Väestöennusteohjelmalla saadaan tuotettua yksityiskohtaiset ennusteet Lahden väestökehityksestä, mutta ennusteiden olettamuksiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Muuttoliikkeen volyymin kasvaminen tai laantuminen ja sen jaksoittaiset vaihtelut tekevät väestökehityksen ennustamisen haasteelliseksi.
Etenkin vanhojen omakotialueiden väestökehityksen arviointi on haastavaa, kuten ”sukupolvenvaihdoksen” ajoittaminen. Myös opiskelijoiden suuri määrä ja vaihtuvuus osaltaan muokkaavat väestörakennetta ennakoimattomasti. Lisäksi ns. vapaan varauman eli uusien myymättömien ja vuokraamattomien asuntojen täyttyminen uusilla asukkailla saattaa nostaa väkilukua ennakoimattomasti varsinkin keskustan alueella. Lukuisista tulevaisuuden epävarmuustekijöistä johtuen, väestöennuste hahmottaa parhaimmillaankin vain väestönkehityksen pääsuunnan ja tukee siten osaltaan rationaalia palvelusuunnittelua. Ennusteiden epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas ajassa, yhä pienemmille alueille ja yhä pienempiin ikäluokkiin.
Osa-alueittaiset ennusteet julkaistaan tammikuun 2021 lopussa, kun ennakkotiedot vuoden 2020 lopusta ovat saatavissa.
Väestöennuste 121 500 henkilöä vuonna 2025
Lahden kuntatason (2020-2030) väestöennuste perustuu vuosien 2010-2019 väestö- ja muuttoliiketietoihin (väestönkasvu n. 0,3 %/v), hedelmällisyyskertoimet vuosien 2018-2019 syntyneiden määrään. Tilastokeskuksen Lahden väestöennuste (2019) perustuu vuosien 2014-2018 väestö-, muuttoliike ja hedelmällisyyslukuihin.
Lahden trendinmukaisessa väestöennusteessa väestömäärä kasvaa noin 121 500 henkilöön vuonna 2025 ja yli 122 200 henkilöön vuonna 2030. Tilastokeskuksen ennusteessa Lahden väkiluku kasvaa vuoteen 2025 mennessä lähes 120 700 henkilöön, sen jälkeen väkimäärä kääntyy hienoiseen laskuun.
Lahden oman ennusteen mukaan väestön määrä kääntyy Lahdessa laskuun 2030-luvun puolivälin jälkeen ilman kasvavaa kotimaan ja ulkomaan tulo muuttoa, mikä kasvattaisi myös syntyneiden määrää tulevaisuudessa.
Lahden väestömuutoksia 2010 – 2019
Lahden väkiluku on kasvanut vuosina 2010-2019 yhteensä 3 874 henkilöllä, keskimäärin 371 henkilöllä (0,3 %) vuodessa.
Lahden väkilukua on kasvattanut vuosina 2010-2019 siirtolaisuus 2 974 henkilöllä, kuntien välinen nettomuutto 1 941 henkilöllä, syntyneitä oli 1 039 vähemmän kuin kuolleita. Vuoden 2020 (tammi-marraskuu) aikana väestön määrä on kasvanut 204 henkilöllä. Siirtolaisuus on kasvattanut Lahden väkilukua 300 henkilöllä, kuntien välinen nettomuutto 188 henkilöllä, syntyneitä oli 257 vähemmän kuin kuolleita.
Väestön ikääntyessä ja syntyneiden määrän vähetessä väestönkasvun on perustuttava tulevaisuudessa muuttoliikkeen kasvuun. Nuorten ikäluokkien väestömäärä vähenee ikääntyvien määrän kasvaessa. Vuoteen 2030 mennessä 75-vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Lahdessa trendiennusteen mukaan noin 6 750 henkilöllä työikäisten määrän vähetessä 650 henkilöllä.
Rakentamisennuste 2020 – 2030 noin 4 770 asuntoa
Lahteen rakentuu trendinmukaisen rakentamisennusteen mukaan vuosina 2020-2030 noin 4 770 asuntoa, joista 3 370 on kerrostaloasuntoa, 391 rivi- tai ketjutaloasuntoa ja yli 1 000 pientaloasuntoa. Kerrostalorakentaminen painottuu keskustan suuralueelle (noin 1 800 asuntoa), myös Launeen ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueille rakentuu yli 600 kerrostaloasuntoa. Rivitalo- ja omakotirakentamista on eniten 2020-luvulla Karistossa, Launeella, Ahtialassa ja Nastolassa.
Kerrostalorakentamisesta noin 550 asuntoa on senioriasuntotuotantoa ja 235 opiskelija-asuntotuotantoa. Senioriasuntoja rakentuu Rantakartanoon, ”Starkin” alueelle, Kivistönmäelle, Kilpiäisiin ja Rakokiveen, opiskelija-asuntoja Rantakartanoon, Niemeen ja Katajakadun alueelle.
Keskustan suuralueen väkiluku on kasvanut 2010– 2019 aikana 1 381 henkilöllä 21 627 asukkaaseen vuonna 2019 ja alueen väkiluku kasvaa vuonna 2030 noin 24 200 asukkaaseen uudisrakentamisen myötä.
Mukkulan suuralueen väestö väestömäärä on vähentynyt vuodesta 2010 279 henkilöllä 7 635 asukkaaseen vuonna 2019 ja väestön väheneminen jatkunee uudisrakentaminen vähäisyydestä johtuen.
Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueen väestömäärä kasvoi 17 132 henkilöön vuoden 2019 lopussa ja alueen väkiluku kasvaa noin 17 300 asukkaaseen vuonna 2030 kerrostalorakentamisen vauhdittamana.
Ahtialan suuralueen väestömäärä on kasvanut 2010-luvulla 367 henkilöllä yli 11 743 asukkaaseen vuonna 2019. Omakotirakentaminen kasvattaa väestömäärän yli 12 000 henkilön 2030. Väestönkasvu saattaa olla ripeämpääkin, jos sukupolvenvaihdos lisää alueen lapsiperheiden määrää.
Kolava-Kujalan suuralueen väkiluku on kasvanut 1 778 henkilöllä 2010-luvulla 2 855 henkilöön vuonna 2019. Väestön määrä kasvaa vuonna 2030 yli 3 700 asukkaaseen uustuotannon ja korkean hedelmällisyyden vauhdittamana.
Launeen suuralueen väkiluku on kasvanut 2010-luvulla 2 101 henkilöllä, 26 699 asukkaaseen vuonna 2019. Launeella asuntojen uustuotanto kasvattaa alueen väestömäärän vuoteen 2030 mennessä yli 2 700 asukkaaseen.
Kärpäsen suuralueen väkiluku on vähentynyt lähes 400 henkilöllä vuodesta 2009 ja alueella asui vuoden 2019 lopussa 11 194 henkilöä, Väestön määrä alueella alenee 10 000 tuntumaan ilman täydennysrakentamista.
Jalkarannan suuralueen väestömäärä väheni vuosien 2010-luvun aikana 613 henkilöllä 5 440 asukkaaseen vuoden 2019 lopussa. Asuntorakentaminen pitänee väkimäärän hienoisessa kasvussa tulevaisuudessa.
Nastolan suuralueen väkiluku on vähentynyt 2010-luvulla 760 henkilöllä, 14 211 asukkaaseen vuonna 2019. Tulevasta toteutuneesta asuntorakentamisen määrästä riippuu Nastolan alueen tuleva väestökehitys.
Ennustemenetelmä
Lahden kuntatasoinen väestöennuste on luonteeltaan demografinen, eli perustuu väestön muutostekijöitä -syntyvyyttä, kuolevuutta ja muuttoliikettä -koskeviin oletuksiin. Osa-alueittainen väestöennuste on oma, itsenäinen kokonaisuutensa, joissa on käytetty kaupungin tason ennustetta useampia parametreja ja oletuksia alue-ennusteiden teon tarpeisiin. Ne liittyvät naisten hedelmällisyyden sekä kuolevuuden tilastoalueittaiseen vaihteluun, vanhan asuntokannan sisällä tapahtuviin väestönmuutoksiin sekä uudisrakentamisen väestöä lisääviin vaikutuksiin. Kun alue-ennuste on tehty, osa-alueittainen väestöennuste pakotetaan koko kaupungin ennusteen muodostamaan kehykseen ikäluokittain niin, että alue-ennusteen vuosittaiset väkilukumäärät ovat samat koko kaupungin tasolle summattuina.
Ennusteissa on hyödynnetty myös kaupungin omista tietojärjestelmistä koottua -pääasiassa asuntorakentamiseen liittyvää -tietoa ennusteen luotettavuuden parantamiseksi. Väestöennusteet on toteutettu Venni-väestöennusteohjelmalla.
Kaupungin tason ennusteen väestönmuutostekijöitä ovat synnytysikäisten naisten hedelmällisyys, väestön kuolevuus sekä Lahteen (tulomuutto) ja Lahdesta muutosta (lähtömuutto) koostuva muuttoliike sukupuolen mukaan ikäluokittain.
Hedelmällisyyden ennustamiseen käytetään 15-49-vuotiaiden naisten 5-vuotis ikäluokittain laskettuja erikoishedelmällisyyslukuja vuosilta 2017-2019, kuolevuuden ennustamiseen ikäluokittaisia kuolemanvaaralukuja sekä kuolemanvaaran muutoskertoimia vuosilta 2010-2019.
Tulo- ja lähtömuuton lähtötietoina käytetään vuosien 2010-2019 muuton vuosittaista kokonaismäärää ja tietoja muuttajien ikäjakaumasta. Käytetty ennustemalli ei erottele toisistaan ulko- ja kotimaan muuttoliikettä. Lähtöväestönä on iän ja sukupuolen mukaan 1-vuotisikäryhmittäin vuoden 2019 lopussa.
Lisäksi väestökehitykseen vaikuttaa väestön vanheneminen, joka otetaan huomioon siirtämällä kunkin vuoden vaihteessa ikäryhmä yhtä vuotta eteenpäin, lisäämällä alkuun vuoden aikana syntyneet ja summaamalla lopuksi kaksi viimeisintä ikäryhmää yhteen.
Osa-alue-ennusteen tekemisen periaate poikkeaa koko kaupungin ennusteen tekotavasta, koska alue-ennuste lähtee ”alhaalta ylöspäin”, eli ennustaa ensin, mitä tapahtuu asuinalueilla. Syy menettelyyn on se, että osa-alueilla tapahtuva asuntorakentaminen tapahtuu epätasaisesti, ei siis sirotu esim. asuntokannan perusrakenteen suhteessa koko alueen yli. Siksi on aiheellista soveltaa logiikkaa, jossa pohditaan ensin mitä muutoksia tapahtuu ”vanhassa”, so. ennusteen aloitusajankohtana olevassa, asunto-ja väestökannassa. Toiseksi ennakoidaan mihin, milloin ja millaisena asuntorakentaminen toteutuu, ja minkälaisia väestöllisiä seuraamuksia tästä koituu. Osa-alue-ennuste muodostuu siis vanhan asuntokannan ja uuden arvioidun asuntokannan – uustuotannon -yhdistämisestä.
Vanhan asuntokannan lähtötiedot
Hedelmällisyys vaihtelee Lahdessa alueittain. Alueellisia hedelmällisyyslukuja säädellään keskimääräisiä, ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja korottamalla tai alentamalla. Alempia hedelmällisyyslukuja on käytetty varsinkin keskustan opiskelijapainotteisilla alueilla, joilla hedelmällisyys on keskimääräistä alhaisempi, korkeampia hedelmällisyyslukuja on vastaavasti käytetty varsinkin uusilla omakoti- ja rivitaloalueilla. Alueittaiset kuolleisuusluvut ovat pääosin samoja kuin koko kaupungin ennusteissa. (poikkeuksena mm. vanhuspainotteiset sekä laitoshoitoalueet).
Nettomuutto alueilla
Vanhassa asuntokannassa tapahtuu yleensä asumisen väljenemistä. Syntyvyys tiivistää asumista, kuolleisuus väljentää sitä. Osa väljenemisestä on peräisin lasten vanhenemisesta kotoa lähdön ikäisiksi ja sitä seuraavasta irtautumisesta, osa perheiden hajaantumisesta. Kokonaisten asuntokuntien väljenemisen pääsuunta on edelleen ollut asuntoa vaihdettaessa muutto ahtaammasta väljempään. Muuttoliikkeen vaikutusta alueiden väestökehitykseen ohjataan säätelemällä nettomuuttoa (tulomuutto-lähtömuutto) vanhassa asuntokannassa. Sääteleminen tehdään erilaisten alueittaisten painotusten (sisäisten nettomuuttokertoimien: 1 Lapsi 2 Nuori 3 Aikuinen 4 Iäkäs 5 Vanhus) avulla.
Asuntokannan poistuman määrittely
Vanhasta asuntokannasta tapahtuu aina jossakin määrin poistumaa, joka osaltaan vähentää siinä asuvan väestön määrää. Poistuma jakautuu huoneistoja ja pinta-alaa koskeviin poistumiin. Asuntoja yhdistettäessä pinta-ala säilyy, varsinaisessa fyysisessä poistumassa häviää koko asunto. On perusteltua olettaa, että poistuma riippuu suuresti alueen rakennuskannan tyypistä. Suuren poistuman alueita ovat maaseudun haja-asutusalue sekä esikaupunkien vanhempi, tiivistyvä pientalo asutus. Lahden väestöennusteessa on käytetty alhaista 3 promillen vuosittaista poistumaa, asuntojen purkamisen vähäisyydestä johtuen.
Uustuotannon määritykset
Asuntotuotannon myötä väestö sijoittuu uusille asuinalueille, minkä seurauksena kunnan alueellinen väestöprofiili muuttuu jatkuvasti. Asuntotuotannon määrä, laatu ja sijoittuminen ohjaavat uustuotannon väestövaikutuksia.
Asuntotarve-ennuste muodostetaan laskemalla tavoitellusta väkiluvusta asuntokuntien kokonaismäärä eli asuntojen kokonaiskysyntä ja asuntokannasta asuntojen kokonaistarjonta ennustevuosittain. Asuntojen kysynnän ja tarjonnan erotuksesta saadaan uusien asuntojen rakentamistarve, joka jaetaan rakentamisennusteessa talotyypeittäin osa-alueille. Rakentamistarpeen mukaisessa rakentamisennusteessa arvioitu valmistuvat asunnot muutetaan henkilöiksi asuntokuntakertoimen sekä asuntokuntakokojakauman ja talotyyppijakauman perusteella.
Uustuotannon ikärakenne on määritelty pääosin vuosina 2016-2019 Lahdessa uusiin asuntoihin muuttaneen väestön ikäprofiilien perusteella. Ikärakenneprofiilissa on hyödynnetty eri alueiden aiempaa asuntorakentamisen ikärakennetta tai vastaavaa asuntotuotannon ikäprofiilia muilla saman tyyppisillä alueilla. Suurin osa asunnoita tuotetaan vapaarahoitteisesti vuokra- ja omistusasuntokäyttöön. Toisaalta uudesta asuntorakennuskannasta osa on suunnattu erityisryhmille, kuten nuorisoasunnot sekä senioriasunnot ja vanhusten palveluasunnot, jolloin asukkaiden ikärakenne määräytyy osittain asuntojen hakukriteerien perusteella.
Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki
Väestöennuste on julkaistu 31.12.2020. Pauli Mero, Lahden kaupunki.