Lahdessa alkoi innovatiivinen energiaremonttiyhteistyö juuri ennen koronaa loppuvuodesta 2019. Ennen kuin hankkeessa päästiin edes kunnolla vauhtiin, ehti muuttunut maailmantilanne vaikuttaa suunnitelmiin. Aivan kuten asumisen, rakentamisen ja remontoinnin teemoihin yleisemminkin.
Viime vuosien tapahtumat ovat tehneet Vähähiilisiä ratkaisuja korjausrakentamiseen -projektin työstä vieläkin arvokkaampaa kuin mitä suunnitteluvaiheessa osattiin visioida.
Ensin pandemia teki meistä kaikista pitkäksi aikaa kotihiiriä, jolloin asumismukavuus korostui uudella tavalla. Kun rajoittava maskikausi alkoi hiljalleen hellittää, olivat edessä uudet arvaamattomuudet. Ukrainan sodan, energiakriisin ja inflaation vaikutukset ovat tuntuneet jokaisen lahtelaisen elämässä asumismuotoon katsomatta.
Eläminen on juuri nyt erittäin kallista, mutta tarvitsemme jatkuvasti lämpöä, sähköä, vettä ja viemäröintiä, jotta arki rullaa, asumisterveys ei vaarannu ja asunto säilyttää arvonsa. Kaiken tämän tulisi tietysti tapahtua myös ympäristöä kunnioittaen ja luonnonvaroja säästäen.
Lahden Talojen seitsemässä kohteessa tehtiin merkittävää pioneerityötä peruskorjauksiin ja energiatoimiin keskittyen. Ulkopuolinen energia-asiantuntija laski energiaremonttien kustannustehokkuuden ja päästösäästöt.
Toteutuneet remontit toimivat esimerkkeinä myös muille kaupungeille, vuokrataloyhtiöille ja yksityisille kiinteistönomistajille.
Vuokra- ja omistusasunnoilla samat remonttitarpeet
Lahden Talojen hankintajohtaja Matti Koskinen on kutsunut Lahden kaupungin ympäristökoordinaattori Jenni Rahkosen ja Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Hanna Koskelan vierailulle Lahden satamassa sijaitsevaan opiskelijoille suunnattuun vuokrataloon, joka oli yksi tutkituista energiaremonttikohteista.
Äkkiseltään voisi ajatella, että yksityisten taloyhtiöiden maailma on niin erilainen, ettei kaupungin omistama opiskelijoille suunnattu vuokratalo ole erityisen kiinnostava tutustumiskohde.
Kiinteistöliiton Hanna Koskela on toista mieltä. Hän edustaa työnsä puolesta yksityisten henkilöiden – usein myös sijoittajien – omistamaa taloyhtiömaailmaa, jossa raha on tällä hetkellä todella tiukoilla. Asunto-osakeyhtiöiden konkurssejakin on tänä vuonna jo nähty, vaikka normaalisuhdanteissa sellaiset ovat hyvin harvinaisia.
– Vuokrataloja hallinnoidaan ammattilaisvoimin. Yksityisellä puolella taloyhtiöiden hallituksissa on paljon amatöörejä. On tärkeää saada tutkittua tietoa taloudellisesti järkevän päätöksenteon tueksi ratkaisuista, joita on testattu vastaavanlaisissa kiinteistöissä. Kaikki ratkaisut eivät sovi sellaisenaan kaikkialle. Projektin tulokset ovat arvokkaita ja käyttökelpoisia, Koskela toteaa.
Asumismuodosta riippumatta sekä asukkaat että kiinteistön omistajat hyötyvät lopulta täsmälleen samoista ratkaisuista, sillä energiatehokkuus, asumismukavuus ja kustannussäästöt kulkevat usein käsi kädessä.
Matti Koskinen vinkkaa, että isännöitsijät saavat projektin tuloksista hyvät työkalut hallitusten ajan tasalla pitämiseen ja päätösten tueksi. Hanna Koskela rohkaisee myös hallituksissa istuvia lahtelaisasukkaita tutustumaan tuoreeseen tutkimustietoon.
– Valveutunut isännöitsijä toki jakaa tietoa eteenpäin, mutta hyvä aloite voi tulla kenen tahansa jakamasta tiedosta, joten ei kannata jäädä passiivisesti odottelemaan vain isännöitsijän aktiivisuutta.
Suomalainen rakennuskanta huutaa energiaremontteja
Jotta projektin tulokset olisivat mahdollisimman monelle hyödyksi, valittiin Vähähiilisiä ratkaisuja korjausrakentamiseen -hankkeeseen keskenään erilaisia lahtelaiskohteita, jotka edustavat tyypillistä suomalaista rakennuskantaa.
Remontoitavat kohteet ovat valmistuneet vuosien 1951 ja 2014 välillä. Mukana on sekä kerros- että rivitaloja, ja taloyhtiöiden koot vaihtelevat 17 asunnosta peräti 190 asuntoon.
Matti Koskinen opastaa Lahden kaupungin ympäristökoordinaattori Jenni Rahkosta testaamaan hankkeessa innovoidun palautejärjestelmän demoa.
Nykyiseen energiaremonttitarpeeseen Suomessa on vaikuttanut merkittävästi 1970-luvun rakennusbuumi. Arkkitehdit hylkäsivät historialliset tyylit, koristeet ja tarpeettomat yksityiskohdat. Rakentamisessa keskityttiin tuotannon nopeuteen.
– Muutto maaseudulta kaupunkeihin oli suurta, joten oli kiire saada uusia asuntoja. Massatuotannolla syntyi tuolloin suuria elementtitaloja eikä niitä suunniteltu kestämään vuosikymmeniä, kuten nykyrakentamisessa on lähtökohtana. Moni suomalainen asuu tälläkin hetkellä tuon aikakauden rakennuksessa, Lahden Talojen Matti Koskinen kertoo.
– Kiireessä ei mietitty juurikaan ympäristöasioita, vaikka energiakriisi oli silloinkin käynnissä. Eikä tietenkään ollut kaikkea sitä tietoa käytettävissä, mitä meillä on nyt. Siksi energiaremontin tarve on tällä hetkellä todellinen suuressa osassa suomalaiskiinteistöjä, täydentää Hanna Koskela.
Hyväksi tiedettyjä toimenpiteitä sekä uusia innovaatiota
Borupinraitin saneerauskohde edustaa tuoreempaa rakennuskantaa. Ulospäin poikkeuksellisenkin näyttävä talo on rakennettu vuonna 1999. Kohteeseen asennettiin älykäs lämmityksen säätöjärjestelmä, ja lisäksi kilpailutettiin innovatiivisena hankintana ratkaisu hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen.
– Täällä kehitetään uutta tapaa huomioida asukkaiden mobiilikäyttöliittymän kautta antama palaute. Alan yrityksillä Suomessa on valmius luoda uusia innovaatioita ja tämä oli siitä hyvä esimerkki, Matti Koskinen kertoo taloesittelyn yhteydessä.
Urakka- ja laitekustannukset Borupinraitilla olivat 25 000 euroa ja tehtyjen toimenpiteiden laskennallinen takaisinmaksuaika oli 6,8 vuotta.
Takaisinmaksuajat vaihtelivat kohteissa tehtyjen toimenpiteiden mukaan, mutta Lahden kaupungin ympäristökoordinaattori Jenni Rahkonen pitää niitä monelta osin yllättävänkin lyhyinä. Samaa mieltä ovat Matti Koskinen ja Hanna Koskela.
Kaikkein lyhyin takaisinmaksuaika – vain 1,2 vuotta – saatiin Nastolan Takojantiellä neljän rivitalon taloyhtiöön öljylämmitysjärjestelmän rinnalle asennetulla ilmavesilämpöpumpulla, joka säästää merkittävästi lämmitysenergiaa.
Paras energiaremonttivalinta vaatii kiinteistön tuntemista
Osa projektin toimenpiteistä tehtiin hyvin pienin investoinnein. Nastolan Soratiellä 26 huoneiston asuinkerrostalon vedensäästöratkaisut kustansivat asennuksineen alle 1500 euroa.
Lahden kaupungin ympäristökoordinaattori Jenni Rahkonen on koostanut kesän aikana Lahden kaupungin verkkosivuille yhteenvetoa projektin tuloksista. Sivuilta löytyy jokaisesta remonttikohteesta tarkempaa tietoa sekä yhteenveto kustannuksista ja laskennallisista vaikutuksista päästövähennyksiin.
Mukana on myös muutokset remontoitujen kiinteistöjen energiatehokkuusluokkiin.
Vuosina 2019–2024 toteutettavan projektin toimenpiteisiin ja tuloksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.lahti.fi/energiaremontit
Lahdessa toteutettu Vähähiilisiä ratkaisuja korjausrakentamiseen -projekti on osa laajempaa Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanketta (CANEMURE).
Teksti: Terhi Kangas, kuvat: Tommi Mattila
Lue lisää hankkeen tuloksista