Elävät Kaupunkikeskustat ry:n kehittämän menetelmän laskentaa on tehty Lahdessa vuodesta 2016 lähtien. Elinvoimalaskennassa seurataan sekä liiketilojen määrää ja käyttäjien toimialoja että tyhjien ja remontissa olevien tilojen määrää. Myös kaupallinen tiiviys otettiin mukaan laskentaan vuonna 2018. Vuoden 2023 laskennassa oli mukana 35 kaupunkia. Tutkimuksesta vastaa TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy.
Liiketilojen kysyntä on vilkasta
Lahden liiketilojen laskenta suoritetaan vuosittain helmikuussa. Viime syksynä tehtiin poikkeuksellisesti ylimääräinen laskenta. Marraskuussa 2022 ja helmikuussa 2023 tehtyjen laskentojen välillä todettiin jopa 86 muutosta (liiketiloja yhteensä 815 kpl).
Muutos liiketiloissa tarkoittaa sitä, että joko toimiala, käyttötarkoitus tai toimija on muuttunut. Tilanne myös elää nopeasti. Helmikuun mittauksen jälkeen esimerkiksi kauppakeskus Triossa monet liiketilat ovat täyttyneet. Helmikuussa Triossa oli 18 liiketilaa vapaana, nyt 11. Lisäksi Triossa on ollut runsaasti tilapäiskäyttöä tyhjissä liiketiloissa.
– Liiketilojen kysyntä on ollut todella vilkasta vuoden aikana. Tiloja on kysytty enemmän lyhytaikaiskäyttöön sekä tilapäisesti taide- ja kulttuuritoimintaan että kausiluontoisesti kaupalliseen toimintaan. Lyhytaikaisellakin käytöllä on suurta merkitystä keskustan elinvoimaan, koska niiden avulla elävöitetään keskustaa, luodaan positiivisia mielikuvia ja saadaan lisää asiakasvirtaa. Liiketilojen käytöllä ja käyttämättömyydellä on myös heijastusvaikutuksia. Siksi on tärkeää muuttaa kulttuuria ja toimintatapoja, jotta liiketilat saataisiin pidettyä aktiivisina, toteaa Lahti Cityn toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen.
Lauantaisin auki olevien kauppojen määrä laski
Viimeisen seitsemän vuoden aikana lauantaisin auki olevien kauppojen määrä on vähentynyt Lahdessa 61:llä. Samaan aikaan arkiyritysten määrä on kasvanut 76:lla. Myös ravintoloita ja kahviloita on tullut 17 lisää. Vuoden 2023 laskennan mukaan viisi ravintolaa ja kahvilaa ovat merkittyinä arkisin palveleviin liikkeisiin.
– Kauppojen määrän väheneminen ei suoraan tarkoita kaupan poistumista vaan osa on voinut siirtyä arkiyritykseksi. Samoin jopa yhteensä 90 (yhteensä 124) partureista, kampaamoista ja kauneushoitoloista on merkittyinä arkisin palveleviin liikkeisiin, vaikka tarjoaisivatkin palveluitaan asiakasvarausten mukaan myös viikonloppuisin, huomauttaa Pipsa Wirtanen.
Elävät Kaupunkikeskustat ry:n elinvoimalaskentamenetelmän mukaan arkiyritykset vaikuttavat elinvoimaan neutraalisti ja lauantailiikkeet positiivisesti.
Kasvanut palvelutoimiala viiden vuoden aikana on kauneus- ja hyvinvointipalvelut (+21 kpl). Kaupan toimialoista ovat vähentyneet määrät eniten vapaa-aika, muoti- ja asusteet, sisustaminen ja kodintarvikkeet -luokissa (–29 kpl).
Verkkokaupat ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana kaupan toimijoiden osalta 13 prosenttiyksikköä ja palvelutoimijoiden osalta 4 prosenttiyksikköä.
Lahti pärjää vertailussa Kuopioon ja Jyväskylään
Vaikka Lahden kaupungin asukasluvun kasvu on ollut hiukan hitaampaa kuin vertailukaupungeissa Kuopiossa ja Jyväskylässä, on Lahden keskusta-alueella Vartin keskusta -tarkastelussa enemmän asukkaita. Tarkastelun mukaan keskustan asukasmäärä on viimeisen 20 vuoden aikana tasaisesti kasvanut.
Lisäksi Lahden keskustassa on liiketiloja laskenta-alueella 815, kun taas Jyväskylässä on 671 ja Kuopiossa 673. Sekä lauantaisin auki olevien kauppojen että ravintoloiden ja kahviloiden määrä on myös Lahdessa suurempi. Arkiyrityksiäkin kivijalkatiloissa on noin sata enemmän Lahdessa kuin Jyväskylässä. Elävät Kaupunkikeskustat ry:n elinvoimaindeksitarkastelussa Lahti nousee korkeammalle tasolle kuin vertailukaupungit.
Perjantait keskustan vilkkaimpia päiviä
Aleksanterinkadun kulkijamittareiden mukaan keskustan vilkkaimpia päiviä ovat lähes joka viikon perjantait. Poikkeuksena ovat markkinapäivät kerran kuukaudessa. Kulkijamäärät ovat palanneet koronaa edeltäviin lukemiin.
Myös pysäköintimäärät keskustassa ovat palautuneet entiselle tasolleen kadunvarsipysäköinnissä ja pysäköintilaitoksissa, joissa yhteensä vieraili noin kaksi miljoonaa käyttäjää. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat lisääntyneet lähes kahdella miljoonalla matkalla edellisvuodesta. Tämä kevät on ollut kulkijamäärien mukaan selkeästi viime vuotta vilkkaampi.
Tapahtumat ja erilaiset ostoskampanjat tuovat keskustaan lisää kävijöitä. Tämän kevään kulkijamääriltään vilkkaimmat päivät ovat olleet helmikuun markkinapäivä 1.2. (16 181), huhtikuun markkinapäivä 5.4. (15 569) ja Yhen illan juttu 21.4. (14 986). Torille pystytetty teltta ja Pelicansien finaalipelien aloituspäivä lauantai 22.4. toi Aleksanterinkadun pohjoispuolelle kevään ajalta eniten kulkijoita (8 807), mutta vähensi kulkijoita Aleksin eteläpuoleisella väylällä (5 424).
Mistä elinvoimaa tulevaisuudessa?
Kaupunkikeskustat ovat tulevaisuudessa yhä vahvemmin tapahtumien ja viihtymisen paikkoja, kaupallisten ja julkisten palveluiden sekä asumisen paikan lisäksi. Keskustan roolin muutokseen on hyvä varautua esimerkiksi kokeiluin. Torille valmistellaan viime vuosien tapaan kesäksi viihtyisää oleskelualuetta, jonka pohjalta voidaan ideoida tulevaisuuden toria.
Tämän vuoden aikana valmistellaan kaupungin tapahtumatoiminnan linjauksia ja ideoidaan tulevaisuuden keskustaa.
– Haluamme olla mukana kaupunkien välisessä kilpailussa. Tavoittelemme rohkeaa, ennakkoluulotonta ja pitkälle tulevaisuuteen katsovaa keskustavisiota, toteaa Lahden kaupungin elinkeinopäällikkö Miikka Venäläinen.
Lahden kaupungin ja Lahti Cityn yhteisessä Keskustafoorumissa 26.5. keskusteltiin sekä elinvoimalaskennan tuloksista että suurtapahtumavuodesta ja tapahtumien vaikutuksista elinvoimaan.
Keskustafoorumin esitykset
Keskustafoorumi 2023 Elinvoimalaskennan tulokset
Keskustafoorumi 2023 Suurtapahtumavuosi
Tallenne Keskustafoorumista 26.5.2023Lisätiedot:
Pipsa Wirtanen, toiminnanjohtaja, Lahti City ry, pipsa.wirtanen@lahticity.fi, 0405321299
Riitta Niskanen, projektipäällikkö, Lahden kaupunki, riitta.m.niskanen@lahti.fi, 0505594200
Miikka Venäläinen, elinkeinopäällikkö, Lahden kaupunki, miikka.venalainen@lahti.fi, 0440187378