Miksi keskustan liikennettä suunnitellaan?
Kaupunki ja sen toiminnot muuttuvat jatkuvasti ja liikennettä on suunniteltava muutoksen mukana. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Keskustavisio 2030 osoittaa tavoitetilan, jolla varmistetaan keskustan liikenteen hyvä toimivuus tulevaisuudessa. Liikennesuunnittelun viranomaistehtävinä on ratkoa suunnittelutyön ohella myös liikenneturvallisuus-, melu- ja ilmanlaatuhaasteita sekä noudattaa uudistunutta tieliikennelakia, jossa jalankulku ja pyöräily tulisi erottaa omille väylilleen. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä ohjaa myös valtakunnallinen strategia sekä edistämisohjelma.
Radanvarren kehittämisen ja kaavoituksen edellytyksenä on ollut Mannerheiminkadun muuttaminen kaupunkibulevardiksi, viihtyisäksi kaikkia kulkumuotoja tasapuolisesti palvelevaksi kaduksi. Muutos on mahdollista eteläisen kehätien valmistumisen myötä. Puolen vuoden aikana Mannerheiminkadun liikennemäärä on pudonnut lähes 40 % ja täysperävaunullisten rekkojen määrä jopa 80 %.
Kehittämiskohteina on tunnistettu edellisessä asukastilaisuudessa esille nousseet Matkakeskuksen edusta ja Rautatienkadun eteläosa sekä kapeat ja vaaralliset Mannerheiminkadun alittavat alikulkukäytävät.
Kaistojen mitoituksella liikenteen hallintaa
Radanvarren liikenteen tavoitteita parhaiten toteuttavaksi ratkaisuksi nähtiin ajoradan osittainen kaventaminen 1+1 -kaistaseksi, jolloin kadulle saatiin tilaa jalankulusta erotetulle pääpyöräreitille ja katuvihreälle. Yleisenä periaatteena on mitoittaa ajorata vastaamaan liikennemääriä, sillä liian väljä mitoitus kasvattaa helposti ajonopeuksia ja sitä kautta myös muita liikenteen ongelmia.
Suunnittelun edetessä on esitetty huolta pelastusliikenteen toimivuudesta. Ohitusmahdollisuuksien varmistamiseksi tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja, korotettuja piennarlevityksiä ja pidennettyjä kääntymiskaistoja sekä osittaista 2+2 -kaistajärjestelyä. Vaihtoehtoja on kevään aikana käyty läpi poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa.
Vaihtoehdoista jatkosuunnitelmien pohjaksi valittiin pidennetyt kääntymiskaistat, jolla mahdollistetaan suurimmalle osalle Mannerheiminkatua toinen ajokaista ohitusten tekemiseen. Risteyksissä ei kuitenkaan ole kahta suoraan jatkavaa kaistaa vaan toinen kaistoista päättyy hetkellisesti kääntymiskaistana, mutta pian risteyksen jälkeen ajorata levenee takaisin kaksikaistaiseksi. Ratkaisu karsii katupuiden määrää katulinjalla.
Tutkituista vaihtoehdoista piennarlevityksien ongelmaksi muodostui talvikunnossapidon riittävän laadun takaaminen kustannustehokkaasti ja lisäksi molempien ajosuuntien liikenteen väistäminen pientareelle on hälytysajon läpiajon kannalta hitaampaa. Nykyisen mukaisessa 2+2 -kaistaisessa ratkaisussa olisi liittymäalueille jouduttu toteuttamaan pitkiä suojatieylityksiä, ajoratapysäkkejä sekä vasemmalle kääntymisiä ilman erillistä kääntymiskaistaa. Nämä kaikki heikentäisivät liikennevalo-ohjatun liittymän toimivuutta ja liikenneturvallisuutta, joten ratkaisua ei nähty tavoiteltavana myöskään hälytysliikenteen osalta.
Suunnittelutyö jatkuu
Yleissuunnitelma esitellään asukkaille syys-lokakuussa ja suunnitelma viedään sen jälkeen kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi.
Asemakaavaehdotus Mannerheiminkadun muutoksesta kaduksi on menossa kesän jälkeen kaupunkiympäristölautakuntaan. Kaava vahvistaa katualueen rajat, mutta katutilan jakautuminen määritellään yleissuunnitelmassa.
Tutustu Mannerheiminkatu kaupunkibulevardiksi -hankkeeseen tarkemmin