Maaliskuun aikana toteutettuun kyselyyn vastasi kaikkiaan 292 lasta ja nuorta. Vastaajina oli harrastajia FC Lahdesta, Lahti Basketballista, Pelicans junioreilta ja Pelicans salibandylta. Kyselyssä selvitettiin harjoituksiin kulkemista ja kulkemiseen liittyviä tottumuksia. Kysely on osa Kestävän liikkumisen teemavuotta ja Kelpo-hanketta. Teemavuoden aikana on tarkoitus tehdä näkyväksi arkisia liikkumistottumuksia ja kannustaa kestäviin valintoihin ainakin osalla matkoista.
Haasteita
Matkat harjoituksiin ovat osalle harrastajista suhteellisen pitkät. 71% vastaajista ilmoitti matkan olevan pituudeltaan viisi kilometriä tai pidempi. Toisaalta kuitenkin vain 37%:lla matka oli 10 kilometriä tai pidempi. Nuorimmat kyselyn vastaajat ovat olivat alle kymmenen vuoden ikäisiä. Tälle joukolle jo viisikin kilometriä voi olla kohtuullisen pitkä matka itsenäisesti kuljettavaksi. Osa vastaajista lähenteli kuitenkin täysi-ikää, joten heidän osaltaan edes 10 kilometrin kulkeminen joko polkupyörällä tai bussilla ei muodosta välttämättä haastetta. Iän lisäksi myös varusteiden kuljetus voi olla haastavaa. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia lajeja ja seuroja.
Kestävästi treenimatkansa kulkevia oli vastanneiden joukossa vain 20%. Talviaikaan luku oli vielä pienempi, hieman alle 10%. Autoriippuvuus ei siis koske ainoastaan aikuisväestöä. Monen harrastusmatkan kohdalla autokyyti näyttää olevan pääsääntö. Vastaajista 48% (tai 58% talvella) kyyditettiin harrastukseen ainoana kyyditettävänä. 26% (29% talvella) vastaajista kulki harjoituksiin kimppakyydillä vähintään yhden toisen kyyditettävän kanssa. Tässä olisi oletettavasti enemmän potentiaalia, vaikka perheiden minuuttiaikataulut saattavatkin kuviota mutkistaa.
Mahdollisuuksia
Mahdollisuuksia kestävään liikkumiseen voi löytyä kimppakyytien lisäämisestä tai seuran kulkuohjeistuksen tekemisestä. Vain 3% vastaajista oli saanut kulkuohjeistusta tai tiesi seuran ohjeistuksesta. Potentiaalia näyttäisi löytyvän myös talvipyöräilyyn kannustamisesta ja talvipyöräilykulttuurin luomisesta. Kun pyöräilijöitä on sulan maan aikaan noin 13% vastaajista, tippuu luku 1%:iin talviaikaan.
Myös vanhempien kuljetuskynnyksen nostamisessa saattaa piillä mahdollisuuksia. 40% vastaajista kertoo, ettei käytä joukkoliikennettä, koska vanhemmat ovat valmiita kuskaamaan aina tarvittaessa. Jos kyytiä ei olisikaan tarjolla ennen muiden vaihtoehtojen selvittämistä, saattaisi ehkä osa siirtyä bussimatkustajaksi.
Kun vastaajien annettiin nimetä seikkoja, jotka saisivat kulkemaan matkan useammin kävellen tai pyöräillen, nousi kahtena tärkeimpänä esiin kavereiden seura matkalla (18 % vastaajista) ja parempi talvikunnossapito (17%). Seuralla ja miellyttävillä olosuhteilla on merkitystä. Kaikkia nämäkään eivät toki auta. 44% kertoi matkan olevan liian pitkä ja 33% vastasi, ettei tiukan aikataulun vuoksi ehtisi kävellä tai pyöräillä. On kuitenkin huomattava, että osa matkaa pitkänä pitävistä vastaajista kertoi matkansa pituudeksi alle viisi tai jopa alle kolme kilometriä.
Miten tästä eteenpäin?
Kyselytulokset on nyt jaettu eteenpäin ja työ jatkuu seuroissa. Tavoitteena on, että etenkin lyhyimpiä matkoja olisi mahdollista kulkea kestävästi. Lasten ja nuorten omaehtoinen kulkeminen tai toimivat kimppakyytijärjestelyt säästävät luonnon lisäksi myös vanhempien aikaa, jos kuskaamiselle saadaan vaihtoehtoja. Jo muutamien automatkojen ja kuskaamiskertojen vähentäminen vie oikeaan suuntaan. Elokuusta alkaen myös urheilukeskuksen saavutettavuus paranee bussilinja 8 reittimuutosten myötä. Tämä tulee auttamaan sinne suuntaan kulkevia.
-
Juuso Vähä-Piikkiö
Projektipäällikkö
