Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli Lahdessa 18 234 vuonna 2019. Lahdessa pienituloisten suhteellinen määrä pysyi vuonna 2019 samana edellisvuoteen verrattuna. Lahti oli siten ainoa suurista kaupungeista, joissa pienituloisten määrä ei noussut. Kaikissa muissa suurissa kaupungeissa pienituloisten osuus kasvoi.
Perusturvaa ovat esimerkiksi työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (ml. kotoutumistuki), sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kotihoidon tuki, elatustuki (2010-), lapsilisät, kansaneläkkeenä maksetut vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet.
Lahti pienituloisuudessa suurten kaupunkien keskitasoa
Koko maan ja 12 suurimman kunnan vertailussa pienituloisten osuus vuonna 2019 oli suurin Joensuussa, missä pienituloisia oli 20,4 prosenttia väestöstä vuonna 2019. Toiseksi suurin osuus oli Turussa, 18,6 % ja kolmanneksi Jyväskylässä, 17,8 %. Pienituloisten osuus oli matalin Espoossa, 9,6 prosenttia. Lahti sijoittuu 15,5 prosentillaan suurten kaupunkien keskivaiheille, sijalle 6. Oulun (15,6 %) ja Porin (15,4 %) väliin, vertailussa suurimmasta osuudesta pienimpään. Koko maan pienituloisuusaste oli 13,4 %, eli Lahdessa on maan keskitasoa korkeampi pienituloisuusaste.
Lahdessa asuntokuntien velkaantuminen vähentynyt
Lahden asuntokuntien käytössä on maan keskitasoon verrattuna vähemmän euroja, mutta myös vähemmän velkoja.
Lahdessa oli asuntokuntaa kohden käytettävissä yhteensä 36 054 euroa vuonna 2018 (-0,1 %), koko maassa 41 476 euroa (+1,2 %). Vuosina 2011 – 2018 Lahdessa käytettävissä olevien eurojen määrä asuntokuntaa kohti on noussut yhteensä +0,9 % (+2,6 %).
Velkaantuminen Lahdessa on vuodesta 2011 ollut lievässä laskussa, koko maassa puolestaan lievässä nousussa. Velkoja per asuntokunta oli vuonna 2019 Lahdessa yhteensä 35 097 euroa (-0,3 %) ja koko maassa 46 402 euroa (+1,0 %). Velkaantuminen on laskenut vuosina 2011 – 2019 Lahdessa yhteensä peräti -6,6 % (koko maa +4,7 %).
Pitkittyneesti perusturvan varassa olevien määrä noussut selvästi
Koko asuntoväestön lukumäärä vuonna 2019 oli Lahdessa 117 466 henkilöä (-96). Kokonaan perusturvan varassa asuntoväestöstä oli 8 193 henkilöä (+99 ) ja pitkittyneesti perusturvan varassa oli 3 413 henkilöä (+215). Yhteensä 14 867 henkilöllä perusturvan osuus oli yli puolet tuloista (+18). Vuosina 2015 – 2019 erityisesti kokonaan perusturvan varassa olevien määrä on noussut. Myös pitkittyneesti perusturvaa saaneiden osuus on noussut tasaisesti.
Lapsia sisältävästä asuntoväestöstä liki 500 pitkittyneen perusturvan varassa
Vuonna 2019 Lahden asuntoväestöstä, johon kuului lapsia, oli 20 749 henkilöä (-0,9 %). Näistä kokonaan perusturvan varassa oli 1 670 henkilöä (+1,8 %). Pitkittyneesti perusturvan varassa oli 499 henkilöä, nousua 15,0 % edellisvuodesta. Yhteensä 3 062 henkilöllä perusturvan osuus oli yli puolet tuloista (+0,9 %). Vuosina 2016 – 2019 kokonaan perusturvan varassa olevien määrä on noussut Lahdessa yhteensä 10,2 % ja pitkittyneesti perusturvan varassa peräti 19,2 %. Kokonaan tai osittain perusturvan varassa olevien lapsiperheiden määrät ovat Lahdessa yleistyneet siis selvästi.
Pienituloisuuden raja oli vuonna 2019 yhden hengen taloudessa 15 330 euroa vuodessa eli noin 1 280 euroa kuukaudessa. Kokonaan perusturvan varassa oleminen tarkoittaa, että perusturvaetuuksien osuus on yli 90 % bruttotuloista. Pitkittyneesti perusturvan varassa oleminen tarkoittaa, että kokonaan perusturvan varassa ollaan yhtäjaksoisesti neljä vuotta.
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto (ennakkotiedot 2019) ja Velkaantumistilasto.