Hyppää sisältöön

Lahti edistää kiertotaloutta ja hiilineutraalia rakentamista

Rakennussektori on maailmanlaajuisesti yksi suurimpia kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Ala kaipaa kestävämpiä ratkaisuja, ja niitä etsitään yhdessä Lahden kaupungintalolla 15.4.2025 järjestettävässä tapahtumassa, jossa jaetaan kokemuksia kiertotalouden mahdollisuuksista rakentamisessa.
Kuva: Lauri Rotko

Teksti: Sami Turunen

Rakentaminen käyttää jopa puolet maailman neitseellisistä luonnonvaroista ja sillä on valtava vaikutus ilmastoon ja luontokatoon. Siksi ala voi ottaa isoa roolia hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelemisessa niin maailmalla kuin Suomessa.

”Hiilineutraalia ja resurssiviisasta rakennettua ympäristöä tavoitellessa, tulee entistä vahvemmin edistää siirtymää lineaaritaloudesta kiertotalouteen”, pohtii Hiilineutraalin rakentamisen innovaatioverkosto -hankkeen projektipäällikkö Elise Sorvari Lahden kaupungilta.

Kansallisesti, hiilineutraalista kiertotaloudesta tavoitellaan talouden uutta perustaa vuoteen 2035 mennessä. Tähän tavoitteeseen on tartuttu myös Lahdessa, esimerkiksi valmisteilla olevan kiertotalouden green deal -sitoumuksen myötä.

“Hyvä suunnittelu sekä rakennusten tehokas ja pitkäaikainen käyttö on myös hyvää kiertotaloutta”, muistuttaa kestävän kehityksen johtaja Arto Toorikka suunnittelu- ja konsulttiyritys AFRYstä. Yrityksen tehtävä on vauhdittaa muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa, ja AFRY tekee yhteistyötä myös Lahden kaupungin kanssa kestävämpään rakentamiseen siirtyessä.

Hiilineutraali rakentaminen on yksi Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021-vuoden jatkuvuushankkeista. Hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskus (2021–2023) ja Hiilineutraalin rakentamisen innovaatioverkosto (2023–2025) -hankkeissa on edistetty vähähiilistä rakentamista ja rakentamisen kiertotaloutta sekä koottu alan toimijoita yhteen Lahden alueella. Vastaava toiminta jatkuu uudessa Lahden seudun rakentamisen kiertotalouden klusterissa.

Osa näiden hankkeiden toimintaa on Lahden kaupungintalolla 15.4. järjestettävä “Rakentamisen kiertotalous – kansalliset haasteet, paikalliset ratkaisut” -tilaisuus, joka kokoaa yhteen alan toimijoita myös muualta Suomesta.

Lahti on Toorikan mukaan hyvällä tiellä. “Lahdessa on tehty hyvää pohjatyötä, ja hiilineutraaliuden vaatimuksia on saatu mukaan monella tasolla kaupungin hankintojen ohjeisiin.”  Myös Elise Sorvarin mukaan Lahdessa edistetään paikallistason kiertotaloussiirtymää yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa. ”Siirtymä kiertotalouteen vaatiikin vahvaa sitoutumista sekä uudenlaista osaamista ja innovaatioita”, Sorvari pohtii.

Toorikka muistuttaa, että arvokkaiden rakennusmateriaalien kiertoon saamisessa on Suomessa vielä paljon tekemistä.

“Kierrätämme ja hyödynnämme purkubetonia suht hyvin maanrakennuksessa, mutta siihen se oikeastaan jää. Olemme EU:ssa näissä asioissa jumbosijoilla. Meillä ei ole purkubetonin arvokkaampaan hyödyntämiseen kunnollista ajuria, koska meillä on betonin valmistukseen saatavilla hyvin kiviainesta, toisin kuin vaikkapa Keski-Euroopassa. Siellä asiat tehdään tältä osin paremmin.”

Vaikka Suomessa joskus kuvitellaan, että olemme kierrättämisen mallimaa, se ei pidä paikkaansa. Toorikka sanoo, että Suomessa tehdään toki paljon hyviä kiertotalouden tekoja: suomalaiset eivät roskaa, me lajittelemme hyvin ja meillä on mallikas pullopanttijärjestelmä. Mutta esimerkiksi vaatetus- ja rakennusaloilla on vielä paljon tehtävää. Sementtiteollisuus on valtava kasvihuonepäästöjen aiheuttaja, ja rakennusala kuluttaa muutenkin valtavasti uusia materiaaleja.

“Ei ole mitenkään taloudellisesti kannattavaa, että betonirunkoisia taloja puretaan 50 vuoden ikäisinä, vaikka runkoa voisi hyödyntää vaikka tuhat vuotta. Se on järjetöntä tuhlausta.”

Toorikka muistuttaa, että betoniteollisuus toki vähähiilistyy ja betoniin voidaan myös sitoa hiilidioksidia. Esimerkiksi Hollolassa toimiva Carbonaide tutkii ja kehittää juuri tällaista hiilinegatiivista betonia.

Itsekin huhtikuisessa tilaisuudessa paneelikeskustelua vetävä Toorikka lupaa, että mukana oleville tarjotaan hyviä mahdollisuuksia verkostoitua ja löytää tulevaisuuden ratkaisuja. “Siellä ei ladella latteuksia vaan haastetaan, lisätään päättäjien ymmärrystä ja tarjotaan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.”

Tilaisuuden ohjelma:

8:30 Aamukahvi 

9:00 Tilaisuuden avaus  

Elina Laavi, elinvoimajohtaja, Lahden kaupunki

9:10 Lahden kaupunki kiertotaloustyön edistäjänä  

Jenni Rahkonen, ympäristökoordinaattori, Lahden kaupunki

Sanna Partinen, hiilineutraalin rakentamisen asiantuntija, Lahden kaupunki

9:30 Lahden seudun rakentamisen kiertotalouden klusteri 

Juha Kapanen, projektipäällikkö, Lahden kaupunki 

  • Purkubetoni arvokkaaseen käyttöön myös Suomessa – Tiina Lahtinen, Metropolia ammattikorkeakoulu 
  • Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen – Tage Johansson, CEO, Fiberwood Oy

10:00 Puutuotteiden kiertotaloushanke PuuLoop 

Sini Koskinen, projektipäällikkö, Puutuoteteollisuus 

10:10 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelma – uutta osaamista Päijät-Hämeeseen 

Petri Ajo, kasvujohtaja, LUT-yliopisto

10:20 Kahvitauko ja verkostoitumista 

10:45 Kiertotalous globaalien ongelmien ratkaisijana  

Minna Pirilä, kestävyyspalveluiden osastopäällikkö, AFRY

11:00 Paneelikeskustelu: pirstaleisista haasteista kestäviin kokonaisratkaisuihin 

Panelisteina:

  • Ville Roihu, johtaja (taloyhtiöt, rakentaminen yhteisöt ja julkisyhteisöt), Danske Bank
  • Juuso Salonen, liiketoimintapäällikkö, Peikko Oy
  • Hanna Koskela, toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Päijät-Häme ry
  • Petri Ajo, kasvujohtaja, LUT-yliopisto

Keskustelua fasilitoi kestävän kehityksen johtaja Arto Toorikka, AFRY 

11:50 Tilaisuuden yhteenveto  

12:00 Tilaisuus päättyy 

Aamukahvia ja pientä purtavaa on tarjolla klo 8:30 alkaen, tilaisuuden ohjelma alkaa klo 9:00. Tilaisuutta luotsaa Katja Soini, strategia- ja kestävyysjohtaja AFRY:ltä.

Ilmoittautumiset tilaisuuteen ma 7.4.25 mennessä täältä (Webropol).

Saapumisohjeet:

Tilaisuus järjestetään Lahden kaupungintalon sisäpihalla, jonne kuljetaan Harjukadun puoleisista lasiovista. Kaupungintalolle on helpointa saapua julkisilla kulkuneuvoilla, esimerkiksi Lahden Matkakeskukselta kävelymatkaa kaupungintalolle kertyy n. 650 metriä. Autolla saapuville kaupungintalon ympäristöstä löytyy muutamia maksullisia- sekä kiekollisia pysäköintipaikkoja.

Lisätietoja tilaisuudesta

Tilaisuuden järjestää Lahden hiilineutraalin rakentamisen innovaatioverkosto -hanke (toteuttajana Lahden kaupunki) sekä Lahden seudun rakentamisen kiertotalousklusteri -hanke (toteuttajina Lahden kaupunki ja Ladec).