Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12) vuosille 2026–2037 on strateginen suunnitelma liikennejärjestelmän kehittämisestä. Suunnitelma sisältää kuvauksen liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristön muutoksista sekä vision liikennejärjestelmän kehittämiselle vuoteen 2050. Suunnitelmassa on myös strategiset linjaukset ja aluekohtaiset painotukset sekä valtion ja kuntien toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi.
Suunnitelmaluonnoksen toimenpideohjelmassa ei esitetä yksittäisiä liikenneverkon hankkeita, vaan se ohjaa valtion rahoituksen kohdentamista.
Kestävän liikkumisen toimenpiteitä pitäisi lisätä
Luonnoksessa esitetyt tavoitteet – toimiva, turvallinen ja kestävä – on kannatettava tausta niiden pohjalta laadituille strategisille linjauksille. Nämä kolme teemaa myös ohjaavat mainitussa järjestyksessä toimenpideohjelmaa. Liikenne 12 on kuitenkin luonteeltaan strateginen suunnitelma ja se, miten linjaukset ja painotukset ohjaavat konkreettisia toimenpiteitä, jää tässä vaiheessa epäselväksi. Olisi hyvä pyrkiä konkretisoimaan, miten linjaukset näkyvät käytännön toimenpiteissä.
Kaupungin lausunnossa todetaan, että vaikka kestävyys on esitetty yhtenä tavoitteena ja kestävän liikkumisen rooli on tunnistettu kaupunkiseuduilla, toimenpiteet kestävän liikkumisen edistämiseksi ovat varsin vaatimattomia. Lisäksi rahoitusta kestävää liikkumista edistäviin toimenpiteisiin on osoitettu vain vähän.
Eri näkemys toimenpiteiden rahoituksesta
Suunnitelmaluonnoksessa on todettu, että valtio kantaa lähtökohtaisesti vastuun valtion väyläverkkojen rahoituksesta. Luonnoksen mukaan tästä periaatteesta voidaan poiketa sopimalla. Luonnoksessa viitataan ensimmäisessä Liikenne 12 -suunnitelmassa esitettyihin periaatteisiin yhteisrahoituksesta.
On syytä korostaa, että valtio ja kunnat eivät ole sopineet kyseisistä periaatteista yhdessä. Kirjaus on syytä muuttaa tai siinä tulee tunnistaa, etteivät periaatteet perustu yhteiseen sopimukseen. Valtion tulee vastaisuudessakin vastata oman verkkonsa rahoituksesta, myös sen kunnossapidosta. Kuntien taloustilanne on haastava, eikä kuntien rahoitettavaksi tule osoittaa valtion väyläverkon kehittämistä tai kunnossapitoa. Kunnat ja kaupungit vastaavat asemakaavoitettujen alueiden katuverkosta, eikä kuntien vastuita tule laventaa myöskään tieverkon hallinnollisen luokan muutoksilla maanteistä kaduiksi.
Luonnoksen toimenpiteissä todetaan, että maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevissa MAL-sopimuksissa käsitellään mm. joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen sekä matkaketjujen kehittämistä. Viimeisimmissä sopimusneuvotteluissa nämä teemat jäivät hyvin vähälle huomiolle ja väyläverkon toteutettavissa toimenpiteissä painottuvat valtion väyläverkon kohteet.
– MAL-sopimukset tulisi palauttaa niiden alkuperäiseen tarkoitukseen kehittämään kestävää aluerakennetta ja liikennejärjestelmää kaupunkiseuduilla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn rahoitus jäi uusissa MAL-sopimuksissa hyvin vähäiseksi, eikä rahoitusraamissa esitetä tasokorotusta tuleville vuosille, kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho toteaa ja painottaa:
– Tähän mennessä valtio on osallistunut MAL-seuduilla toteuttavien kaupunkiraideliikenteen hankkeiden kustannuksiin. Jotta joukkoliikenteen eri muodot olisivat tasapuolisessa asemassa, valtion tulisi osallistua myös seudullisen linja-autoliikenteen infraa kehittäviin hankkeisiin.
Henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen. Lisäksi todetaan, että tarkoitusta varten perustetaan julkinen kalustoyhtiö julkisesti tuetulle ostoliikenteelle. Liikenne 12 -suunnitelmaluonnoksen mukaan valtion ja kuntien yhteistyö on lähtökohtana alueellisen junaliikenteen suunnittelussa, kehittämisessä ja yhteisrahoittamisessa.
Lahden kaupungin näkemyksen mukaan valtio ei voi edellyttää kuntien rahallista osallistumista alueellisen junaliikenteen toteuttamiseen, vaan lisäresurssi alueellisen junaliikenteen hankintaan ja kalustoyhtiöön tulisi osoittaa valtiolta, ei alueilta. Myöskään asemanhaltijan tehtäviä ei tulisi osoittaa kunnille, sillä ensisijainen vastuu asemanseudun kehittämisestä kuuluu maanomistajalle.
Lahden kaupunki on mukana Lentorata-hankeyhtiössä edistämässä hankkeen suunnittelua yhdessä valtion sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa. Hankeyhtiöistä on Liikenne 12 -suunnitelmaluonnoksessa hyvin vähän mainintoja ja hankkeiden kytkentä valtakunnalliseen suunnitteluun jää epäselväksi. Lahden kaupungin näkemyksen mukaan lentoradan suunnittelun ja toteuttamisen edistäminen on kansallisesti merkittävä asia, kun hanke toteutuessaan lisäisi merkittävästi sekä pääradan että Lahden oikoradan kapasiteettia.
Kuntien menot voivat kasvaa
Liikenne 12 -suunnitelmaluonnoksen vaikutustenarvioinnissa todetaan, että suunnitelma ei suoraan kasvata kuntien menoja, mutta menot voivat kasvaa välillisesti.
Suunnitelman maltilliset panostukset esimerkiksi joukkoliikenteeseen ja yksityistieverkkoon voivat johtaa siihen, että kunnat joutuvat rahoittamaan näitä nykyistä enemmän, jos nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Myös suunnitelmassa esitetty maanteiden hallinnollisten luokkien muuttaminen kaduiksi kasvattaisi kuntien menoja.
Lahden kaupungin lausunnon mukaan on erittäin harmillista, että kuntien menoja lisättäisiin myös välillisesti.
Lausuntoa käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 17.2.2025.
Lisätietoja:
kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, p. 040 595 4543
Esityslistaan