Lahti on selvittänyt kaupunkilaisten hiilijalanjäljen osana valtakunnallista Kulma-hanketta. Asukkaiden hiilijalanjälki eli kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin vuodelta 2022. Lahden lisäksi hankkeeseen osallistui 19 muuta kuntaa.
Lahtelaisilla on vertailujoukon pienemmät päästöt kaikilla sektoreilla lukuun ottamatta ruuan päästöjä, joiden osalta Lahti sijoittui kuntavertailussa toiselle sijalle. Lahtelaisten kulutuksen päästöt ovat laskeneet erityisesti energiankulutuksen ja rakentamisen sektoreilla.
–Hienoa nähdä Lahti vertailun kärjessä. Tuloksessa heijastuu varmasti syksyn ja talven valtakunnalliset energiansäästötalkoot. Toisaalta erillislämmityksen päästöt olivat energiakriisin johdosta hieman nousseet, sanoo ympäristökoordinaattori Laura Matkala.
–Infrarakentamisen kohdalla Eteläisen kehätien valmistuminen nosti vuoden 2020 päästöjä, ja niistä on nyt tultu reippaasti alas, koska vastaavia jättihankkeita ei ole meneillään. Koska yksittäiset isot hankkeet vaikuttavat vuositason päästöihin näin paljon, on tärkeää, että laskenta tehdään säännöllisin väliajoin, sanoo Matkala.
Kulutuksen päästöjen vähentämisessä suuri potentiaali
Lahti selvitti kaupunkilaisten hiilijalanjäljen nyt toista kertaa. Lahden kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2022 yhteensä 7,17 t CO2-ekv asukasta kohden, kun ne vuonna 2020 olivat 7,83 t CO2-ekv asukasta kohden.
CO2-ekv eli hiilidioksidiekvivalentti on yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea eri kasvihuonekaasujen päästöjen lämmittävä vaikutus. Mittayksikön yhteydessä käytetään massan yksiköitä kuten kiloja ja tonneja. Laskettaessa kulutuksen päästöjä per asukas puhutaan tonneista (t CO2-ekv). Koko kaupungin päästöjen tasolla käytössä ovat kilotonnit (kt CO2-ekv) ja valtiotasolla miljoonat tonnit (Mt CO2-ekv).
Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta. Laskentaa varten kehitettyä laskentamallia tarkennettiin entisestään, kun rakentamisen päästöihin sisällytettiin muun muassa uusien katujen ja teiden sekä siltojen rakentamisesta aiheutuvat päästöt. Laskennassa tarkasteltiin myös mökkeilyn ja mökkeilijöiden vaikutuksia kulutuksen päästöihin. Merkittävimpiin kulutuksen päästölähteisiin kuuluivat useissa kunnissa ruoka sekä energiankulutus.
Kulutuksen päästöjen vähentämisessä on valtava potentiaali, mutta se edellyttää myös käyttäytymisen muutosta. Kunnilla on mahdollisuus tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa esimerkiksi panostamalla julkiseen liikenteeseen, kävelyn- ja pyöräilyn edistämiseen, kestävään ruokailuun ja tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä. Lisäksi viestintä ja tiedotus ovat keinoja, joilla kunnat voivat vaikuttaa.
Laskennan toteuttajat
Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Laskentamenetelmän kehitystä tuki hankkeen asiantuntijaverkosto, johon osallistui edelläkävijäkuntien edustajien lisäksi asiantuntijoita useista alan asiantuntijaorganisaatioista. Ruuankulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskennan mahdollisti yhteistyö S-ryhmän kanssa.
Lue lisää tuloksista