kouluissa on hyvät tilat ja joissain huonommat. Se on tietenkin ikävää, että kaikilla ei ole samoin. Sellaisen tilanteeseen tuskin päästään, että kaikilla olisi kaikki tilat ja kaikki välineet viimeisen päälle. Mutta siihenkin kannustan teitä antamaan palautetta. Millainen liikunta on kivaa ja millaisia välineitä te tarvitsette?

Tärkeintä on, että liikutaan. Me suomalaiset liikutaan yleisesti liian vähän.

Tästä on puhuttu paljon ja tämä aihe liittyy moneen isoon teemaan. Mistä häiriökäyttäytymien johtuu ja mistä nuorien ongelmat tulee? Ei mulla ole siihen yhtä vastausta.

Vastaus lähtee varmaankin kotoa, koulusta, sekä nuorista itsestään. Pidetään huolta kavereista, ei hyväksytä huonoa käytöstä. Jokaisen pitäisi myös omassa päässään miettiä mikä on fiksua toimintaa. Miten mä haluaisin itseäni kohdeltavan. Mutta eihän se pelkästään nuorten asia ole. Meidän pitää tehdä yhdessä töitä sen eteen, että nuorten pahoinvointia olisi vähemmän.

Pitkällä ajalla niitä on oikeastaan lisätty koko ajan.

Jos on sellainen tilanne, että joinain vuosina rahaa on vähemmän kuin toisina, ja silloin meidän pitää keksiä miten sitä rahaa menisi vähemmän. Se on niitä ikävimpiä päätöksiä, mitä me joudumme tekemään. Onneksi meillä on paljon fiksua henkilökuntaa ja opettajia, jotka keksivät sellaisia ratkaisuja, jotka eivät näy suoraan lasten ja nuorten arjessa.

Mutta yleisesti koulut on pidettävä kunnossa ja on huolehdittava siitä, että Lahdessa koulut ovat hyviä jatkossakin.

Niissä on paljon kivoja puolia, ja ne on monesti kivoja yhteisöjä. Mutta isoissa kouluissa voidaan tarjota paremmat tilat ja välineet, sekä enemmän valinnan mahdollisuutta. Koulumatka vähän pitenee, mutta koulussa on enemmän asioita tarjolla. Pieneen kouluun on kallista tarjota tätä kaikkea. Tavoite on kuitenkin, että isot koulut ovat lahtelaisille nuorille hyviä ja parhaita.

Olemme pitkään rakentaneet tosi paljon uusia kouluja. Rakennusta tärkeämpää on kuitenkin se sisältö. Joka vuosi kouluissa kehitetään jotain. Ihmiset miettivät päivittäin, miten kouluista tehdään parempia.

Nastola on pitkulainen, ja keskustasta on jonkin verran matkaa. Liikenne perustuu siihen, paljon sitä käytetään. Mitä enemmän sitä käytetään, niin sitä enemmän sitä kehitetään.

Tärkeää on, että kaupunginosat ovat omaleimaisia ja ylpeitä omista asuinpaikoistaan. Se myös inspiroi kehittämään aluetta. Esimerkiksi Nastolalla on tosi hyvä henki ja ylpeys omasta kaupunginosasta. Valtteri Bottaskin sanoo, että on Lahdesta mutta nastolalainen.

Olen 56-vuotias ja täytän kohta 57. Olen itsekin ihmetellyt, että miten musta on tullut 56-vuotias.

Haluan siirtää kysymyksen studiojoukkueelle, eli vaimolleni! Hän osaisi lääkärinä vastata paremmin. Sen tiedän, että sydän on tärkein.

Pekka Timonen: Mistä te olette ylpeitä Lahdessa? Mistä asioista te haluatte kertoa Lahdesta?

Milka Lehtinen: Itselle on jäänyt vahvasti mieleen Lahden ympäristöpääkaupunkivuosi. Käytiin silloin muun muassa Ympäristögaalassa. Myös Salppurin kisat on ihan parhaat, ja tykkään erityisesti Nastolasta ja tästä meidän Vesijärvestä.

Essi Pietilä: On ihanaa, että Lahdessa on paljon tekemistä. Järjestetään paljon tapahtumia, ja on paljon erilaisia kohteita mitä voi mennä katsomaan. Nastola on myös hyvä paikka. Vaikka koulu on iso, niin monet tuntevat toisensa ja kaikki on kaikkien kavereita.

Olen myös huomannut, että Nastolaa uudistetaan jatkuvasti positiivisella tavalla. On tullut uusi skeittiparkki, monitoimitalo Loisto, uusi puisto.

Pekka Timonen: Eihän kaupunki kehity sillä, että kaupunginjohtaja tekee asioita. Se tapahtuu niin, että kaiken ikäiset tekee asioita. Lahteen tulee paljon erikielisiä ihmisiä. Nyt jo joka sadas kaupungilla vastaan kävelevä ihminen on ukrainalainen. Halutaan ajatella, että jokainen on ensimmäisestä päivästä alkaen lahtelainen. Voitaisiinko laajentaa tuota kaikki on kaikkien kavereita -ajatusta koskemaan koko Lahtea?