Lahden kaupungin väestösuunnite perustuu nykyisen matalan hedelmällisyyden jatkumiseen, kuolleisuuden kasvuun ja nettomuuttoliikkeeseen, joiden säädöillä on aikaansaatu halutut erilliset variaatiot Trendi-ennuste ja Tavoite-ennuste.
- Trendi nimestään huolimatta tarkoittaa tietoisesti haluttua kasvua siten, että kasvu oletetaan jatkuvan samanlaisena kuin viimeisinä vuosina eli noin 0,15 %.
- Tavoite taas ottaa huomioon strategisen tavoitteen mukaisen kasvun, kuten sen, että vuodesta 2026 lähtien Lahden vuosittainen väestönkasvu on vähintään 0,5 %. Tavoite-ennuste huomioi myös Fazerin tehdasinvestoinnin vuosille 2025–2027 tuomat työpaikkavaikutukset ja tätä kautta kasvavan muuttoliikkeen ja väestönkasvun. Trendiennusteessa ei ole erikseen huomioitu tehtaan vaikutusta, ja joka tapauksessa trendiennuste tulee ajan myötä huomioimaan myös tehtaan todelliset väestövaikutukset.
Väestöennusteohjelmalla saadaan tuotettua yksityiskohtaiset ennusteet Lahden väestökehityksestä, mutta ennusteiden olettamuksiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Muuttoliikkeen volyymin kasvaminen tai laantuminen ja sen jaksoittaiset vaihtelut tekevät väestökehityksen ennustamisen haasteelliseksi. Ennusteohjelma ei myöskään huomioi kaupungin sisäistä muuttoa. Myös koronan ja Ukrainan sodan tuomat muutokset vaikuttavat väestön liikkuvuuteen.
Etenkin vanhojen omakotialueiden väestökehityksen arviointi on haastavaa, kuten ”sukupolvenvaihdoksen” ajoittaminen. Myös opiskelijoiden suuri määrä ja vaihtuvuus osaltaan muokkaavat väestörakennetta ennakoimattomasti. Lisäksi uusien asuntojen täyttyminen oman kunnan asukkailla saattaa vaihdella ennakoimattomasti varsinkin keskustan alueella. Vapaan varauman eli uusien myymättömien ja vuokraamattomien asuntojen täyttyminen uusilla asukkailla saattaa nostaa väkilukua ennakoimattomasti varsinkin keskustan alueella. Lukuisista tulevaisuuden epävarmuustekijöistä johtuen, väestöennuste hahmottaa parhaimmillaankin vain väestönkehityksen pääsuunnan ja tukee siten osaltaan rationaalista palvelusuunnittelua. Ennusteiden epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas ajassa, yhä pienemmille alueille ja yhä pienempiin ikäluokkiin.
Suunnitteessa tarkastellaan toimintaympäristön vaikutuksia
Alueiden omista väestöennusteista käytetään nimitystä väestösuunnite – se ei siis ole sama asia kuin Tilastokeskuksen väestöennuste.
Tilastokeskuksen väestöennuste nimensä mukaisesti siis ennustaa kehityksen suuntaa, ja osoittaa vain sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana seuraavat vuosikymmenet. Tilastokeskus käyttää laskelmissaan valtakunnallisia keskiarvoja muuttujille.
Kaupungin oma väestösuunnite eroaa trendipohjaisista ennusteista siten, että suunnite sisältää aina alueen tulevaan kehitykseen liittyviä tavoitteellisia elementtejä ja oletuksia. Lisäksi väestösuunnite sisältää paikallistietoa alueen sisällä vaikuttavista tekijöistä, joista tärkeimpiä ovat lähivuosien tiedossa olevat ja arvioidut rakentamismäärät kunnissa. Kaupunki käyttää siis omia tilastoituja arvojaan laskentamallissa.
Väestöennuste perustuu ainoastaan menneisiin syntyvyys- ja kuolleisuuslukuihin ja muuttoliiketilastoihin. Tilastograafissa se näyttää siltä, kuin kehitys jatkaisi viivasuoraa linjaa eteenpäin. Väestösuunnitteessa puolestaan tarkastellaan tulevaa kehitystä huomattavasti laajemman tausta-aineiston avulla, ja siitä johtuen suunnite antaa todenmukaisemman kuvan tulevasta.
Väestöennuste 122 544 henkilöä vuonna 2035
Lahden kuntatason (2022–2045) väestöennuste perustuu vuosien 2017–2021 väestö- ja muuttoliiketietoihin (väestönkasvu n. 0,15 %/v), hedelmällisyyskertoimet vuosien 2019–2021 syntyneiden määrään. Tilastokeskuksen Lahden väestöennuste (2021) perustuu vuosien 2016–2020 väestö-, muuttoliike ja hedelmällisyyslukujen valtakunnallisiin arvoihin.
Lahden trendinmukaisessa väestöennusteessa väestömäärä kasvaa noin 122 500 henkilöön vuonna 2035 ja yli 124 300 henkilöön vuonna 2045. Tilastokeskuksen ennusteessa Lahden väkiluku kasvaa vuoteen 2027 mennessä lähes 121 000 henkilöön, sen jälkeen väkimäärä kääntyy hienoiseen laskuun.
Lahden väestömuutoksia 2010–2021
Suunnitteet on tehty vuonna 2022. Tästä syystä suunnitteessa vuoden 2022 väestönkasvu on vielä ennuste. Ennakkotietojen mukaan toteutunut kasvu on hieman alle ennakoidun.
Lahden väkiluku on kasvanut vuosina 2010–2021 yhteensä 4 108 henkilöllä, keskimäärin 342 henkilöllä (0,3 %) vuodessa.
Lahden väkilukua on kasvattanut vuosina 2010–2021 nettomaahanmuutto 3 643 henkilöllä, kuntien välinen nettomuutto 2 200 henkilöllä, syntyneitä oli 1 725 vähemmän kuin kuolleita. Vuoden 2022 aikana väestön määrä on kasvanut 172 henkilöllä. Maahanmuutto on kasvattanut Lahden väkilukua 695 henkilöllä, kuntien välinen muuttoliike 47 henkilöllä, syntyneitä oli 567 vähemmän kuin kuolleita.
Väestön ikääntyessä ja syntyneiden määrän vähetessä väestönkasvun on perustuttava tulevaisuudessa muuttoliikkeen kasvuun. Nuorten ikäluokkien väestömäärä vähenee ikääntyvien määrän kasvaessa. Vuoteen 2035 mennessä 75-vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Lahdessa trendiennusteen mukaan noin 6 115 henkilöllä työikäisten määrän kasvaessa 370 henkilöllä.
Rakentamisennuste 2022–2035 noin 6 000 asuntoa
Lahteen rakentuu trendinmukaisen rakentamisennusteen mukaan vuosina 2020–2030 noin 6 000 asuntoa, joista 4 200 on kerrostaloasuntoa, 489 rivi- tai ketjutaloasuntoa ja yli 1 380 omakotitaloasuntoa. Kerrostalorakentaminen painottuu keskustan suuralueelle (noin 2 000 asuntoa), myös Launeen ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueille rakentuu yli 900 kerrostaloasuntoa. Rivitalo- ja omakotirakentamista on eniten Karistossa, Renkomäessä, Kytölässä ja Villähteen alueella.
Kerrostalorakentamisesta noin 550 asuntoa on senioreille ja 235 opiskelijoille. Senioriasuntoja rakentuu Ranta-Kartanoon, Vahva-Jussin (ent. Starkin) alueelle, Kivistönmäelle, Kilpiäisiin ja Rakokiveen, opiskelija-asuntoja Kartanoon ja Niemeen.
Keskustan suuralueen väkiluku on kasvanut 2010–2021 aikana 1 645 henkilöllä 21 891 asukkaaseen vuonna 2021 ja alueen väkiluku kasvaa vuonna 2035 noin 22 840 asukkaaseen uudisrakentamisen myötä.
Mukkulan suuralueen väestö on vähentynyt vuodesta 2010 286 henkilöllä 7 628 asukkaaseen vuonna 2021 ja väestön väheneminen jatkunee uudisrakentaminen vähäisyydestä johtuen ja on vuonna 2035 noin 6 630
Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueen väestömäärä oli 16 983 henkilöä vuoden 2021 lopussa ja alueen väkiluku kasvaa noin 17 479 asukkaaseen vuonna 2035 kerrostalorakentamisen vauhdittamana.
Ahtialan suuralueen väestömäärä on kasvanut vuodesta 2010 alkaen 387 henkilöllä yli 11 763 asukkaaseen vuonna 2021. Omakotirakentaminen kasvattaa väestömäärän yli 12 467 henkilön 2035. Väestönkasvu saattaa olla ripeämpääkin, jos sukupolvenvaihdos lisää alueen lapsiperheiden määrää.
Kolava-Kujalan suuralueen väkiluku on kasvanut 1 901 henkilöllä 2010-luvulla 2 978 henkilöön vuonna 2021. Väestön määrä kasvaa vuonna 2035 yli 4 308 asukkaaseen uustuotannon ja korkean hedelmällisyyden vauhdittamana.
Launeen suuralueen väkiluku on kasvanut 2010-luvulla 2 416 henkilöllä, 27 014 asukkaaseen vuonna 2021. Launeella asuntojen uustuotanto kasvattaa alueen väestömäärän vuoteen 2035 mennessä yli 28 237 asukkaaseen.
Kärpäsen suuralueen väkiluku on vähentynyt 685 henkilöllä vuodesta 2010, ja alueella asui vuoden 2021 lopussa 10 905 henkilöä. Väestön määrä alueella vähenee 10 750 tuntumaan täydennysrakentamisen vähäisyydestä johtuen.
Jalkarannan suuralueen väestömäärä väheni vuosien 2010-luvun aikana 549 henkilöllä 5 504 asukkaaseen vuoden 2021 lopussa. Vuonna 2035 on arvioitu olevan 5 015, sillä uutta asuntorakentamista ei alueelle ole juurikaan tulossa vapaiden tonttien vähäisyydestä johtuen.
Nastolan suuralueen väkiluku on vähentynyt 2010-luvulla 803 henkilöllä, 14 150 asukkaaseen vuonna 2021. Tulevasta toteutuneesta asuntorakentamisen määrästä riippuu Nastolan alueen tuleva väestökehitys, mutta vuonna 2035 alueella olisi noin 13 700 asukasta.
Ennustemenetelmä
Lahden kuntatasoinen väestösuunnite on luonteeltaan demografinen, eli perustuu väestön muutostekijöitä -syntyvyyttä, kuolevuutta ja muuttoliikettä -koskeviin oletuksiin. Osa-alueittainen väestösuunnite on oma, itsenäinen kokonaisuutensa, joissa on käytetty koko kaupungin ennustetta useampia parametreja ja oletuksia alue-ennusteiden teon tarpeisiin. Ne liittyvät naisten hedelmällisyyden sekä kuolevuuden tilastoalueittaiseen vaihteluun, vanhan asuntokannan sisällä tapahtuviin väestönmuutoksiin sekä uudisrakentamisen väestöä lisääviin vaikutuksiin. Kun alue-ennuste on tehty, osa-alueittainen väestöennuste pakotetaan koko kaupungin ennusteen muodostamaan kehykseen ikäluokittain niin, että alue-ennusteen vuosittaiset väkilukumäärät ovat samat koko kaupungin tasolle summattuina.
Suunnitteissa on hyödynnetty myös kaupungin omista tietojärjestelmistä koottua -pääasiassa asuntorakentamiseen liittyvää -tietoa ennusteen luotettavuuden parantamiseksi. Väestösuunnitteet on toteutettu Venni-väestöennusteohjelmalla.
Kaupungin tason ennusteen väestönmuutostekijöitä ovat synnytysikäisten naisten hedelmällisyys, väestön kuolevuus sekä Lahteen (tulomuutto) ja Lahdesta muutosta (lähtömuutto) koostuva muuttoliike sukupuolen mukaan ikäluokittain.
Hedelmällisyyden ennustamiseen käytetään 15–49-vuotiaiden naisten 5-vuotis ikäluokittain laskettuja erikoishedelmällisyyslukuja vuosilta 2019–2021. Kuolleisuuden ennustamiseen käytetään ikäluokittaisia, Tilastokeskuksen ennusteen ohessa saatavia kuolleisuuskertoimia vuosilta ennustevuosille, joissa kuolleisuuden kasvu on jo huomioitu.
Tulo- ja lähtömuuton lähtötietoina käytetään vuosien 2017–2021 muuton vuosittaista kokonaismäärää ja tietoja muuttajien ikäjakaumasta. Käytetty ennustemalli ei erottele toisistaan ulko- ja kotimaan muuttoliikettä. Lähtöväestönä on iän ja sukupuolen mukaan 1-vuotisikäryhmittäin vuoden 2021 lopussa.
Lisäksi väestökehitykseen vaikuttaa väestön vanheneminen, joka otetaan huomioon siirtämällä kunkin vuoden vaihteessa ikäryhmä yhtä vuotta eteenpäin, lisäämällä alkuun vuoden aikana syntyneet ja summaamalla lopuksi kaksi viimeisintä ikäryhmää yhteen.
Osa-alue-ennusteen tekemisen periaate poikkeaa koko kaupungin ennusteen tekotavasta, koska alue-ennuste lähtee ”alhaalta ylöspäin”, eli ennustaa ensin, mitä tapahtuu asuinalueilla. Syy menettelyyn on se, että osa-alueilla asuntorakentaminen on epätasaista, eikä siis sirotu esim. asuntokannan perusrakenteen suhteessa koko alueen yli. Siksi on aiheellista soveltaa logiikkaa, jossa pohditaan ensin mitä muutoksia tapahtuu ”vanhassa”, so. ennusteen aloitusajankohtana olevassa, asunto- ja väestökannassa. Toiseksi ennakoidaan mihin, milloin ja millaisena asuntorakentaminen toteutuu, ja minkälaisia väestöllisiä seuraamuksia tästä koituu. Osa-alue-ennuste muodostuu siis vanhan asuntokannan ja uuden arvioidun asuntokannan – uustuotannon -yhdistämisestä.
Vanhan asuntokannan lähtötiedot
Hedelmällisyys vaihtelee Lahdessa alueittain. Alueellisia hedelmällisyyslukuja säädellään keskimääräisiä, ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja korottamalla tai alentamalla. Alempia hedelmällisyyslukuja on käytetty varsinkin keskustan opiskelijapainotteisilla alueilla, joilla hedelmällisyys on keskimääräistä alhaisempi, korkeampia hedelmällisyyslukuja on vastaavasti käytetty varsinkin uusilla omakoti- ja rivitaloalueilla. Alueittaiset kuolleisuusluvut ovat pääosin samoja kuin koko kaupungin ennusteissa. (poikkeuksena mm. vanhuspainotteiset sekä laitoshoitoalueet).
Nettomuutto alueilla
Vanhassa asuntokannassa tapahtuu yleensä asumisen väljenemistä. Syntyvyys tiivistää asumista, kuolleisuus väljentää sitä. Osa väljenemisestä on peräisin lasten vanhenemisesta kotoa lähdön ikäisiksi ja sitä seuraavasta irtautumisesta, osa perheiden hajaantumisesta. Kokonaisten asuntokuntien väljenemisen pääsuunta on edelleen ollut asuntoa vaihdettaessa muutto ahtaammasta väljempään. Muuttoliikkeen vaikutusta alueiden väestökehitykseen ohjataan säätelemällä nettomuuttoa (tulomuutto-lähtömuutto) vanhassa asuntokannassa. Sääteleminen tehdään erilaisten alueittaisten painotusten (sisäisten nettomuuttokertoimien: 1 Lapsi 2 Nuori 3 Aikuinen 4 Iäkäs 5 Vanhus) avulla.
Asuntokannan poistuman määrittely
Vanhasta asuntokannasta tapahtuu aina jossakin määrin poistumaa, joka osaltaan vähentää siinä asuvan väestön määrää. Poistuma jakautuu huoneistoja ja pinta-alaa koskeviin poistumiin. Asuntoja yhdistettäessä pinta-ala säilyy, varsinaisessa fyysisessä poistumassa, esim. käyttötarkoituksen muutoksissa ja rakennusten purkamisessa, häviää koko asunto. Poistuma voi johtua rakennuksesta tai sen omistajasta, rakennusta ympäröivästä alueesta, alueella asuvista ihmisistä tai niiden puuttumisesta sekä taloudellisesta tilanteesta. Lahden väestöennusteessa on käytetty 3–4 promillen vuosittaista poistumaa kerrostaloille, muille talotyypeille 3 promillea. Kyseinen 3 promillea on asuntokannan poistuman oletusarvo energiankulutuslaskelmissa (Asuntotuotanto 2030, VTT.)
Uustuotannon määritykset
Asuntotuotannon myötä väestö sijoittuu uusille asuinalueille, minkä seurauksena kunnan alueellinen väestöprofiili muuttuu jatkuvasti. Asuntotuotannon määrä, laatu ja sijoittuminen ohjaavat uustuotannon väestövaikutuksia.
Asuntotarve-ennuste muodostetaan laskemalla tavoitellusta väkiluvusta asuntokuntien kokonaismäärä eli asuntojen kokonaiskysyntä ja asuntokannasta asuntojen kokonaistarjonta ennustevuosittain. Asuntojen kysynnän ja tarjonnan erotuksesta saadaan uusien asuntojen rakentamistarve, joka jaetaan rakentamisennusteessa talotyypeittäin osa-alueille. Rakentamistarpeen mukaisessa rakentamisennusteessa arvioidut valmistuvat asunnot muutetaan henkilöiksi asuntokuntakertoimen sekä asuntokuntakokojakauman ja talotyyppijakauman perusteella.
Uustuotannon väestön ikärakenne on määritelty Lahden koko kunnan ikäjakauman ja uusiin asuntoihin muuttaneen väestön ikäprofiilien aluekohtaisen painotuksen perusteella. Ikärakenneprofiilissa on hyödynnetty eri alueiden aiempaa asuntorakentamisen ikärakennetta tai vastaavaa asuntotuotannon ikäprofiilia muilla saman tyyppisillä alueilla. Suurin osa asunnoita tuotetaan vapaarahoitteisesti vuokra- ja omistusasuntokäyttöön. Toisaalta uudesta asuntorakennuskannasta osa on suunnattu erityisryhmille, kuten nuorisoasunnot sekä senioriasunnot ja vanhusten palveluasunnot, jolloin asukkaiden ikärakenne määräytyy osittain asuntojen hakukriteerien perusteella.
Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki
Väestösuunnite on julkaistu 01.02.2023. Jesse Marola, Lahden kaupunki.
Väestösuunnitteen lisätiedot Jesse Marola
Rakentamissuunnitteen lisätiedot Petri Peltonen
Linkki väestösuunnitteeseen