Kaupunkisuunnittelu järjesti 14.3. yhdessä keskustan kumppanuuspöydän kanssa asukastilaisuuden Möysän koululla. Asukasillassa esiteltiin kolme työn alla olevaa kaavatyötä Möysän liikenneympyrän läheisyydessä. Myös Lahden museot esitteli tilaisuudessa näkökulman alueen kehitykseen. Suunnitelmiin oli mahdollista tutusta ennen esittelyjä myös itsenäisemmin asiantuntijoiden kanssa keskustellen. Alueelle suunnitellut muutokset houkuttelivat paikan päälle ja etänä noin 130 lahtelaista.
Kaavoitusarkkitehti Tuomas Helin esitteli Viipurintie 1:ssä sijaitsevan Ruolan ostoskeskuksen tontin kaavoitusta. Tontilla sijaitseva ostarikiinteistö on merkittävä osa alueen palveluja, mutta se vaatisi yksityiseltä kiinteistönomistajalta laajamittaista peruskorjausta. Tontille esitetäänkin nyt kaavahakemuksessa uutta Lidl ruokakauppaa. Monia alueen asukkaita huolestuttaa alueen monipuolisten palvelujen supistuminen, joista tärkeimpänä esiin nousi apteekki. Toiveissa oli nykyisen ostarin remontointi, mutta remontoinnin rahoitus on haastavaa. Remontoinnin myötä myös liiketilojen vuokrataso nousisi, joka saattaisi peruskorjauksesta huolimatta supistaa palvelutarjontaa.
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski esitteli vanhan Möysän Esson tontille Viipurintie 2:een tehtyjä suunnitelmavaihtoehtoja, joissa alueelle on luonnosteltu kaksi yhdeksänkerroksista asuinkerrostaloa. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan siten, että toisessa rakennukset ovat kiinni toisissaan leveämpänä, yhtenäisenä massana ja toisessa kahtena erillisenä massana. Rakennusoikeus molemmissa vaihtoehdoissa on yhteensä 5600 k-m2. Tontin uudet asumisen suunnitelmat nostivat esiin kehittämistarpeita liikenneturvallisuuden kannalta ja asukkaat kysyivät myös mahdollisuutta sijoittaa uudisrakennuksiin palveluita tai toisaalta autopaikkoja pihapysäköinnin sijasta. Keskustelua herättivät myös rakennusten korkeus ja rakentamisen määrä.
Asukkaiden mielipiteet vaikuttivat suunnitelmiin VPK:n tontilla
Vanhan VPK:n tontilla, Möysänkatu 5 & 5b, tavoitteena on muuttaa alue ikäihmisten yhteisöllisen asumisen kohteeksi. Asemakaavan luonnos oli jo aiemmin nähtävänä ja Markus Lehmuskoski esitteli tilaisuudessa saatujen kommenttien perusteella päivitettyä luonnosta. Uudisrakentamisen toivottiin aiemmin olevan matalampaa ja päivitetyssä luonnoksessa rakentaminen madaltuisikin nelikerroksisiksi rakennuksiksi. Rakennusten sijoittelu toteutettaisiin siten, että rakennukset suojaavat piha-aluetta ja takana olevia asuinrakennuksia liikennemelulta. Päivitetyssä luonnoksessa kokonaisrakennusoikeus on 6000 k-m2. Tontille on tekeillä vielä rakennushistoriaselvitys, jonka jälkeen suojelukysymykseen voidaan vasta ottaa kantaa. Vanhojen huonokuntoisten teollisuuskiinteistöjen muuttaminen asumiskäyttöön vaatisi mittavia ja kalliita korjauksia kaupungin omistamiin kiinteistöihin.
Lahden museoiden rakennustutkija Roosa Ruotsalainen esitteli tilaisuudessa Möysän kulttuuriympäristöä. Ruolan alue on Suomen ensimmäisiä aluerakennushankkeita ja sen ostari on Lahden ensimmäinen. Möysänkatu 5 tontin asemakaavoituksen tueksi selvitetään vielä rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo.
Keskustelussa toivottiin monipuolisia palveluja ja turvallisuutta koulutielle
Keskusteluosiossa nostettiin esiin myös alueella lisääntyvä liikenne ja muun muassa koululaisten liikenneturvallisuus. Aihe on tärkeä ja liikennesuunnittelussa otetaan aihe huomioon jo ajoissa kaavoitusvaiheessa. Tässä vaiheessa suunniteltuja näkyvimpiä muutoksia on Mikonkadun liittymän uudistaminen ja siirtäminen liikenneympyrän yhteyteen. Myös pysäköintipaikkojen riittävyys eri tonteilla nousi esiin keskusteluissa.
Useiden osallistujien viesti oli se, että yksi kauppa ei korvaa nykyistä palvelutarjontaa. Liiketiloja ideointiin myös uudisrakennuksiin tai esitettiin, että osa ostarista säilytetään. Alue kokonaisuutena ostoskeskuksineen nähdään kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ja suojelun arvoisena. Tilaisuudessa ideoitiin, että uudisrakennusten nimistö voisi kunnioittaa alueen paikannimien historiaa. Näitä ehdotuksia selvitetään nyt asemakaavoituksen edetessä.
Tilaisuudessa kysymyksiä herätti myös purettavien kohteiden aiheuttamat hulevedet ja purkamisen vaikutukset ympäristöön. Maaperän pilaantuneisuus tulee mahdollisten purkutöiden yhteydessä tonteilta selvittää ja tarvittaessa maaperä puhdistaa. Myös hulevesien käsittelyyn, viivyttämiseen, johtamiseen ja mahdollisesti imeyttämiseen liittyviä määräyksiä on tarkoitus sisällyttää kaavoihin.
Osallistujilta tuli myös toive, että näiden kaavojen suunnitelmista viestittäisiin myös kaupungin päättäjien suuntaan. Tämä kooste tilaisuudesta ja tilaisuuden muistio välitettiinkin kaikille kaupunginvaltuutetuille.
Kaupunkisuunnittelun asiantuntijat kiittävät aktiivisesta osallistumisesta ja runsaasta taustatiedosta. Tilaisuudessa keskustelu oli toisia kunnioittavaa ja toivomme lahtelaiset taas mukaan keskustelemaan suunnitelmien edetessä.