Hyppää sisältöön

Mihin asukkailta kerätty poistotekstiili päätyy?

Muutama T-paita painaa suurin piirtein sen verran, mitä suomalaiset keskimäärin kierrättivät poistotekstiiliä viime vuonna, eli noin 350 grammaa asukasta kohti, kertoo Miira Ojanen Lounais-Suomen Jätehuollosta. Teksti on osa Rihmat kiertoon -artikkelisarjaa.
Asiantuntija Miira Ojanen käsissään kierrätyslankaa

Koko Suomessa kerättiin kotitalouksilta noin 2 miljoonaa kiloa poistotekstiiliä viime vuonna. Suurin osa siitä päätyy Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) käsittelylaitokselle Turkuun.

LSJH aloitti poistotekstiilien keräyksen jo vuonna 2015 ja on tuottanut ympäri Suomea kerätystä poistotekstiilistä kierrätysraaka-ainetta moniin tuotteisiin. Poistotekstiili kulkee suomalaisten kodeista keräyspisteiden ja paikallisten jätehuoltoyhtiöiden esilajittelun jälkeen Turkuun, minkä jälkeen materiaalin matka jatkuu raaka-aineena eri yritysasiakkaille eri toimialoille. Lajitellusta tekstiiliraaka-aineesta tuotetaan mekaanisten ja kemiallisten jatkoprosessien kautta lankaa, kankaita, vaatteita, kuitukangasta, pehmusteita, rakennusmateriaaleja ja sisustuselementtejä.

Poistotekstiilikeräykseen kelpaavat siistit, mutta loppuun kuluneet, rikkinäiset ja venähtäneet vaatteet, joita ei enää edes mökillä pysty käyttämään, ja käyttöikänsä saavuttaneet kodintekstiilit kuten haalistuneet verhot tai reikäiset pyyhkeet. Käyttökelpoiset vaatteet ja tekstiilit eivät kuulu poistotekstiilien keräykseen lainkaan. Käytettyjen vaatteiden käyttöikää tulisi pidentää esimerkiksi antamalla ne lahjoituksina tuttavapiirille tai hyväntekeväisyyteen uudelleen käyttöön.

–Poistotekstiilien keräysmäärät tulevat todennäköisesti kasvamaan, kun poistotekstiilin kierrätys ja tieto siitä, mitä kaikkea siitä voidaankaan tuottaa, tulee asukkaille tutummaksi, kertoo LSJH:n poistotekstiilin myynti- ja markkinointiasiantuntija Miira Ojanen.

Aika kierrätettyjen kuitujen hyödyntämiselle on nyt

Kierrätystekstiilit ovat hyvässä nosteessa, ja uusia tuotteita kehitetään koko ajan. Tekstiili- ja muotiala uudistuu voimakkaasti, ja kierrätysmateriaaleja näkyy kasvavassa määrin niin kansainvälisissä kuin suomalaisissa tuotteissa. Korvaamalla neitseellistä materiaalia kierrätysraaka-aineella edes osittain, säästävät yritykset tuotannossaan jo aimo annoksen luonnonvaroja. Tiesitkö, että yhden puuvilla-T-paidan valmistamiseen tarvitaan 2 700 litraa vettä.

Esimerkiksi Pirtin Kehräämö on valmistanut lankaa LSJH:n kuidusta, jota on työstetty asukkailta kerätyistä vanhoista villavaatteista. Jokipiin Pellava valmistaa Väre-keittiöpyyhkeitä, joissa on hyödynnetty raaka-aineina eurooppalaista pellavaa ja kierrätysdenimiä vanhoista farkuista. Ja Infinited Fiber Companyn kehittämän Infinna™-uusiokuidun valmistuksessa hyödynnetään kemiallisen prosessin kautta LSJH:n tuottamaa raaka-ainetta useiden eri globaalien muotibrändien, kuten Patagonian, Zaran ja Hilfigerin vaatemallistoihin.

LSJH:n tavoitteena on hyödyntää kaikki eri kierrätystekstiilimateriaalit luonnonkuiduista tekokuituihin, mahdollisimman vastuullisesti.

–Etsimme koko ajan uusia yrityksiä mukaan rakentamaan poistotekstiilikiertotaloutta ja haastamme heitä miettimään, voisiko kierrätetty tekstiili soveltua edes osittain yrityksen tuotteiden raaka-aineeksi neitseellisten materiaalien sijaan.

–Rihmat kiertoon -kampanja on todella hieno, inspiroiva ja uusia innovaatioita tukeva tekstiilien kiertotaloushaaste, jonka tuloksia maltan tuskin odottaa. Meihinkin saa ottaa yhteyttä, jos tarvitsee lisätietoa poistotekstiiliraaka-aineiden hyödyntämisestä tai käytännön sparrausapua. Meillä on jo olemassa oleva laaja eurooppalainen yhteistyöverkosto ja paljon tietoa tekijätahoista, jotka voivat kehrätä kierrätysvillaa tai kutoa kierrätyspuuvillasta monenlaista kangasta, Miira Ojanen muistuttaa.

Lue lisää Lounais-Suomen Jätehuollon sivulta

Tutustu Rihmat kiertoon -kampanjaan

Aihealueet