Luontopositiivinen Lahti on paikka, jossa ihmisen vaikutus luontoon käännetään miinukselta plussalle

Lahden kaupunki kertoi huhtikuussa tiedotteessaan, että kaupunginhallituksessa oli ollut esillä luontopositiivisuus.

Mitä siis keväisessä kaupunginhallituksen kokouksessa tapahtui?

Päätettiinkö kenties, että ilmastoahdistuksesta ei mastokaupungissa enää saa puhua, vaan ympäristöasioihin on jatkossa suhtauduttava hymyssä suin ja ”posin kautta”?

Tämäkään ei välttämättä olisi huono päätös, mutta tässä tapauksessa luontopositiivisuus ei viittaa mielentilaan tai asenteeseen.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra avaa konkreettisesti mitattavissa olevaa luontopositiivisuuden termiä näin:

Tilanne, jossa ihmistoimien yhteisvaikutus luonnon monimuotoisuuteen on positiivinen eli vahvistaa luonnon hyvinvointia. Luontopositiivisuus saavutetaan, kun luonnolle tuotetut hyödyt ylittävät haitat.

– Luontopositiivisuus on siis suuri positiivinen mahdollisuus meille ihmisinä, kaupunkeina, yrityksinä ja yhteiskuntina. Kun sovitamme kaupunkina toimintamme luonnon kantokyvyn rajoihin, voimme saada muutoksesta hyvää elämää, menestyvää yritystoimintaa ja parempaa kaupunkiympäristöä, tarkentaa Sitran johtava asiantuntija Laura Järvinen.

Luontopositiivisuus sisältää hiilineutraaliuden, mutta myös luonnonvarojen kestävän käytön, ja tietenkin luontokadon pysäyttämisen.

Nurmikoista niityiksi

Sitran Laura Järvinen vinkkaa yhdeksi luontopositiivisuutta lisääväksi käytännön teoksi kaupungeille nurmikoiden muuttamisen niityiksi, joilla pölyttäjät viihtyvät.

Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Elina Ojala kertoo, että Lahdessa hoidetaan jo monin paikoin omia viheralueita pölyttäjiä vaalien. Myös asukkaat voivat edistää luontopositiivisuutta monin tavoin omilla pihoillaan ja parvekkeillaan

– Pihassa on hyvä olla muutakin kuin nurmikkoa, esimerkiksi lahopuuta. Nurmikkoa on leikattava kesän aikana useita kertoja, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Pihanurmi ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta muutenkaan erityisen hyvä ratkaisu, Elina Ojala toteaa.

Pitkäksi kasvanut pihanurmi voi ehkä aiheuttaa piston pientaloasujan sydämeen, mutta luonnon kannalta se ei ole huono asia ollenkaan. Kotipuutarhoissa kannattaa suosia kasveja, jotka kiinnostavat perhosia ja pölyttäjiä. Luonto kiittää myös pihojen luonnonmukaisista rakenteista, kuten aidoista, jotka tarjoavat turvapaikkoja hyönteisille ja linnuille.

Nurmialueita voidaan myös niityttää. Tämä tarkoittaa, että osa rakennetusta ympäristöstä palautetaan takaisin luonnontilaan, jolloin alueen lajisto monipuolistuu.

Niityt houkuttelevat paikalle pölyttäjiä. Liikkuakseen uusille alueille kasveja pölyttämään pörriäiset tarvitsevat välilaskupaikkoja, sillä ne eivät jaksa lentää kerralla kuin muutamia satoja metrejä. Niityillä on hyvä levähtää.

Tutkimusten mukaan niitty sitoo nurmikkoa enemmän hiiltä itseensä esimerkiksi pitkien juuriensa ansiosta. Tämä parantaa ilmanlaatua ja vähentää hulevesien aiheuttamia vaurioita.

Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen tuo myös positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Näitä työstetään parhaillaan aktiivisesti lahtelaisessa pioneerityössä, jonka nimi on Luontoaskel terveyteen.

10-vuotinen ohjelma yhdistää Päijät-Hämeen alueen terveys- ja ympäristötavoitteet. (Lue lisää ohjelmasta: Luontoaskel terveyteen – Päijät-Sote (paijat-sote.fi)

Katse maapallon kantokykyyn ja Lahden luontoon

Ympäristöjohtaja Elina Ojalan mukaan matka luontopositiiviseksi kaupungiksi on Lahdessa jo pitkällä, kiitos pitkäjänteisen ympäristötyön, jota Euroopan ympäristöpääkaupunkivuonna 2021 vietiin uusin tavoin eteenpäin. Matka on kuitenkin edelleen sen verran mutkitteleva, että kartta voisi olla tarpeen.

Ja sellainen on nyt luvassa. Lupaukseen liittyy sekä alussa mainittu kaupunginhallituksen ilmoitus että Sitra, jonka asiantuntija-avulla luontopositiivisuuden termiin tartuttiin.

Lahti solmi keväällä Sitran kanssa uuden kumppanuuden, joka kantaa nimeä Lahti Living Lab – luontopositiivinen elämä.

Yhteistyön tavoitteena on luoda konkreettinen tiekartta, jonka avulla seuraavan sukupolven ympäristö- ja luontotavoitteet voidaan saavuttaa.

Sitra rahoittaa vuosina 2023–2025 toteutettavan hankkeen kuluista yli 70 prosenttia.

– Yhteistyö Lahden kanssa on täysin uudenlainen kokonaisvaltaisen kestävyystyön pilotti. Kun lähdemme rahoittamaan projektia, ajattelemme aina koko Suomea ja sen kilpailukykyä. Alusta asti on siis pidettävä mielessä, että samoja ratkaisuja ja toimintamallia voidaan myöhemmin viedä muihin suomalaiskaupunkeihin, kertoo Laura Järvinen Sitralta.

Järvinen uskoo, että pilotti herättää myös kansainvälistä kiinnostusta. Projekti etsii ratkaisuja täsmälleen samoihin asioihin, jotka linjattiin globaaleiksi tavoitteiksi Montrealin luontokokouksessa vuoden 2022 lopulla.

Luontopositiivisuustavoitteet myös kaupungeille

Montrealin sopimus sisältää luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet, joiden avulla luontokato pysäytetään ja pyritään kohti luontopositiivisuutta.

Uutta tavoitekehystä ja seurantajärjestelmää tarvittiin, sillä aiemmin laaditut kansainväliset luontotavoitteet eivät onnistuneet pysäyttämään luontokatoa vuoteen 2020 mennessä. Haasteita siis riittää taklattavaksi.

– Luontopositiivisuuteen tähtäävät trendit ja teot näkyvät jo vahvasti yritysmaailmassa. Nyt ne pitää nostaa kunnolla esiin myös kaupunkien tavoitteissa. Lahti on tähän työhön loistava suunnannäyttäjä, Järvinen sanoo.

Juuri kaupungeilla on tärkeä rooli ilmastopäästöjen vähentämisessä ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa. Huomioimalla luontopositiivisuus suunnittelussa, rakentamisessa ja johtamisessa, ne voivat hillitä sekä ilmastonmuutosta että luontokatoa.

Esimerkiksi kotien lämmityksen, liikenneratkaisujen ja yhdyskuntarakenteen kautta ne voivat vaikuttaa ilmastopäästöihin ja luontokatoon merkittävästi.

Monella kaupungilla on laadittuna ilmastoon liittyviä ohjelmia, mutta laajempi luontoon liittyvä tavoite puuttuu. Luonnonsuojelualueisiin liittyvä pinta-alatavoite, joka saattaa olla linjattuna, ei ole riittävästi.

Sitran ja Lahden kaupungin yhteistyöstä syntyvä tiekartan tavoitteena on ohjata myös muiden kaupunkien tulevaisuuden kestävyystyötä, mutta liian tiukkaa sapluunaa ei Laura Järvisen mukaan kannata lähteä tekemään. Jokaisen kaupungin tulee toki linjata käytännön toimet omista lähtökohdistaan.

– Tietyt yhteiset periaatteet helpottavat varmasti tätä työtä. Ja aina on hyödyksi, kun voi esitellä konkreettisen esimerkin kautta. Lahdessa asia tehtiin näin, ja siitä opittiin tätä ja huomattiin, että haasteet olivat nämä, Järvinen konkretisoi.

Käytännön esimerkkejä on Järvisen mukaan jo Lahdessa runsaasti kertynytkin. Olemassa olevan tiedon jäsentäminen ja kokemusten hyödyntäminen on yhtä tärkeää kuin uuden luominen.

Lahti Living Lab kokoaa useiden eri foorumeiden kunnianhimoista kehittämistyötä yhteen, jotta niistä saadaan paras mahdollinen synergiaetu.

Kaupunkilaisille hyvää elämää ja kestävää taloutta

Jo hankkeen nimi Lahti Living Lab viittaa vahvaan tahtotilaan testata rohkeasti uusia ratkaisuja aidossa ympäristössä, ei vain suunnitella paperinmakuisia linjanvetoja. Konkretia kiehtoo myös Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Elina Ojalaa.

– Paljon puhutaan maapallon kantokyvystä, joka on lopulta aika abstrakti käsite. Luonnon kantokyvyn rajat ovat konkreettisemmat. Ne tulevat vastaan paljon paikallisemmin, myös täällä Lahdessa ihan jokaista kaupunkilaista lähelle.

Lahti Living Lab alkaa näkyä lahtelaisten arjessa luonnollisesti vasta, kun hankkeelle on rekrytoitu tekijät ja he pääsevät järjestäytymään Sitran asiantuntijoiden kanssa.

Ojala korostaa, että nyt kaivataan selkeää näkökulman muutosta. Enää ei voi tarkastella luonnonvaroja, monimuotoisuutta ja ilmastoa erikseen, vaan ne kaikki ovat yhtä ja samaa kokonaisuutta.

– Tarvitsemme monenlaisia ratkaisuja hyvään elämään, kilpailukykyiseen liiketoimintaan ja kestävään julkiseen talouteen. Kaikkien tekojen tulee tukea luonnon hyvinvointia, sillä olemme täysin riippuvaisia luonnosta.

Teksti: Terhi Kangas