Jääkauden muovaamalle Salpausselälle ja sen reunamille levittäytynyt Lahti on ainutlaatuinen paikka jo herkkien pohjavesialueidensa takia. Seudun laajat metsäalueet ovat koti monille kasveille ja eläimille, ja luonnonmetsillä sekä puisto- ja viheralueilla on valtava merkitys myös ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.
Siksi sillä, miten kaupunki rakentuu ja miten sitä rakennetaan, on väliä.
–Viime vuosina sekä globaalilla että paikallisella tasolla on mennyt läpi tutkimustieto, miten riippuvaisia olemme luonnosta ja miten tärkeää on luonnon monimuotoisuus. Saamme luonnolta paljon ja Lahdessakin olemme riippuvaisia siitä, miten meidän luontomme voi, sanoo kaupungin ympäristökoordinaattori Aino Kulonen.
–Tilanne on sama kuin ilmastonmuutoksessa, josta tutkijat ovat puhuneet vuosikymmeniä. Ratkaisevaa on ollut näyttää kytkentä talouteen, eli se, että koko talousjärjestelmä on riippuvainen luonnonvaroista.
Luonto lähelle jo lapsena
Luontoaskel terveyteen -ohjelma muistuttaa Lahdessa siitä, että olemme osa luontoa ja luontoyhteydellä on merkitystä ihmisten jaksamiseen.
–Kun pidämme huolta luonnosta, se pitää huolta meidän terveydestämme. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Esimerkiksi vanhan, luonnonsuojelualueena olevan metsän vaikutus terveyteen on erilainen kuin hoidetun talousmetsän, Kulonen sanoo.
Lahdessa luontosuhdetta on tutkittu myös päiväkodeissa. Niiden pihoilla on iso vaikutus lasten immuunijärjestelmän parantamiseen. Jos päiväkodin pihalla on luonnollista metsämaata mikrobeineen, se kehittää immuunijärjestelmää aivan eri lailla kuin kliininen asfalttipiha.
Lapsissa on tulevaisuus myös luonnon varjelemisen osalta. Koulujen ympäristökasvatuksella kaupunki kehittää lasten luontosuhdetta.
–Kouluissa kiertävät ympäristökasvattajat opastavat nuoria kunnioittamaan ja vaalimaan luontoa. He käyvät koululaisten kanssa retkillä maastossa ja opettavat tuntemaan lajistoa ja luonnon monimuotoisuutta, kertoo luonnonsuojeluvalvoja Mia Honkanen.
Lisää kohteita suojelun piiriin
Honkanen valmistelee yhdessä ulkopuolisen konsultin kanssa Lahden luonnonsuojeluohjelmaa, jossa määritellään suojeltavien alueiden verkosto kaupungin omistamilla alueilla.
–Pyrimme ottamaan ohjelmaan kohteita, jotka ovat nyt aliedustettuina, esimerkiksi pienvesiä ja vesistön varsia, perinnemaisemia sekä uhanalaisia lajistoja sisältäviä alueita.
Tärkeinä kohteina Honkanen nostaa esille Lahden vanhat, kuusivaltaiset ja vanhaa lahopuuta sisältävät metsät.
–Meillä on ymmärretty metsien merkitys ja siksi esimerkiksi liito-oravakanta on hyvällä tolalla.
Kaupunki omistaa metsiä noin 7 000 hehtaaria. Lahden metsät eivät ole talouskäytössä, vaan metsänhoidon tärkeimpänä tavoitteena on turvata ekosysteemipalvelut. Hoitotoimilla mahdollistetaan myös virkistys- ja ulkoilukäyttöä.
Merkittäviä Salpausselän alueen luontotyyppejä ovat paahderinteet, joita leimaa niukka kasvillisuus ja joilla elää monia uhanalaisia hyönteislajeja. Niiden tai muidenkaan elinympäristöjen pelkkä suojeleminen ei riitä: myös niiden aktiivisella ennallistamisella edistetään luonnon monimuotoisuutta.
–Meillä on käynnissä esimerkiksi valkoselkätikan asuttamien metsien hoitotyöt. Niissä parannetaan lehtometsiä poistamalla pientä kuusikkoa. Vesistöjä hoidetaan puolestaan petokalaistutuksilla, ja äärimmäisen uhanalaista ankeriasta on elvytetty vuosittaisilla 10 000 kalan istutuksilla sekä turvaamalla vaellus patojen ohi merelle, Honkanen kertoo esimerkkejä.
Vieraslajit ovat vääränlaista monimuotoisuutta
Kaikki monimuotoisuus ei ole aina hyvästä. Suomeen ja Lahteen leviävät vieraslajit tekevät tuhoa ja hävittävät alkuperäistä lajistoa. Tuttu ja ikävä vieras puutarhoissa on iso ja ahne espanjansiruetana. Sen torjunnassa asukkaita osallistetaan järjestämällä talkoita sekä tuomalla esiintymisalueille etanaroskiksia.
Kirjanpainajan toukkien kuusikkotuhoja voi nähdä jo Lahdessakin laajoilla alueilla. Toukka ei ole varsinaisesti vieraslaji, mutta sen runsas lisääntyminen on taas seurausta ilmaston lämpenemisestä.
Kasveissa tutuimpia vieraslajeja ovat jättipalsami ja jättiputki.
–Jättiputken suhteen tilanne on jo hyvä. Työt on kuitenkin aloitettu jo vuosia sitten ja tarkkailua vanhojen esiintymien suhteen tehdään yhä. Vieraslajien torjunta vaatii hyvin pitkäkestoista toimintaa, Honkanen sanoo.
Isompi haaste on tällä hetkellä jättipalsami, jonka leviäminen on räjähtänyt käsiin. Sen torjuntaa keskitetään tietyille alueille.
–Asukkaita on osallistettu työhön tuomalla esiintymispaikoille kehikoita, joihin asukkaat voivat kerätä jättipalsamia. Kaupunki huolehtii kasvien tuhoamisesta.
Ekologista kompensaatiota rakentamisen haitoille
Rakentaminen on aina uhka luonnolle – siellä missä rakennetaan, luonnon pitää väistyä. Haittavaikutuksia voidaan kuitenkin lievittää ekologisella kompensaatiolla. Se tarkoittaa, että rakennettavilla alueilla aiheutuvaa luonnon heikentymistä korvataan parantamalla luonnon tilaa toisaalla.
–Tavoitteena on aina tietysti välttää menemistä luonnoltaan arvokkaille alueille. Mutta jos se on pakko tehdä, vaikutuksia pyritään lieventämään alueella ja viimeisimpänä vaihtoehtona luontoarvoja korvataan jossain muualla, kertoo kaupungin maisema-arkkitehti Maria Silvast.
Ekologisen kompensaation pilottihankkeessa Kytölän pientaloalueen luontoheikennystä korvataan säilyttämällä Alvojärven alueen vanhaa rantametsää. Lahti on ekologisen kompensaation ajattelussa edelläkävijän roolissa.
Lue lisää ekologisen kompensaation pilottihankkeesta
–Jyväskylässä sitä on testattu No net loss city -hankkeessa ja esimerkiksi Espoossa on vastaavia hankkeita kehitteillä, mutta meillä ollaan pisimmällä. Kompensaatiomallin kehittämistä jatketaan, ja Lahti on mukana BOOST-hankkeessa, joka jatkaa No net loss cityn työtä.
Silvast painottaa, että kompensaatiohankkeissa on tärkeää kuulla kaikkia osapuolia.
–Kaavoitus koskettaa monia tahoja. Siksi on tärkeää tiedottaa joka suuntaan sekä osallistaa asukkaita ja antaa heille mahdollisuus kommentoida asioita.
Lisää luontosuvaitsevaisuutta kaikille
Luonnon monimuotoisuutta turvataan monilla isoilla hankkeilla ja suunnitelmilla. Ruohonjuuritason toimintaakin tarvitaan, ja jokainen lahtelainen voi tehdä osansa.
–Kaikki lähtee omasta kuluttamisesta ja sen kauaskantoisesta ajattelusta. Kannattaa miettiä, miten elää, miten kuluttaa ja millä liikkuu, Mia Honkanen sanoo.
Vaikuttamisen luonnon hyvinvointiin voi aloittaa omalta pihalta. Omakotiasukkailla valinnat ovat omissa käsissä, mutta myös kerrostaloissa asuvat voivat taloyhtiönsä kautta vaikuttaa siihen, millaisiksi pihat muotoutuvat.
–Pihalle voi jättää vähän hoitamattomampaa nurkkausta, missä monimuotoisuus pääsee lisääntymään ja kasvamaan. Pihoja voi rakentaa siten, että ne houkuttelevat pölyttäjiä – sekä kasvien valinnoilla että vaikkapa hyönteishotelleilla.
Monen kaupunkilaisen silmää miellyttää, että puistoissa on millintarkasti leikattu nurmikko sekä säntilliseksi muotoillut puut ja pensaat.
–Biodiversiteetin kannalta voisi olla hyödyllisempää, jos siellä olisi nurmikon sijaan enemmän kaupunkiniittyjä tai jonnekin annettaisiin kasvaa myös ryteikkömäistä pensaikkoa, sanoo ympäristökoordinaattori Aino Kulonen.
Kaikkia tällainen ei miellytä, ja kaupunki saakin joskus palautetta, että ’ei näytä kivalta’ tai ’sieltähän voi saada punkkeja’.
–Omaa silmää voi totuttaa ja opetella nauttimaan hieman hoitamattomammastakin luonnosta.
Suvaitsevaisuuden vaatimus kasvaa kaikilla elämänalueilla. Ehkä jokainen voisikin opetella myös luontosuvaitsevaisuutta.
Teksti: Sami Turunen
Kuva: Hannes Paananen