Arkkitehdit Aki Davidsson ja Jaana Tarkela ovat olleet Lahden kaupungintalon perusparannushankkeessa pääsuunnittelijoina mukana heti alkumetreiltä lähtien. Arkkitehdit tunnetaan näyttävistä peruskorjaushankkeistaan mm. Suomen Kansallisteatterin ja Helsingin kaupungintalosta peruskorjauksesta.
Jaana Tarkela perehtyi Saarisen tuotantoon syvällisesti jo ennen hankkeen alkua Kansallismuseon laajennuksen arkkitehtuurikilpailua tuomaroidessaan. Kilpailun myötä Tarkela tutustui Saarisen ajan arkkitehtuurin erityispiirteisiin ja mahdollisen täydennysrakentamisen komboihin.
− Pian kilpailun jälkeen käynnistyi Lahden kaupungintalon peruskorjaushanke, jossa näitä oppeja pystyttiin hyödyntämään, Jaana Tarkela kertoo.
Perusparannus lakisuojelun lähtökohdista
Vuonna 1912 valmistunut rakennus on kokenut historiansa aikana pommituksia ja tulipaloja, mutta kaikesta huolimatta sen arkkitehtuuri on hyvin säilynyt. Rakennuksessa on historiansa aikana toiminut valtuuston ja viraston lisäksi muun muassa palokunta, kirjasto, asuntoja sekä poliisikamari.
Rakennusta on vuosien saatossa peruskorjattu ja laajennettu, ja viimeisin peruskorjaus on 1980-luvulta. Oli siis selkeää, että rakennus oli tullut taloteknisen elinkaarensa päähän. Tilojen nykyaikaistamisen myötä tärkeää oli huolehtia myös rakennuksen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta.
Hankkeen alussa Lahden museo esitti kaupungintalon suojelua kulttuuriperintölain pohjalta. Lakisuojeluprosessi käynnistettiin samanaikaisesti perusparannuksen suunnittelun kanssa syksyllä 2019 ja molempia on edistetty rinnakkain. Suunnittelua ja rakentamista toteutettiin intensiivisessä yhteistyössä Ely-viraston, Lahden kaupunginmuseon, Museoviraston, kaavoittajan ja rakennusvalvonnan kanssa.
− Yhteistyö on varmistanut, että toteutusmahdollisuuksien ja suojelun välille ei ole syntynyt ristiriitoja. Kaupungintalon virallinen suojelustatus määritellään perusparannuksen valmistuttua, Tarkela kertoo.
Parannuksen ytimessä sisäpihan kattaminen
Yksi merkittävä osa saavutettavuuden parantamista on rakennuksen sisäpihan kattaminen. Kyseessä on perusparannuksen merkittävin silmin nähtävä muutos rakennuksessa.
Sisäpiha on katettu pilareiden varaan rakennetulla kuparikatoksella, jonka keskialue on umpikattoa ja sivuilla kiertävä lasinen valokate päästää valoa sisään. Umpikaton kuparilevyt on perforoitu kalevalaisaiheisella reikäkuvioinnilla ja takana oleva musta villa akustoi tilan äänimaisemaa. Umpikattoon on siististi mahdutettu myös talotekniikkaa, kuten valaisimia, sprinklereitä ja paloilmaisimia.
Umpikaton materiaaliksi valikoitui lopulta patinoitunut kupari. Yhdessä hoikkien pilareiden kanssa se muodostaa yhtenäisen kappaleen, joka synnyttää valon ja akustiikan keinoin voimakasta tunnelmaa sisäpihalle.
Arkkitehti Aki DavidssonUskomme, että sisäpihan kattaminen luo täysin uusia mahdollisuuksia kaupungintalon käyttämiselle ja madaltaa kynnystä käyttää tilaa lahtelaisten olohuoneena. Tila taipuu nyt moniin erilaisiin tilaisuuksiin, vaikka häihinkin
− Ratkaisu löytyi lopulta tutkimisen ja löytämisen kautta. Suunnittelun aikana mietittiin useita eri vaihtoehtoja ja analysoitiin niiden käytettävyyttä sekä sopivuutta rakennuksen ominaisuuksiin ja arkkitehtoniseen luonteeseen. Tärkeää valinnoissa oli, että ratkaisu seurustelee rakennuksen arkkitehtuurin kanssa ja sopii rakennuksen henkeen, Aki Davidsson muistelee.
Sisäpiha avaa uusia mahdollisuuksia
Sisäpihan kattamisella oli tärkeää luoda lämmintä käyttötilaa, joka mahdollistaa tilojen monipuolisen käytön ympäri vuoden. Kyseessä on ilmeisen ainutlaatuinen kokonaisuus – vastaavaa ei arkkitehdeille ole tullut vastaan maailmallakaan.
Sisäpihan yhteyteen avautuu myös suora sisäänkäynti ravintolatilaan. Alun perin palokunnan hevostallina toiminut tila on uudistettu näyttäväksi kulmaravintolaksi. Uusi esteetön yleisön sisäänkäynti tornin alta houkuttelee kaupunkilaisia astumaan sisälle rakennukseen.
− Uskomme, että sisäpihan kattaminen luo täysin uusia mahdollisuuksia kaupungintalon käyttämiselle ja madaltaa kynnystä käyttää tilaa lahtelaisten olohuoneena. Tila taipuu nyt moniin erilaisiin tilaisuuksiin, vaikka häihinkin, Davidsson vinkkaa.
Allianssin ytimessä yhteistyö
Hanke on toteutettu perusparannushankkeille toistaiseksi vielä epätyypilliseen tapaan allianssimallilla. Allianssissa kaikki hankkeen osapuolet; tilaaja, suunnittelijat ja toteuttajat, työskentelevät tiiviissä yhteistoiminnassa yhteisesti määritetyin tavoittein.
− Allianssityöskentelyn hengessä kaikilla osapuolilla on ollut keskenään hyvä keskusteluyhteys, mikä on ollut erityisen hyödyllistä, kun peruskorjataan vanhaa rakennusta ja yllätyksiä tulee vastaan”, Davidsson kertoo.
Hanketta ovat koetelleet pandemia, sota ja haasteet materiaalien saatavuudessa sekä hinnassa. Hyvällä keskusteluyhteydellä, selkeillä tavoitteilla ja positiivisella yhteistyöllä nämäkin haasteet on ratkottu, ja hanke on valmistui tavoiteaikataulussa.
Perusparannus valmistuu juhlavuoteen
Lahden kaupungintalon peruskorjaus valmistuu sopivasti juhlavuoteen − tänä vuonna kuuluisan arkkitehdin syntymästä tulee tasan 150 vuotta. Hankkeella onkin siis erityinen arvo arkkitehtikaksikolle.
−Kaupungintalon perusparannuksen suunnittelu on ollut hyvin kunniakasta ja uramme kruunaus. Suomen rakennuskannassa on suhteellisen rajallinen määrä suojeltuja historiallisesti merkittäviä rakennuksia, ja tämä on ehdottomasti yksi niistä, Tarkela ja Davidsson iloitsevat.
Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut Lahden kaupungintalo on ollut aikansa monitoimitalo tarjoten tiloja monille kaupungin toiminnoille. Rakennus kuuluu Mariankadun seremonia-akseliin, joka on merkitty maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luetteloon ja listattu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Alkuperäisistä toiminnoista on jäljellä valtuustosali, joka on pysynyt samassa käytössä talon historian ajan.