Lahden kaupungin hankekokonaisuuksien kokonaisbudjetti on ollut reilut 2 miljoonaa euroa, mihin valtio osallistuu 35 % osuudella toteutuneista kokonaiskustannuksista. Rakokiven alueen kunnallistekniikkaan on lähiöohjelmassa satsattu noin 1,7 miljoonaa ja Mukkulan alueelle noin 0,5 miljoonaa.
Ohjelmassa Mukkulaan toteutettiin ympäristötaidetta, Tanssimäen ja Kartanopuiston leikkialueet saneerattiin, sekä valaistuksia korjattiin. Rakokiveen puolestaan valmistui kulttuuripuisto ja sinne toteutettiin mittavia jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä.
Ohjelman aikana on lisätty myös tietopohjaa
Lahden kaupungin lähiöiden kehittämissuunnitelmien kokoavana ja ylemmän tason tavoitteena on asuinalueiden järjestelmällisen kehittämisen ja kehityksen seurannan juurruttaminen osaksi keskeisiä kaupunkisuunnittelun toimenpiteitä.
Ohjelmakauden aikana tutkittiin asuinalueiden eriytymistä ja siinä tapahtuneita kehityskulkuja karttapohjaisen aineiston avulla. Työn toivotaan tukevan muun muassa asunto- ja maapoliittisia linjauksia sekä muuta kaupunkikehittämistä.
Syksyllä 2020 toteutettiin hyvinvointi- ja turvallisuuskysely, johon saatiin 940 vastausta. Pilottikierroksen pohjalta kyselyn sisältöä kehitettiin edelleen ja kysely tullaan toteuttamaan uudelleen alkuvuonna 2023. Tällä kertaa kysely toteutetaan karttapohjaisella kyselylomakkeella, jonka avulla toivomme saavamme tarkempaa tietoa esimerkiksi turvattomaksi koetuista paikoista.
Tutkimusyhteistyö ollut keskeisessä roolissa
Ympäristöministeriön ohjelmasta tuettiin myös tutkimushankkeita, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa lähiökehittämisen tueksi. Lahden alueelle kohdistui kolme eri tutkimushanketta, joiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä lähiöohjelman aikana, muun muassa osallistamalla koululaisia tiedontuottamiseen.
Lappeenrannan-Lahden Teknillinen yliopisto LUT toteutti kaksi hanketta eri teemoin: ”Asukaslähtöiset kehittävät kokeilut ja monikerroksellinen tiedon keruu Mukkulassa” (Yhteinen Mukkula) ja ”Tulevaisuuden hiilineutraali ja omavarainen lähiö”. Ensimmäinen keskittyi erilaisin osallistavien tiedonkeruun muotoihin. Tutkimusjulkaisuun ”Yhteinen lähiö: kokeilut ja asukastieto kaupunkien kehittämisessä” voi tutustua tarkemmin osoitteessa lutpub.lut.fi. Jälkimmäinen tutkimushanke puolestaan selvitti, millainen potentiaali lähiöissä on hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian ”Nuorten lähiöosallisuus ja aktiivisuus” –tutkimushankkeessa tutkittiin usein eri menetelmin sitä, miten nuorten osallisuutta ja hyvinvointia voidaan alueellisesti tukea. Tämä tutkimushanke toteutettiin molemmilla Lahden kehittämishankekokonaisuuden alueella sekä Lappeenrannassa.
Mikä lähiöohjelma?
Lähiöohjelmaan saivat hakea mukaan Suomen suurimmat kaupungit valitsemillaan kohdealueilla. Lähiöohjelmalla haettiin poikkihallinnollisia toimia, joilla voidaan ehkäistä asuinalueiden segregaatiota, lisätä asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, edistää alueiden elinvoimaisuutta sekä turvata asumisen ja palveluiden hyvä taso. Kehittämishankesuunnitelmien tuli niveltyä laajemmin kaupungin kehittämiseen ja strategiseen johtamiseen.
Lähiöohjelmaan haki 13 kaupunkia yhteensä 24:llä suunnitelmalla, joiden ohjelmaan otettiin mukaan 18 tutkimushanketta.
Ohjelmakaudella ympäristöhallinnon rahoitusta oli käytettävissä koko lähiöohjelmassayhteensä 21 miljoonaa euroa. Mukana lähiöohjelman toteuttamisessa ovat myös sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja oikeusministeriö sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Lue lisää:
Lahden kaupungin lähiöohjelma 2020-2022
Lähiöiden kehittämisohjelma ympäristöministeriön sivulla