Lahden väestösuunnite 2024–2040

Väestösuunnite perustuu oletuksiin matalasta hedelmällisyydestä, kuolleisuuden kasvusta ja muuttoliikkeestä. Suunnitteessa esitetään kaksi skenaariota:

• Trendin mukainen kasvu, jossa väestönkasvu jatkuu viime vuosien mukaisena, noin 0,15 % – 0,20 % vuodessa.
• Strategian mukainen eli tavoiteltu kasvu, joka heijastaa strategista tavoitetta ja ennustaa vähintään 0,5 % vuosikasvun vuodesta 2026 alkaen.

Skenaariot on laadittu Popula.ai-ohjelmalla, ja ne perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin muuttoliikettä, syntyvyyttä ja kuolleisuutta koskeviin aineistoihin.

Skenaarioihin liittyy epävarmuuksia, kuten muuttoliikkeen ja maahanmuuton vaihtelut, Ukrainan sodan vaikutukset sekä talouden ja investointien epävakaus. Myös kaupungin sisäiset muutot ja erityisesti vanhojen omakotialueiden väestökehitys ovat vaikeasti ennustettavia. Esimerkiksi sukupolvenvaihdokset ja opiskelijoiden määrän vaihtelu vaikuttavat ennustetarkkuuteen.

Asuntotuotanto tuo oman vaihtelunsa ennusteisiin, sillä uusien asuntojen täyttyminen nykyisillä tai uusilla asukkailla vaikuttaa väkilukuun. Väestösuunnite hahmottaa parhaiten väestökehityksen päälinjoja ja tukee palvelujen suunnittelua. Ennusteiden tarkkuus heikkenee, mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään tai mitä pienempää aluetta tai ikäluokkaa tarkastellaan.

Väestösuunnite on ennustetta todenmukaisempi

Lahden väestösuunnitteessa hyödynnetään toimintaympäristön vaikutuksia kaupungin väestökehitykseen. Kaupungin omia väestöskenaarioita kutsutaan väestösuunnitteeksi, joka eroaa lähtökohdiltaan Tilastokeskuksen väestöennusteesta.

Tilastokeskuksen vuonna 2024 laatima väestöennuste perustuu menneeseen kehitykseen ja arvioi, millainen väestökehitys olisi, jos viimeaikaiset trendit jatkuisivat muuttumattomina. Tilastokeskuksen ennuste on luonteeltaan trendipohjainen, eikä se huomioi paikallisia erityispiirteitä. Tilastokeskuksen ennuste on laadittu kaupunkitasoisena, eikä se siten kuvaa suur- tai tilastoaluetason kehitystä.

Lahden väestösuunnite puolestaan perustuu paikallisiin tavoitteisiin ja oletuksiin, jotka huomioivat alueen erityispiirteet, kuten uusien asuntojen rakentamismäärät ja paikalliset tilastotiedot. Tämä laajempi ja yksityiskohtaisempi aineisto mahdollistaa realistisemman kuvan tulevasta väestökehityksestä.

Kaupungin suunnite perustuu huomattavasti laajempaan aineistoon kuin Tilastokeskuksen ennuste, ja siksi se heijastaa paremmin Lahden todellista kasvupotentiaalia. Tilastokeskuksen ennuste antaa yleiskuvan trendistä, kun taas väestösuunnite tukee konkreettista ja tavoitteellista suunnittelua.

Trendin mukainen väestöskenaario vuodelle 2040: 123 756 henkilöä

Lahden kaupunkitasoinen trendiskenaario vuosille 2024–2040 pohjautuu vuosien 2017–2023 väestö- ja muuttoliiketietoihin, jolloin väestönkasvu oli keskimäärin 0,15 % vuodessa. Hedelmällisyyskerroin perustuu vuosien 2017–2023 syntyneiden määriin.

Tulo- ja lähtömuuton tiedot on otettu vuosien 2017–2023 muuttoliikedatasta. Ennustemalli huomioi muuttoliikkeen kokonaismäärän vuosittain, muuttajien ikäjakauman sekä erot ulko- ja kotimaan muuttoliikkeen välillä. Lähtöväestönä käytetään vuoden 2023 lopun väestöä jaoteltuna iän ja sukupuolen mukaan yksi-vuotisikäryhmittäin.

Lahden trendinmukainen väestöskenaario arvioi, että kaupungin väestömäärä kasvaa tasaisesti vuoteen 2040 saakka. Vuonna 2030 väestön arvioidaan olevan 122 821 henkilöä, mikä on lähellä Tilastokeskuksen vuonna 2024 laatimaa väestöennustetta, 122 612 henkilöä. Vuonna 2035 väkiluvun ennustetaan nousevan 123 514 henkilöön, kun taas Tilastokeskus arvioi luvuksi 123 170. Vuoteen 2040 mennessä väkiluvun ennustetaan saavuttavan 123 756 henkilöä, mikä on hieman enemmän kuin Tilastokeskuksen arvio, 123 510 henkilöä.

Lahden strategian mukaisessa väestöskenaariossa väestönkasvu on 0,5 % vuodesta 2026 alkaen. Vuonna 2030 väestön arvioidaan olevan 124 935, vuonna 2035 väkiluku on 128 088 ja vuonna 2040 Lahden väkiluku olisi tavoitellun kasvun skenaariossa 131 320 asukasta.

Lahden väestömuutokset 2010–2040

Vuoden 2024–2040 väestösuunnitteen laadinta on aloitettu vuonna 2024, joten vuoden 2024 toteutuneet luvut eivät olleet vielä käytössä. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2024 väestönkasvu oli hieman ennustettua isompi.

Vuosien 2010–2023 aikana Lahden väkiluku kasvoi yhteensä 4 111 henkilöllä, mikä tarkoittaa keskimäärin 316 henkilön (0,3 %) vuosittaista kasvua. Tänä aikana nettomaahanmuutto lisäsi väkilukua 5 555 henkilöllä, kun taas kuntien välinen nettomuutto kasvatti sitä 2 164 henkilöllä. Kokonaisnettomuutto oli siis yhteensä 7 719 henkilöä. Toisaalta luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 2 958 vähemmän kuin kuolleita.

Vuosien 2024–2040 trendinmukaisessa väestöskenaariossa oletetaan, että nettomaahanmuutto jatkaa Lahden väkiluvun kasvattamista merkittävästi. Skenaarion mukaan nettomaahanmuutto kasvattaa vuodesta 2024 Lahden väkilukua 5 193 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä, 8 838 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä ja 12 478 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Kuntien välinen nettomuutto puolestaan kasvattaa väkilukua huomattavasti maltillisemmin: vuodesta 2024 vuoteen 2030 mennessä kasvua ennustetaan 323 henkilöllä, vuoteen 2035 mennessä 533 henkilöllä ja vuoteen 2040 mennessä 736 henkilöllä.

Kun nettomaahanmuutto ja kuntien välinen nettomuutto yhdistetään, väkiluvun kokonaiskasvuksi ennustetaan 5 516 henkilöä vuoteen 2030 mennessä, 8 838 henkilöä vuoteen 2035 mennessä ja 12 478 henkilöä vuoteen 2040 mennessä. Tilastokeskuksen arvioissa vastaavat luvut ovat jonkin verran korkeammat: esimerkiksi vuoteen 2040 mennessä väkiluvun kokonaiskasvuksi arvioidaan 14 247 henkilöä.

Luonnollinen väestönlisäys sen sijaan pysyy ennusteen mukaan tappiollisena Lahdelle. Vuosina 2024–2030 syntyneitä arvioidaan olevan trendin mukaisen väestöskenaarion mukaan 3 392 vähemmän kuin kuolleita. Vuosien 2024–2035 välillä ero kasvaa 6 555 henkilöön ja vuosina 2024–2040 syntyneitä arvioidaan olevan 10 157 vähemmän kuin kuolleita. Tilastokeskuksen vastaavat arviot osoittavat vielä suurempia tappioita: vuoteen 2040 mennessä syntyneiden ja kuolleiden erotus olisi 11 429 henkilöä.

Ikäryhmät tarkastelussa

Lahden väestörakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia tulevina vuosikymmeninä, kun väestö ikääntyy ja syntyneiden määrä vähenee. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa väestönkasvun on nojauduttava yhä enemmän muuttoliikkeeseen. Nuorten ikäluokkien osuus väestöstä pienenee samalla, kun ikääntyvien määrä kasvaa.

Vuonna 2023 Lahdessa oli yhteensä 30 805 yli 64-vuotiasta, mikä vastaa yli neljäsosaa (26 %) kaupungin väkiluvusta. Vuosina 2010–2023 yli 64-vuotiaiden määrä kasvoi 9 168 henkilöllä. Trendin mukaisen skenaarion mukaan ikääntyvien määrä jatkaa kasvuaan. Vuosina 2024–2030 heidän määränsä lisääntyy trendiennusteen mukaan 2 519 henkilöllä ja saavuttaa 33 766 henkilöä vuonna 2030. Vuosina 2024–2035 kasvu jatkuu, ja yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa 3 787 henkilöllä, ollen 35 034 vuonna 2035. Vuoteen 2040 mennessä ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen 3 970 henkilöllä ja saavuttaa 35 217 henkilöä

Työikäisten eli 19–64-vuotiaiden määrä oli vuonna 2023 yhteensä 67 987, mikä on yli 55 % Lahden väestöstä. Vuosina 2010–2023 työikäisten määrä väheni 3 831 henkilöllä. Trendin mukaisen skenaarion mukaan työikäisten määrä kuitenkin kasvaa tulevina vuosina. Vuoteen 2030 mennessä työikäisten määrä lisääntyy 1 002 henkilöllä ja saavuttaa 69 380 henkilöä. Vuosina 2024–2035 määrä kasvaa 1 880 henkilöllä ja nousee 70 257 henkilöön. Vuoteen 2040 mennessä työikäisten määrä kasvaa trendiskenaarion mukaan 2 690 henkilöllä ja nousee 71 067 henkilöön.

Lasten ja nuorten (0–18-vuotiaat) määrä oli vuonna 2023 yhteensä 21 901, mikä on noin viidesosaa (18 %) Lahden väestöstä. Vuosina 2010–2023 lasten ja nuorten määrä väheni 1 226 henkilöllä. Trendiskenaarion mukaan tämä suunta jatkuu. Vuoteen 2030 mennessä lasten ja nuorten määrä laskee 1 950 henkilöllä ja jää 19 675 henkilöön. Vuosina 2024–2035 määrä laskee edelleen 3 402 henkilöllä ja on 18 223 vuonna 2035. Vuosina 2024–2040 lasten ja nuorten määrä vähenee Lahden trendiskenaarion mukaan vielä 4 154 henkilöllä ja on vuonna 2040 yhteensä 17 471 henkilöä.

Rakentamisennuste 2024–2040: noin 8 300 asuntoa

Trendinmukaisen väestöskenaarion mukaan Lahteen rakennetaan vuosina 2024–2040 yhteensä 8 266 asuntoa. Näistä suurin osa, 7 215 asuntoa, on kerrostaloja, kun taas rivi- ja ketjutaloja rakennetaan 509 ja omakotitaloja 542. Kerrostalorakentaminen keskittyy pääosin keskustan (noin 3 100 asuntoa), Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven (noin 1 600 asuntoa) ja Launeen (noin 1 600 asuntoa) suuralueille. Merkittävimpiä muutoksia tapahtuu keskustassa Kauppakadun ja Saimaankadun ympäristössä ja radan varressa sekä Niemen ranta-alueella entisten toimintojen väistyessä asumisen tieltä. Launeella puolestaan Vahva-Jussin ja Hennalan kasarmin alueiden rakentuminen jatkuu. Lähiaikojen kerrostalorakentamisessa 64 asuntoa valmistuu senioreille keskustaan ja 73 palveluasuntoa Rakokiveen. Opiskelijoille rakennetaan 99 asuntoa Niemeen.

Rivi- ja omakotirakentaminen painottuu erityisesti Kytölään, Karistoon, Nikkilään, Renkomäkeen ja Villähteen alueille.

Aluekohtaiset erot trendiskenaariossa

Alueittaisia suunnitteita tarkastellaan suuralueittain, joita on 9 kappaletta ja tilastoalueittain, joita on 170 kappaletta.

Keskustan suuralueen väkiluku kasvoi vuosina 2010–2023 yhteensä 1 765 henkilöllä ja oli 22 330 vuonna 2023. Uudisrakentamisen myötä väkiluvun odotetaan kasvavan 24 196 henkilöön vuonna 2030, 25 752 henkilöön vuonna 2035 ja 26 477 henkilöön vuoteen 2040 mennessä.

Mukkulan suuralueella väestö väheni vuodesta 2010 vuoteen 2023 yhteensä 370 henkilöllä ja oli 7 527 vuonna 2023. Vähenemisen ennustetaan jatkuvan vähäisen rakentamisen vuoksi, ja väkiluvun arvioidaan olevan 7 317 vuonna 2030, 7 117 vuonna 2035 ja 6 989 vuonna 2040.

Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueella väkiluku kasvoi vuosina 2010–2023 yhteensä 162 asukkaalla ja oli 17 064 vuonna 2023. Kerrostalorakentamisen ansiosta väestömäärä kasvaa 17 318 henkilöön vuonna 2030, 17 363 henkilöön vuonna 2035 ja 17 564 henkilöön vuonna 2040.

Ahtialan suuralueella väestö kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2013 yhteensä 244 henkilöllä ja oli 11 685 vuonna 2023. Omakotirakentamisen arvioidaan nostavan väkiluvun 11 755 henkilöön vuoteen 2030 mennessä, mutta väkiluku laskee 11 615 henkilöön vuoteen 2035 mennessä ja 11 407 henkilöön vuoteen 2040 mennessä. Väestönlasku voi kuitenkin olla hitaampaa ja jopa kääntyä, jos alueella tapahtuu sukupolvenvaihdoksia eli omakotitaloja vapautuu ja lapsiperheitä muuttaa niihin.

Kolava-Kujalan suuralueen väkiluku kasvoi 1 822 henkilöllä vuosina 2010–2023 ja oli 3 060 vuonna 2023. Väestömäärän arvioidaan kasvavan 3 361 henkilöön vuoteen 2030 mennessä, 3 475 henkilöön vuonna 2035 ja 3 632 henkilöön vuonna 2040 uudisrakentamisen ja korkean hedelmällisyyden seurauksena.

Launeen suuralueella väkiluku kasvoi vuosina 2010–2023 yhteensä 2 283 henkilöllä ja oli 27 163 vuonna 2023. Uudisrakentamisen odotetaan kasvattavan väkiluvun 27 833 henkilöön vuonna 2030, 27 843 henkilöön vuonna 2035 ja 27 918 henkilöön vuonna 2040.

Kärpäsen suuralueella väkiluku väheni vuodesta 2010 yhteensä 619 henkilöllä ja oli 10 988 vuonna 2023. Vähenemisen ennustetaan jatkuvan uudisrakentamisen vähäisyyden vuoksi, ja väkiluvun arvioidaan olevan 10 353 vuonna 2030, 10 082 vuonna 2035 ja 9 874 vuonna 2040.

Jalkarannan suuralueella väkiluku laski 473 henkilöllä vuosina 2010–2023 ja oli 5 508 vuonna 2023. Väkiluvun ennustetaan laskevan edelleen 5 455 henkilöön vuonna 2030, 5 364 henkilöön vuonna 2035 ja 5 307 henkilöön vuonna 2040 johtuen uudisrakentamisen vähäisyydestä.

Nastolan suuralueen väkiluku väheni 846 henkilöllä vuosina 2010–2023 ja oli 14 047 vuonna 2023. Tulevan väestökehityksen arvioidaan riippuvan rakentamisen määrästä, mutta ennusteen mukaan väkiluku olisi 13 790 vuonna 2030, 13 486 vuonna 2035 ja 13 193 vuonna 2040.

Ennustemenetelmä

Lahden kaupunkitason väestösuunnite on demografinen eli se perustuu väestön muutostekijöihin: syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen. Aluekohtaiset väestösuunnitteet muodostavat oman kokonaisuutensa, joissa käytetään tarkempia parametreja kuin kaupunkitason ennusteissa. Näitä ovat esimerkiksi naisten hedelmällisyyden ja kuolleisuuden alueelliset erot, väestömuutokset vanhoilla asuinalueilla sekä uudisrakentamisen vaikutukset väestönkasvuun. Kun aluekohtaiset ennusteet on laadittu, ne sovitetaan kuntatason ennusteen muodostamaan kehykseen niin, että ikäluokittain summattu alue-ennuste vastaa koko kaupungin väestöennustetta.

Väestösuunnitteiden luotettavuutta on parannettu hyödyntämällä Lahden omista tietojärjestelmistä kerättyjä tietoja, erityisesti asuntorakentamiseen liittyviä tilastoja. Skenaariot on laadittu Popula.ai-väestöennusteohjelmalla.

Kaupungin tason skenaarioiden perusta

Kaupungin väestösuunnite perustuu kolmeen päämuutostekijään:

1. Hedelmällisyys, joka on laskettu 14–50-vuotiaiden naisten ikäryhmittäisillä erikoishedelmällisyysluvuilla vuosilta 2017–2023.
2. Kuolleisuus, jossa käytetään ikäryhmittäisiä kuolemanvaarakertoimia. Skenaariot perustuvat sekä Tilastokeskuksen arvioihin että kaupungin omiin laskelmiin, joissa kuolemanvaarakertoimet laskevat, vaikka kuolleisuus kasvaakin väestön ikääntyessä.
3. Muuttoliike, joka sisältää sekä Lahteen suuntautuvan (tulomuutto ja maahanmuutto) ja Lahdesta lähtevän (lähtömuutto ja maastamuutto) muuttoliikkeen. Muutot analysoidaan sukupuolen ja ikäluokan mukaan käyttäen vuosien 2017–2023 tietoja.

Lähtöväestö skenaarioille perustuu vuoden 2023 lopun väestöön, joka on jaoteltu sukupuolen ja yhden vuoden ikäryhmiin. Väestön vanheneminen ennustevuosina otetaan huomioon siirtämällä ikäryhmiä vuosittain eteenpäin, lisäämällä syntyneet ja yhdistämällä vanhimmat ikäryhmät.

Alue-ennusteen erityispiirteet

Alue-ennusteet laaditaan ”alhaalta ylöspäin”, eli niiden lähtökohtana ovat yksittäiset asuinalueet. Tämä menetelmä on tarpeellinen, koska asuntorakentaminen jakautuu epätasaisesti alueiden välillä, eikä se noudata koko kaupungin asuntokannan keskimääräistä rakennetta. Ennusteessa arvioidaan ensin vanhan rakennuskannan väestömuutoksia ja sen jälkeen uudisrakentamisen määrää, sijaintia, ajankohtaa ja väestöllisiä vaikutuksia.

Alue-ennuste koostuu kahdesta osasta:

1. Vanha rakennuskanta, joka sisältää lähtöhetken asuntokannan ja siihen liittyvät väestömuutokset.
2. Uudisrakentaminen, joka kattaa omakoti-, rivi- ja kerrostalot. Uudisrakentamisen vaikutus arvioidaan ja yhdistetään vanhan rakennuskannan ennusteeseen.

Lopuksi aluekohtaiset ennusteet täsmäytetään kaupungin tason väestösuunnitteen kanssa yhteen niin, että lopputulos on yhtenäinen sekä väkiluvun että ikäryhmien osalta. Täsmäytys tehdään jokaiselle ikäryhmälle siten, että alue-ennusteiden yhteenlaskettu väestö vastaa tarkalleen kaupunkitason ennustetta.

Vanhan asuntokannan lähtötiedot

Hedelmällisyys ja kuolleisuus alueilla

Lahdessa hedelmällisyys vaihtelee alueittain, ja skenaarioissa käytetään aluekohtaisia toteumaan perustuvia ikäryhmittäisiä hedelmällisyyslukuja. Esimerkiksi keskustan opiskelijapainotteisilla alueilla hedelmällisyys on keskimääräistä alhaisempi, kun taas uusilla omakoti- ja rivitaloalueilla käytetään korkeampia hedelmällisyyslukuja. Kuolleisuusluvut ovat pääsääntöisesti samoja koko kaupungin tasolla, mutta vanhuspainotteisilla ja laitoshoitoalueilla kuolleisuus on usein keskimääräistä korkeampaa.

Nettomuutto ja asumisen väljeneminen

Vanhan asuntokannan väestömuutoksiin vaikuttaa myös asumisen väljeneminen. Syntyvyys tiivistää asumista, kun taas kuolleisuus ja perheiden hajaantuminen väljentävät sitä. Lisäksi lasten aikuistuminen ja kotoa muutto johtavat usein siihen, että asuntokunnat pienenevät. Usein asukkaat muuttavat myös suurempiin ja väljempiin asuntoihin, mikä edelleen vähentää väestötiheyttä. Muuttoliike puolestaan vaikuttaa alueiden väestökehitykseen, ja nettomuuttoa (tulomuutto – lähtömuutto) säädellään aluekohtaisesti. Tämä tapahtuu käyttämällä toteutuneeseen muuttoliikkeeseen perustuvia painotuksia eri ikäryhmille, kuten lapsille, nuorille, aikuisille, iäkkäille ja vanhuksille.

Asuntokannan poistuma

Vanhasta asuntokannasta poistuu vuosittain tietty määrä asuntoja. Tämä poistuma voi tarkoittaa esimerkiksi huoneistojen yhdistämistä, jolloin rakennuksen pinta-ala säilyy, tai varsinaista fyysistä poistumaa, kuten käyttötarkoituksen muutosta tai rakennuksen purkamista. Poistuman syyt voivat liittyä rakennuksen kuntoon, omistajan tilanteeseen, alueen vetovoimaisuuteen tai taloudellisiin tekijöihin. Lahden väestöskenaarioissa vanhan asuntokannan poistumaksi on arvioitu 3 promillea vuodessa, mikä vastaa valtakunnallisia energiankulutuslaskelmia (Asuntotuotanto 2030, VTT).

Uudistuotannon määritykset

Asuntotuotannon vaikutus väestöön

Uusien asuntojen rakentaminen vaikuttaa merkittävästi Lahden väestökehitykseen ja alueelliseen väestöprofiiliin. Asuntotuotannon määrä, laatu ja sijainti muokkaavat alueiden väestörakennetta ja ohjaavat kokonaisuudessaan kunnan väestökehityksen suuntaa. Asuntotarve-ennuste laaditaan laskemalla tavoitellun väkiluvun perusteella asuntokuntien kokonaismäärä eli asuntojen kysyntä. Kun kysyntää verrataan olemassa olevaan asuntokantaan, saadaan uusien asuntojen rakentamistarve. Tämä rakentamistarve jakautuu talotyypeittäin – omakotitalot, rivitalot ja kerrostalot – ja alueittain ennustevuosille.

Uudistuotannon väestön ikärakenne

Uudistuotannon väestön ikärakenne määritellään Lahden koko kunnan ikäjakauman ja alueellisten muuttoliikeprofiilien perusteella Ikärakenteen arvioinnissa hyödynnetään aikaisempien vuosien vastaavien asuinalueiden tilastoja. Suurin osa uudistuotannosta kohdistuu vapaarahoitteisiin vuokra- ja omistusasuntoihin. Osa asuntorakentamisesta suunnataan kuitenkin erityisryhmille, kuten nuorille, opiskelijoille, senioreille ja vanhuksille, jolloin asukkaiden ikärakenne määräytyy osittain asuntojen hakukriteerien perusteella.

Lähde: Lahden kaupunki ja Tilastokeskus

Väestösuunnite on julkaistu 28.1.2025. Jesse Marola, Lahden kaupunki. 

Väestösuunnitteen lisätiedot Jesse Marola

Rakentamissuunnitteen lisätiedot Petri Peltonen