Maailma ottaa vihreää energialoikkaa – Lahti on täynnä energiaosaamista

Venäjän aloittama sota Ukrainassa kiihdyttää vihreää siirtymää, kun varsinkin Euroopassa halutaan eroon venäläisestä fossiilienergiasta.

Euroopan komission ehdottamassa 300 miljardin euron energiainvestointipaketissa on jäsenmaille sekä velvollisuuksia että kannustimia. Erityisesti uusiutuvan energian – aurinko- ja tuulivoiman – lisäämiseen halutaan panna vauhtia.

Lahden elinkeinopäällikkö Miikka Venäläinen näkee tilanteessa isoja mahdollisuuksia Lahdelle.

–Meiltä löytyy sekä tutkimus- että käytännön osaamista, jota voidaan hyödyntää myös Euroopassa. Pystymme Smart Energy Clusterin puitteissa tuotteistamaan kokonaisuuksia isojen energiahaasteiden ratkomiseen. Meillä on paljon potentiaalia kulutuksen minimoimisessa ja hukkalämpöjen hyödyntämisessä, Venäläinen sanoo.

Kaupunki on mukana klusterissa pohtimassa pilottihankkeita, joissa voisi hyödyntää paikallisten yritysten osaamista. Näin voidaan luoda kiinteistön, kaupunginosan tai jopa kaupungin kokoisia energiaratkaisuja.

Osaamista lahtelaisyrityksissä

Miikka Venäläinen listaa esimerkkejä lahtelaisyrityksistä, joilla on valmiita ratkaisuja energiasiirtymään.

–Ecopal tarjoaa hukka- tai ylijäämälämmön talteenottoratkaisuja, Kempower latausratkaisuja sähköiseen liikenteen. Oilon tuottaa ilmalämpö- ja ilmavesilämpöpumppuja ja LSK:lla on kiinteistöjen energiatehokkuusratkaisuja. LemKem on taas merkittävä tekijä aurinkopaneeleissa.

Energiatalkoissa myös yksittäisillä kansalaisilla on tehtävänsä.

–Helpointa on tietysti säästää energiaa. Aina ei tarvitse posottaa lämmittimet täysillä, Venäläinen sanoo.

–Kerrostaloissakin syntyy helposti hukkalämpöä, jota voidaan pienillä investoinneilla saada talteen. Myös aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet ja tehot kasvaneet rivakasti, joten nekin ovat usein kannattava investointi.

Lahti Energia vihertymisen kärjessä

Isossa kuvassa energiaa tarvitaan lämmitykseen, käyttösähköön, teollisuuden tuotantoon sekä liikenteeseen. Kaupungin energiayhtiö Lahti Energialla on tässä iso rooli. Se tuottaa sekä kaukolämpöä että sähköä. Sähköä menee luonnollisesti muuallekin kuin Lahteen, ja lahtelaiset voivat ostaa sähkönsä muilta toimijoilta.

Lämmöntuottajana Lahti Energia on merkittävä tekijä: sillä on noin 8 700 kaukolämpöasiakasta.

Yritys on tehnyt isoja investointeja hiilineutraaliin kaukolämpöön ja vihreään sähköön.

Vuonna 2020 valmistui Kymijärvi III -voimalaitos. Siellä käytetään biopolttoaineita – käytännössä saha- ja puuteollisuuden sivuvirtoja sekä hakkuutähteitä – joista valtaosa tuotetaan sadan kilometrin säteellä. Laitos lopetti kivihiilen käytön ja vähensi yhtiön hiilidioksidipäästöjä 600 000 tonnia vuodessa.

Kymijärvi II -laitoksen polttoaineena käytetään kierrätyspolttoainetta, joka on valmistettu muovista, paperista, pahvista ja puusta. Kymijärvellä ei siis polteta jätettä, vaan jätteestä kaasutettua kierrätyspolttoainetta. Prosessin hyötysuhde on parempi kuin jätettä suoraan polttavissa laitoksissa.

Lahti Energian kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla tai kierrätyspolttoaineilla 95 prosenttia ja sähköstä 90 prosenttia on päästötöntä. Yrityksellä on myös Lahti Aquan kanssa hanke, jossa jäteveden hukkalämpö hyödynnetään kaukolämpötuotannossa.

Kaasua tarvitaan teollisuudelle

Venäjän maakaasuhanojen sulkeminen koskee paria sataa lahtelaista asuinkiinteistöä. Enemmän tilanne aiheuttaa haastetta teollisuudelle.

–Asuinkiinteistöt voivat liittyä kaukolämpöön tai ottaa lämpöpumppuja. Suurin osa yrityksistäkin hyödyntää kaasua lämmitykseen, mutta vaikeampi tilanne on niillä yrityksillä, joilla kaasu on osa teollista prosessia.

Yksi tilanteen paikkaaja tulee olemaan Suomen ja Viron yhteinen, Inkooseen ankkuroitava terminaalilaiva, josta siirretään maakaasua kaasuverkkoon.

Lahdessa toimii myös yksi Suomen suurimmista biokaasulaitoksista, Labio. Se tuottaa jätteestä 50 gigawattituntia kaasua vuodessa. Myös Hartwallilla ja Lahti Energialla on hanke, jossa rakennetaan Hartwallin alueelle biokaasulaitosta. Se hyödyntää panimon sivutuotteena syntyvää mäskiä.

Öljystä lämpöpumppuihin

Lahdessa on rekisterien mukaan pari tuhatta öljylämmitteistä rakennusta, mutta tilastot laahaavat perässä ja monissa kiinteistössä on viime aikoina vaihdettu öljy kestäviin lämmitysratkaisuihin. Öljystä muihin lämmitysratkaisuihin siirtymistä tuetaan esimerkiksi ELY:n kautta haettavilla avustuksilla.

–Jos siirtyy öljylämmityksestä maalämpö- tai ilmavesilämpöpumppuun, tukea saa 4 000 euroa. Muihin ei-fossiilisiin lämmitysmuotoihin saa tukea 2 500 euroa.

Yksi lämmitysratkaisu ovat viime vuosina vauhdilla yleistyneet erilaiset lämpöpumput. Ne ovat nopea tapa parantaa energiatehokkuutta.

–Haasteena on, että kun energiakäännöstä tehdään ympäri Eurooppaa, niiden saatavuus on välillä vaikeaa.

Sähköä auringosta ja tuulesta

Vaikka Suomi on joidenkin mielestä pimeä ja kylmä maa, Miikka Venäläinen uskoo myös aurinkoenergiaan.

–Aurinko paistaa tänne siinä missä muuallekin, eli meillä on paljon aurinkoenergiapotentiaalia. Esimerkiksi kesällä kerrostalossa on järkevää tuottaa viilennysjärjestelmien energia aurinkosähköllä.

Merkittävä aurinkosähköhanke Lahdessa on Iskun uusi, 6 000 paneelin aurinkosähköpuisto Mukkulassa. Se tuottaa vuodessa noin 2 500 megawattituntia.

Tuulivoima ei ole kovin potentiaalinen sähköntuotannon vaihtoehto kaupungin alueella: varoalueet ovat suuria ja yksittäisten myllyjen rakentaminen ei ole kalliin infran rakentamisen takia kannattavaa.

–On fiksumpaa rakentaa useampi voimala samalle alueelle, ja Lahden osalta paikat ovat aika vähissä. Maakunnasta löytyy kyllä potentiaalisia rakentamisalueita, Venäläinen sanoo.

Lahdessa tehdään paljon, ja Miikka Venäläinen uskoo, että viiden vuoden kuluttua paikallista energia-alan osaamista ja tuotteita on saatu vietyä ja kansainvälistettyä merkittävästi.

–Kymmenen vuoden kuluttua Lahti on hiilinegatiivinen toimija, hän sanoo.

Venäläinen muistuttaa, että varsinkin sähköntuotanto on iso ja monimutkainen palapeli.

–Mutta mitä enemmän on vaihtoehtoja, sitä paremmin kokonaisuutta voidaan optimoida. Ja aina kun vihreää sähköä rakentuu, se on nopeasti pois fossiilisista ratkaisuista.

Teksti: Sami Turunen
Kuvat: Lauri Rotko (1. kuva) ja Toivo Heinimäki (2. kuva)