Lahdessa kiinnostivat töiden lisäksi hyvät urheilumahdollisuudet ja kaupungin hyvä sijainti. Nyt on takana parinkymmenen vuoden työura ja plakkarissa työparin kanssa ansaittu, Suomen luokanopettajat ry:n vuonna 2024 myöntämä Vuoden luokanopettaja -titteli.
”Oppimisen opiskelu on tärkeää.”
Esa Liukkonen opettaa tällä hetkellä Kärpäsen peruskoulun 4. luokkaa yhdessä työparinsa kanssa. Heidän tavoitteenaan on opettaa lapsia ymmärtämään, että yhdellä arvosanalla ei ole kokonaisuuden kannalta niin suurta merkitystä. Tärkeämpää on oppia opiskelemaan.
– Meillä on työparini kanssa tavoitteena saada oppilaat innostumaan oppimisesta. Haluamme saada lapset oivaltamaan, että elämässä pärjää, kun jaksaa yrittää ja tehdä töitä.
Työ on hyvin kokonaisvaltaista ja lasten kanssa vietetään monta tuntia päivässä. Opettaja on lapsille tuttu ja turvallinen aikuinen, joka tsemppaa, tukee tunne-elämän asioissa ja toimii roolimallina. Usein välituntivalvonnan aikana syntyy luontevasti erilaisia juttutuokioita. Nämä kohtaamiset ovat lapsille tärkeitä.
– Paljon enemmän pitäisi olla aikaa kohdata lapsia ilman opetuksellisia tavoitteita. Olen huomannut, että moni lapsi kaipaa ihan vaan juttuseuraa, kanssakäymistä ja keskustelua aikuisen kanssa.
”Opettajan työ on enemmän kasvatustyötä kuin opettamista.”
Opettaja on lapselle aikuinen, jolta hän saa säännöllisesti palautetta. Sekin on vastuullista työtä, jonka vaikutukset voivat ulottua pitkälle. Korjaavan ja positiivisen palautteen välillä pitäisi pystyä säilyttämään tasapaino, eikä huumoriakaan saisi unohtaa.
– En ajatellut opiskeluaikoina, että tämä työ on enemmän kasvatusta kuin opetusta. Aika moni asia liittyy kasvatukseen. Meidän tavoitteenamme on tehdä asiat lapsen parhaaksi. Päästä kodin kanssa yksimielisyyteen lasta koskevissa kysymyksissä, ja että koti olisi meidän kanssamme samalla puolella.
Esan kokemus on, että opettajan työ on muuttunut vuosien aikana huomattavasti. Jos aikaisemmin aika meni pääosin opettamiseen ja opetuksen suunnitteluun, nyt se pitäisi saada riittämään moneen muuhunkin: tietojen kirjaamiseen erilaisiin tietojärjestelmiin (esimerkiksi Wilma), oppilashuollollisiin asioihin sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
– Vaatimus siitä, mitä kaikkea pitää ehtiä on lisääntynyt. Paras työpäivä onkin sellainen, kun opetustyön jälkeen saan tehtyä kaikki muutkin tärkeät asiat, ettei mitään jää rästiin tai kesken.
”Suunnitelmat muuttuvat lennossa päivittäin.”
Työssä palkitsee sen ennakoimattomuus ja yllätyksistä selviytyminen.
–Vaikka olisin suunnitellut päivän ohjelman huolellisesti, usein tulee jokin yllättävä tilanne, joka vaatii ongelmanratkaisukykyä. Se palkitsee, kun löytää sopivalta tuntuvan ratkaisun ja tilanteessa päästään eteenpäin.
– Opettajana iloitsen myös siitä, kun löytyy keinot puuttua lapsen hankalaan tilanteeseen ja pystyn auttamaan. Monesti esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöihin liittyvät prosessit ovat pitkiä, mutta tuntuu hyvältä, kun asiat lähtevät etenemään ja lapsen olo helpottuu.
Esaa ilahduttaa myös, kun vanhat oppilaat pysähtyvät kertomaan kuulumisiaan. Entisiä oppilaita ei ole tullut myöhemmin vastaan huonoissa fiiliksissä. Erityisen pysähdyttäviä ovat kohtaamiset entisten oppilaiden kanssa, joiden tilanne kouluaikoina oli tavalla tai toisella haastava. On kiva kuulla, että asiat ovat kääntyneet parhain päin ja oppilaalle kuuluu hyvää.
–Lahti on hyvä paikka opettaa. Perusopetuksessa on ainakin toistaiseksi ollut ihan kohtuullisesti resursseja ja tunteja käytössä. Toivottavasti näin on myös tulevaisuudessa.
